Töölön kirjasto on ollut suljettuna 27.11.2006 alkaen remontin vuoksi, joten Töölö on poistettu varausten hakulistalta. Kirjastoon tulee palautusautomaatti ja kalusteita uusitaan. Varattu aineisto on noudettavissa remontin aikana Rikhardinkadun kirjastosta tai muusta itse valitusta kirjastosta. Töölöstä lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon. Lainoilla, jotka erääntyisivät remontin aikana, on pidennetty laina-aika 1.3.2007 asti.
Vetovalikko tai pudotusvalikko ovat avattavia valikoita. Valikko avautuu, kun klikkaa valikon oikeassa reunassa olevaa mustaa kolmiota.
Avatusta valikosta valitaan tarvittava tieto kohdistamalla hiiren nuoli kyseiseen kohtaan ja klikkaamalla hiiren vasempaa painiketta. Tällöin valittu tieto siirtyy tyhjään ruutuun, joka on kolmion vasemalla puolella.
Suomalaisen kirjakaupan rekisteröitymislomakkeessa on syntymäajan vieressä kolme pudotusvalikkoa. Ensimmäisestä avautuvat luvut ykkösestä kolmeenkymmeneenyhteen, ja niistä valitaan oma syntymäpäivä yllä kuvatulla tavalla. Seuraava pudotusvalikko käsittää luvut yhdestä kahteentoista. Niistä valitaan oma syntymäkuukausi. Viimeisessä pudotusvalikossa ovat vuosiluvut, joista valitaan oma…
Osoitteessa http://www.helmet.fi/ on oikeassa yläreunassa kohta "Omat tietoni". Klikkaa sitä ja pääset kirjoittamaan kirjastokorttisi numeron ja nelinumeroisen tunnuslukusi. Paina sen jälkeen "Jatka".
Tämän jälkeen näet listan lainoistasi. Voit järjestää lainasi ensin eräpäivän mukaisesti kohdasta "Järjestä eräpäivän mukaan", jolloin ensin erääntyvät tulevat listalle ensimmäiseksi. Lainan vasemmalla puolella on pieni ruutu, johon voit laittaa ruksin painamalla hiiren vasenta näppäintä. Laita ruksi niiden lainojesi kohdalle, jotka haluat uusia. Paina sen jälkeen yllä olevaa kohtaa "Uusi merkityt lainat".
Jos uusiminen onnistui eli lainoista ei ollut varauksia muille, näkyy näille uusituille lainoille tämän jälkeen lainojen listalla uusi…
Kuivinta eläintä pitää etsiä pienimpien eläinten joukosta, sillä suuremmilla eläimillä on tyypillisesti vettä kehossaan 50-90 % hyönteiset mukaan lukien. Maksimissaan millin pituiset alkeelliset karhukaiset voivat epäsuotuisissa oloissa kuivata itsensä lepotilaan, jolloin niiden ruumiin vesipitoisuus on vain joitakin promilleja eli prosentin kymmenesosia. Se lienee alhaisin ruumiin vesipitoisuus eläinkunnassa.
Lainaamasi aineisto kuuluu ilmeisesti Roihuvuoren kirjaston kokoelmiin. Roihuvuoren kirjasto menee remonttiin vuoden 2013 alusta ja kaikkien normaalilainojen eräpäivä on 10.4.2013. Pitkät laina-ajat eivät koske Bestsellereitä eivätkä DVD-levyjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Roihuvuoren_kirjasto
Taidemusiikin nuottikirjoituksen perinteeseen kuuluu hyvin vahvasti se, että kaikki tarpeellinen on nuottiviivastolla. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta taidemusiikki on myös sen verran monimutkaista, että sointujen merkitseminen populaarimusiikin tyyliin ei ole joko mahdollista tai olisi ainakin erittäin monimutkaista. Tämän takia kysyjän kaipaaman kaltaisia Lied-nuotteja ei juuri ole olemassa.
HelMet-kirjaston kokoelmissa on muutamia sellaisia nuotteja, jotka eivät kuulu suoranaisesti (tai kokonaan) populaarimusiikin genreen ja joissa on myös näitä sointumerkintöjä. Kysyjän toivomaa klassisten Lied-sävelmien tai aarioiden kokoelmaa en valitettavasti pystynyt löytämään. Se ei tietenkään tarkoita, että sellaista ei voisi olla olemassa…
Valitettavasti kysymääsi runoa ei löytynyt. Etsimme pääsiäis- ja ylösnousemusrunoja runoantologioista ja laitoimme kysymyksen myös valtakunnalliselle tietopalvelulistalle, mutta tätä runoa ei löytynyt.
HelMet-kirjastojen aineistoa voi palauttaa postitse. Postikulut maksaa lähettäjä itse, ja hänen vastuullansa on aineiston saapuminen kirjastoon. Siksi kirjasto ei käytä vastauslähetystä.
Palautuksen voi lähettää mihin tahansa HelMet-kirjastoon postitse, esimerkiksi Pasilan kirjastoon osoitteella
Pasilan kirjasto / palautus
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki.
Helmet-sivuston ohjeen mukaan lehtiä voi lukea puhelimella kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko. Etäkäyttö onnistuu vain verkon kautta kirjastokortin numerolla kirjautumalla.
Voit ladata PressDisplay-palvelun lehdet älypuhelimeesi tai tablettiisi Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastojen langattomissa verkoissa. Lataamiseen tarvitset PressReader-sovelluksen, jonka voit saada ilmaiseksi laitteesi omasta sovelluskaupasta.
PressReader toimii iOS- ja Android-laitteilla sekä Windows Phone 7, 7.5 ja 8 käyttöjärjestelmillä. PressReader-sovelluksen käyttö ei vaadi kirjastokorttia eikä erillistä rekisteröitymistä. Lehtiä voit siis ladata kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko Stadinetti.
Palvelu on myös…
Hevonen on synnynnäisesti epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Hevonen tarkkailee ympäristöään jatkuvasti ja huomaa herkästi vähäisetkin muutokset. Taipumus huomata pieniäkin muutoksia ympäristössä on hevosten historiassa joskus ollut hengissä säilymisen kannalta tärkeä ominaisuus.
Nykyhevosissa jalostus ja perimä vaikuttavat ainakin jonkin verran: jotkut hevoset ovat selvästi arempia ja toiset syntyjään rohkeampia. Silti oppiminen ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat hevosen rohkeuteen enemmän kuin perinnölliset ominaisuudet.
Hevoset pelkäävät usein enemmän asioita, joita ne eivät kunnolla näe tai muuten havaitse.
Lähde: Kaimio, Tuire: Hevosen kanssa : Hevosen käyttäytyminen, WSOY 2012
Kyseessä lienee Anne-Marie Dalmais’n kuvakirja ”12 iloista eläinperhettä” (Sipoo : Kolibri, 1991) tai ”Matkalla maailmalla” (Helsinki : Kirjalito, 1998).
Pingviiniperheestä kerrotaan molemmissa kirjoissa: toisessa tarinan nimenä on Jääkimpaleen perhe, toisessa Lumen ja jään maassa. Teksti on vähän erilainen, mutta kuvitus sama. ”12 iloista eläinperhettä” (1991, 144 s.) on vanhempi ja ohuempi kuin ”Matkalla maailmalla” (1998, 241 s.)
Muutama norjalaisen Svein Ellingsenin (s. 1929) runon suomennos löytyy antologioista Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1982) ja Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja,1983). Runot on suomentanut Anna-Maija Raittila. Mikään näistä ei kuitenkaan täsmää lähettämiisi tietoihin.
Virsikokoelmissa on myös joitakin Ellingsenin tekstiin sävellettyjä virsiä, mutta niidenkään joukosta ei etsimääsi tekstiä löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://nbl.snl.no/Svein_Ellingsen
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman…
Puoliäidin äiti ei ole sinulle sukua biologisesti tai oikeudellisesti. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita tapoja määritellä sukulaisuutta. Väljemmin tulkittuna voi ajatella, että välillänne on sukulaisuussuhde.
Tutkimuksissa on todettu, että länsimaisessa sukulaisuusjärjestelmässä raja sukulaisen ja ei-sukulaisen välillä on liukuva. Esimerkiksi Anna-Maija Castrén on tutkinut suomalaisia ero- ja uusperheitä. Kirjassa Onko perhettä eron jälkeen? hän pohtii, onko esimerkiksi vanhemmuudessa ja isovanhemmuudessa biogeneettinen suhde aina merkityksellisempi kuin sosiaalinen suhde. Jos lähivanhemman uudella puolisolla on aktiivinen sukulaispiiri, lapsella saattaa olla suhteissaan aktiiviset isovanhemmat, joka eivät ole hänelle…
It is possible to get a copy of the article as an interlibrary loan service but
you have to know the exact date of the newspaper first. If you dont know the date of the article, contact Kaleva (www.kaleva.fi)to find it out. Information about our interlibrary loan services you find via internet (http://www.lib.hel.fi/.
Tiedonhaku Internetistä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.lib.hel.fi) > Tiedonhaku internetistä > vasen Haku-sarake, hakujärjestelmä Ask Jeeves > hakulokeroon hakusanaksi Francisco de Orellana > paina hae. Saat näyttöön eri hakuohjelmien löytämät tulokset. Ainakin Webcrawlerin löytämistä sivuista viimeinen, Discover Amazonia - Amazonia Rainforest - Brazil, Ecuador and… sisältää runsaasti sivuja, joilla on jotakin Francisco de Orellanasta, myös englanniksi.
Tiedonhaku kirjastojen kokoelmista Internetissä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat nähtävissä internetissä: http://www.lib.hel.fi > Kirjat ja muu aineisto (pääset tähän suoraankin, osoite http://www.libplussa.…
Parapsykologiaa käsittelevien teosten mukaan telepatialla tarkoitetaan tietojen hankkimista toisesta, etäällä olevasta henkilöstä, hänen ajatuksistaan, tunteistaan ja mielikuvistaan, käyttämättä tunnettuja aisteja, loogista päättelyä tai teknisiä laitteita. Telepatia on myös yhteydessä sympatiaan ja "samalla aaltopituudella olemiseen". Fyysisen kehon ympärillä olevilla
energioilla katsotaan lisäksi olevan suuri merkitys.
Lisätietoa saat mm. teoksista: Butler, W.E.: Telepatia, Virtanen, Leea:
Telepaattiset kokemukset, Luukanen, Rauni-Leena: Kuolemaa ei ole, Messing, Wolf: Salattu tietoni ja Eysenck, Hans J.: Selittämätön todellisuus. Myös Tieteen kuvalehti 1997 : 2, liiteosa sisältää asiasta lyhyen artikkelin. Oulun kaupunginkirjaston…
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä erilaisia viitetietokantoja, joiden avulla voi hakea tietoa aiheestasi. Lehtiartikkeleiden viitetietokannasta Artosta löytyi joitakin lehtiartikkeleita, jotka voisivat olla sopivia. Kannattaa myös kokeilla Aleksia (toinen lehtiartikkelitietokanta) sekä Lindaa, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta ja sieltäkin löytyi joitakin sopivan tuntuisia viitteitä, mutta osa oli englanninkielisiä. UKK-Instituutin kirjastossa on myös ko. aiheesta artikkeleita, mutta ne näyttivät suurimmaksi osaksi olevan englanninkielisiä. Verkko-osoitteessa http://www.pellervo.fi/pellervo/2_y00/omal.htm on pieni artikkeli, jossa viitataan tiettyihin hormoneihin ja urheilusuoritukseen. Helsingissä on…
Löytyi yksi painettu lähde, joka saattaisi vastata kysyjän tarpeisiin: Yleisluonteinen vertailu säästö- ja sijoitusmuodoista 5.2.1999--eläke- ja säästövakuutukset, pankkitalletukset, pörssiosakkeet, joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahastot ja asunto-osakkeet / Irene Luukkonen ... et al., kust. Kuluttajien vakuutustoimisto 1999, 8 lehteä, 2 liitelehteä. Kirjaa on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain Vantaan pääkirjaston eli Tikkurilan kirjaston käsikirjastossa.
Kauppalehden Tähtirahasto-sivuilla (http://rahastot.kauppalehti.fi/om ) selostetaan rahastojen vertailumenetelmiä. Rahastohausta voi hakea haluamansa rahaston, ja mikäli se on ollut vertailuissa mukana, sen saama tähditys näkyy.
Helsingin pörssi julkaisee…
Äänikirjojen etsiminen Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) onnistuu suhteellisen helposti. Kirjoittakaa Pikahaku-lomakkeeseen asiasanaksi "kaunokirjallisuus" ja valitkaa pudotusvalikosta ("Näytä kaikenlaisia teoksia") kohta "vain cd-levyjä". Jos haluatte vielä rajata tuloksen ulkopuolelle esim. luetut runoteokset, voitte käyttää asiasanaa "romaanit". Yhtä hyvin voitte yhdistää hakutermeiksi haluamanne kirjailijan nimen ja cd-levyn; esim. Paasilinnaa ei cd-levynä näytä löytyvän, Anja Kauraselta puolestaan löytyy cd-levy "Elävänä Bulevardilla".
Kirjaston yleisöpäätteillä haku onnistuu muuten samalla tavoin, mutta koska siellä ei materiaalilajia voi valita pudotusvalikosta, myös se täytyy kirjoittaa - ja oikeakielisyyden…