Alajärven kirjastosta löytyy monia Juhamatin levyjä. Alla olevasta linkistä näet tarkemin:
http://arena.jarvinet.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifecycl…
Uusinta levyä voi ostaa esim. hänen virallisten sivujensa kautta ja joitakin muitakin ainakin verkkokaupoista:
http://juhamatti.fi/
http://www.levykauppax.fi/search/?f=all&q=juhamatti&w=music
http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Daps&field-key…
Mikko Laakso kertoo Helsingin kaupunginkirjaston historiikissa ”Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi” (Helsingin kaupunginkirjasto, 2010, s. 319), että vuoden 1986 kirjastolaissa annettiin lupa myydä kirjaston varastosta poistettuja kirjoja asiakkaille. Vantaan ja Kouvolan kirjastot olivat ensimmäisten joukossa aloittamassa myyntiä tuona vuonna, kun taas Helsingissä poistomyynti käynnistyi vasta syksyllä 1988. Sitä ennen kirjat hävitettiin polttamalla tai laittamalla ne paperinkeräykseen, joskin vuonna 1983 Helsingin kaupunginkirjasto oli saanut luvan lahjoittaa vanhempaa kirjallisuutta Helsingin yliopiston kirjastolle.
Suomessa tuskin kukaan tarjoaa tällaista "rekisteröintipalvelua", koska meillä tekijänoikeudellinen suoja syntyy automaattisesti, kun teos on luotu. On tietenkin tilanteita, joissa tekijänoikeuden omistajan voi olla vaikea todistaa aukottomasti tekijyyttään. Teosto pitää yllä teosrekisteriä, koska hoitaa rojaltien perimisen ja välittämisen. Vastaavasti esimerkiksi Sanastolla on tekijöiden itsensä luoma rekisteri niistä teoksista, joiden edunvalvontaa (lähinnä lupakäytäntöjä ja korvauksia) halutaan valvoa.
Jos on Teoston tai Sanaston jäsen, ilmoitus teoksesta rekisteriin on käytännössä kysymyksessä esitetyn kaltainen toimi, mutta molemmissa lähdetään siitä, että rekisteriin merkitään valmiita teoksia, Sanastossa käytännössä edellytetään…
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
Aiheestasi löytyy esim. Kulla, Heikki:Hallintomenettelyn perusteet, 1999, 4. uudistettu painos. Lisää voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tekemällä asiasanahaun sanalla asiakirjajulkisuus. Kirjaston työasemilta on pääsy Aleksi-artikkeliviitetietokantaan josta löytyy kymmeniä viitteitä artikkeleista, jotka käsittelevät asiakirjajulkisuutta (edelleen tämä termi hakusanana), esim. Tarkiainen, Kari: Ihminen, asiointi ja arkisto - suojaako laki ihmistä vai arkistoa, Tietosuoja, 1999, n:o 4, s.12-17// Konstari, Timo: Perusoikeudet, lainkäyttö ja julkisuus, Lakimies 1999, n:o 6-7, s. 943-951, 1142-1143// Vainio, Anna-Maija: Mikä ei ole salaista, on julkista: viranomaisten toimintaa säätelee…
Kiinteistönhuollosta löytyy runsaasti kirjallisuutta, tässä poimintoja tuoreimmista. Voit myös selata pääkaupunkiseudun yhteistä Plussa-hakua http://www.libplussa.fi/. Kokeile seuraavia hakusanoja tai niiden yhdistelmiä: kiinteistönhoito, kiinteistöt, kunnossapito, asuinrakennukset ja huolto.
Hekkanen, Martti: Omakotitalon huoltokirja. Helsinki 2000. Pirinen, Auli: Käytössä olevan asuintalon huoltokirja-laadinta, käyttö, esimerkki. Helsinki 1999. Hein, Kari: Toimitilakiinteistön huoltokirja-laadinta, käyttö. Helsinki 1999. Liikanen, Riina Tuotteelle pitkää ikää-huolto-, korjaus-, vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluja. Helsinki 1999. Isännöitsijän käsikirja. Helsinki 1998. Hekkanen, Martti: Kodin käsikirja--opas terveelliseen ja…
Hyvä veli -verkostojen vaikutuksesta tuotekehitykseen ei löytynyt. Hyvä veli -verkostoista Suomessa löytyy Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon selvitys nimeltä Epäeettisestä tuomittavaan : korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (Vaasan yliopisto, 2013)
Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista.
Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on…
Hakunilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Kirjan voi myös palauttaa myös mihin tahansa toiseen avoinna olevaan Helmet-kirjastoon Vantaalla, Helsingissä, Espoossa tai Kauniaisissa, koska olemme yksi yhteinen kirjastoverkko pääkaupunkiseudulla.
Kirjasto on ainakin vielä normaalisti auki, https://www.helmet.fi/hakunilankirjasto.
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten…
Voit saada kirjastokortin, vaikka sinulla ei olisikaan Suomen henkilöllisyystunnusta. Tällöin kirjastokortti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Passin lisäksi henkilöllisyystodistuksina käyvät Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti tai Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti.
Jokin osoite kirjastolla tulee olla. Osoitteeksi käy myös Poste restante. Jos osoite vaihtuu, voi sen helposti päivittää itse Helmet-palvelun omissa tiedoissa.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) käännettiin italiaksi vuonna 1956. Teoksen käänsi Mario Merlini ja sen nimi on italiaksi Croci in Carelia.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Koska kyseessä on näin vanha teos, sitä kannattaa etsiä esimerkiksi verkkoantikvariaateista. Googlettamalla teoksen nimellä löytyy ainakin muutamia verkkokauppoja, joissa teosta on myynnissä.
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua…
Marcus Aureliuksen teos Ta eis heauton on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivion suomennos Itsetutkiskeluja ilmestyi vuonna 1950. Marke Ahosen suomennos Itselleni : Keisarin mietteitä elämästä ilmestyi vuonna 2004.Englanninnos on siis saanut nimen Meditations.https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.980532?sid=4882043151Näyttää siltä, että Raivion suomennosta ei alueesi verkkokirjastossa ole saatavana.
Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku.
Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan – Paavo Cajanderin suomentamana – näin:
Antipholus…
Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian…
Kyseinen runo on 13. runo A. E. Housmanin runosarjasta A Shropshire Lad. Lähettämästäsi sitaatista puuttuu keskeltä kaksi riviä."The heart out of the bosom / Was never given in vain; / ’Tis paid with sighs a plenty / And sold for endless rue." Aale Tynnin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat näin:"Ei sydäntä ilmaiseksi / anneta pois milloinkaan; / tuhat tuskaa saadaan siitä / ja murhe loppumaton." https://www.gutenberg.org/files/5720/5720-h/5720-h.htmTuhat laulujen vuotta (toimittanut ja suomentanut Aale Tynni, 1957, s.599)
Puhemiesaitiossa istuvat kaksi muuta henkilöä ovat eduskunnan kanslian virkahenkilöitä. Puhemiehestä katsottuna oikealla puolella istuu oikeudellinen avustaja, joka tavallisesti on pääsihteeri, apulaispääsihteeri tai lainsäädäntöjohtaja. Hän avustaa puhemiestä, jos istunnon aikana ilmenee valtiosääntöoikeudellisia tulkintakysymyksiä. Toisella puolella istuu tekninen avustaja. Istuntoa avustamassa on tarvittaessa muitakin virkahenkilöitä, mutta heidän määräänsä ei ole säädelty millään tavalla.