Asian selvittelyä helpottaisi, tietäisimme tuon laulukirjan nimen ja "lajityypin". Myös se olisi tärkeätä tietää, onko näiden tekstien yhteydessä mitään tekijätietoja. Monet nuotittomat laulukirjat on koottu hyvin vähin taustatiedoin, koska tekijänoikeutta ei ennen vuotta 1928 pahemmin kunnioitettu. Kansallisbibliografiamme Viola ei tunne tällaisia lauluja, mutta se ei välttämättä ole koko totuus.
Tunnen näitä vähän vanhempia laulukirjoja jossain määrin ja arvelen, että näissä sanoituksissa voi olla kysymys uusista teksteistä, jotka on tarkoitus laulaa jollain kaikille tutulle perinteisellä sävelmällä (tällainen kyllä yleensä mainitaan) tai sitten kyse on oma aikanaan tunnetuista lauluista, joiden nuotteja ei vaan ole syystä tai toisesta…
Hei,
kyseessä saattaisi olla Aale Tynnin satukirja Heikin salaisuudet vuodelta 1956 (WSOY). Siinä Heikki-poika tapaa Jokke-peikon joka ryhtyy Heikille veljeksi. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
On myös olemassa Lauri Pohjanpään runo Heikki ja Peikko (teoksessa Pieni aarreaitta 3, WSOY 1993).
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
"Niini" tarkoittaa suomessa metsälehmuksesta kaarnan alta saatavaa sitkeätä kuitua, jota on käytetty köysien, virsujen ja astioiden tekemiseen. Metsälehmusta kutsutaankin usein niinipuuksi. Todennäköisesti Niini-alkuiset paikannimet ovat saaneensa nimensä tästä puusta ja sen kuidusta. Kaupungeissa yleisempi puistolehmus on eri laji, eikä sen niini ole riittävän sitkeää.
Heikki Poroila
Maksu riippuu siitä, mistä kirja tulee. Jos teosta on saatavana jossain muussa kunnassa Eepos-kirjastojen alueella, voit tehdä ns. seutuvarauksen, johon tulee kahden euron kuljetusmaksu. Seutuvarauksen voi tehdä suoraan verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/.
Jos kirjaa ei ole missään Eepos-kirjastossa, siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Kaukolaina Suomesta maksaa viisi euroa. Voit lukea lisää kaukolainoista ja tarvittaessa jättää kaukolainapyynnön kirjaston sivulla https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/.
Kyllähän kuvaaja aina tarvitaan. Oheisessa Ylen artikkelissa (2019) kerrotaan, miten sarjaa tehdään ja millaisia ammattilaisia tv-sarjan takana on.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/22/nain-syntyy-suomen-kaunein-tv-…
Lääkintöhallituksen Terveyskasvatustoimiston tilaama ja Kari Heiskasen ohjaama tv-elokuva "Naida vai palaa" on esitetty YLE TV1:ssä ainakin tammikuussa 1990. Elokuvan pääosissa olivat mm. Konsta Mäkelä ja Ona Kamu.
Elokuvasta löytyy VHS-tallenne ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista, minne sitä on mahdollista tulla myös etukäteen sovittaessa katselemaan.
Tarkoitattanet varauksen peruuttamista.
Helmet-kirjastoissa peritään asiakkailta yhden euron maksu varauksista, joita ei ole noudettu tai peruttu viimeiseen noutopäivään mennessä. Maksua ei peritä, jos haet tai perut varauksesi viimeistään viimeisenä ilmoitettuna noutopäivänä.
Voit peruuttaa varauksen Helmetissä omissa tiedoissasi. Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä Varaukset. Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
Mikäli et jostakin syystä voi kirjautua omiin…
Aprillipäivän tarkkaa syntyä ei tiedetä. Eräs teoria on, että päivä on saanut alkunsa Ranskassa 1582. Maa oli siirtynyt juliaanisesta kalenterista uuteen gregoriaaniseen kalenteriin jo 1563. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin alettiin vääränä päivänä uutta vuotta viettäviä sanoa Huhtikuun hölmöiksi. "Some historians speculate that April Fools’ Day dates back to 1582, when France switched from the Julian calendar to the Gregorian calendar, as called for by the Council of Trent in 1563. In the Julian Calendar, as in the Hindu calendar, the new year began with the spring equinox around April 1.
People who were slow to get the news or failed to recognize that the start of the new year had moved to January 1 and…
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".Lähteet:Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (…
Opetusministeriö julkaisee vuosittain Valintakoekysymyksiä-vihkosen
(kasvatustieteellinen koulutusala). Voit tiedustella niitä paikkakuntasi yleisestä kirjastosta tai työvoimatoimiston opintoneuvonnasta.
Salaperäistä Irinaa ja hänen väitöskirjaansa on tiedusteltu aiemminkin tämän palvelun kautta. Tässä on arkistosta löytyvä kysymys ja annettu vastaus (8.11.99) teillekin tiedoksi:
http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=1155&arkisto=true
Kirjailija Marilyn Kayesta on kysytty tietoja aikaisemminkin. Kysymykseen on vastattu 4.2.2001, ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuriville Marilyn Kaye. Lisäyksenä tuohon vastaukseen: kirjailijan koko nimi on Marilyn Janice Kaye. Tämä tieto löytyy internet -osoitteesta http://www.magicdragon.com/UltimateSF/authorsK.html#Ka Jos tarvitset lisätietoja, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjailijan suomalaiseen kustantajaan, joka on WSOY. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi
Kirjasammosta voit tutkia tietoja Arto Paasilinnasta ja hänen tuotannostaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Seuraavista kirjoista voi myös olla apua: Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. 2000 ), Paasilinnat :sukukirja :lukukirja (1998), Kotimaisia nykykertojia (1997),
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista löytyy pitkä linkkilista maatalouden nettisivuja osoitteesta http://www.makupalat.fi/maatal1.htm .
Lisäksi maanviljelystä löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Aiheesta löytyy myös aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta. Tätä tietokantaa voi käyttää itse kirjaston asiakasmikroilla. Kirjastonhoitajat auttavat mielellään sopivan aineiston haussa.
Äänikirjojen etsiminen Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) onnistuu suhteellisen helposti. Kirjoittakaa Pikahaku-lomakkeeseen asiasanaksi "kaunokirjallisuus" ja valitkaa pudotusvalikosta ("Näytä kaikenlaisia teoksia") kohta "vain cd-levyjä". Jos haluatte vielä rajata tuloksen ulkopuolelle esim. luetut runoteokset, voitte käyttää asiasanaa "romaanit". Yhtä hyvin voitte yhdistää hakutermeiksi haluamanne kirjailijan nimen ja cd-levyn; esim. Paasilinnaa ei cd-levynä näytä löytyvän, Anja Kauraselta puolestaan löytyy cd-levy "Elävänä Bulevardilla".
Kirjaston yleisöpäätteillä haku onnistuu muuten samalla tavoin, mutta koska siellä ei materiaalilajia voi valita pudotusvalikosta, myös se täytyy kirjoittaa - ja oikeakielisyyden…
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
