Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Löytyyköhän mistään korjausopasta Sisu-merkkiselle kuorma-autolle ajoittuen vuosiin 1970-1990(bensa tai diesel)? 845 Kirjastotietokantojen mukaan Sisu-kuorma-auton korjausopasta ei valitettavasti ole julkaistu. https://finna.fi http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ http://www.alfamer.fi/index.php
Olen varannut teiltä kirjan jo viime viikolla, kuinka kauan kestää että kyseinen kirja tulee? Siinä ei ollut muita varauksia päällä. Tarve kirjalle kiireinen! 845 Helmet-kirjastoissa on tätä kirjaa yhdeksän kappaletta. Kirjaan on neljä varausta, joista sinun varauksesi on ensimmäinen. Kirjoista kahdeksan on lainassa. Yhdeksäs on Töölön kirjaston kappale ja hyllyssä-tilassa tällä hetkellä. Töölön kirjasto on kuitenkin remontissa (avataan tämänhetkisen tiedon mukaan keväällä 2016) ja kiinni. Osa Töölön kirjaston aineistosta kiertää muissa kirjastoissa, mutta suuri osa on pakattuna ja odottamassa remontin päättymistä. Töölön kirjaston kappale ei siis lähde varaajalle, vaan sinä saat varauksesi vasta, kun ensimmäinen tällä hetkellä lainassa oleva kirja palautuu lainaajalta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084168__Stekniikan%20lask…
Toenperän kirjasto on lähdössä mukaan paikallisaineiston digitointiin. Yhtenä aineistokokonaisuutena haluaisimme Pekka Lipposen seikkailut e-muotoon. Pekka… 845 Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa. Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden…
Voiko kirjastolle lahjoittaa omakustanteita tai muuten pienissä erissä painatettuja, lahjoittajan itse tuottamia teoksia? 845 Yleisesti ottaen kirjasto ottaa mielellään lahjoituksena vastaan myös omakustanteita tai muita pienkustanteita, kunhan ne sopivat kokoelmaan. Isot kirjastot ottavat ne todennäköisimmin, sillä pienissä kirjastoissa tilaa on rajoitetummin. Luultavasti Helsingissä Pasilan kirjasto ottaa pääkirjastona isoista kirjoista varmimmin vastaan omakustanteita. Etenkin jos kirjoja ei ole yleisesti ostettavana, niitä ei ehkä saada kirjastoon lainkaan. Jos lahjoitettuja teoksia lainataan, niistä on mahdollista saada lainausmääriin perustuvaa lainauskorvausta. Asiasta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.lainauskorvaus.fi/lainauskorvaus_fi/.
Jokin vanha kotimainen lastenruno alkaa suurinpiirtein sanoilla "Uumajassa puumajassa neljä viisasta velhoa..." (tai ehkä sanajärjestys Puumajassa Uumajassa)… 845 Ala-asteen lukukirja, josta tämä löytyy, on Tuula Kallioniemen ja Sinikka Raikusen Lukukirja : satulakka, viestivakka, tietopakka (Otava, 1995) s. 25.
Minä vuosina oli muotia pukeutua farkkuhameeseen, mustiin sukkahousuihin ja nahkasaappaisiin? 845 Farkkuminihameet tulivat teolliseen tuotantoon 70-luvun alussa. 60-luvulla farkkuhameita tehtiin itse. Farkkuhame, mustat sukkahousut ja saappaat on ajaton klassinen yhdistelmä, joka tulee aina uudelleen muotiin. Hameen pituus ja saapasmallit ovat vaihdelleet : ” Vuoden 1976 muodikkain vaate oli pitkä farkkuhame joka oli ommeltu erisävyisistä paloista tai leikattu spiraalin muotoon.” http://rullallakelalla.blogspot.fi/2015/09/vaatetuksen-historia-70-luku… . 2010-luvulla keskustelupalstoilla keskustellaan farkkuminihameista, paksuista sukkahousuista ja pitkistä saappaista.  https://www.vauva.fi/keskustelu/1327770/ketju/onko_lyhyt_farkkuhame_ja_… .  Vuodelta 2017 löytyi uutinen ”Farkkuminihame on tullut takaisin.” https://www.is.fi…
Löytyisikö Einon Leinon Sinikan laulun lopusta tulkintaa; mitä voisi tarkoittaa "Milloin heikon haavehahden?" 845 "Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
Onko minkään lintulajin huomattu harjoittavan missään tilanteessa kannibalismia? Nisäkkäistä, kaloista, matelioista, sammakkoeläimistä ja selkärangattomista… 845 Kannibalismia esiintyy myös lintumaailmassa. Havaintoja tästä on tehty esimerkiksi merilintuyhdyskunnissa, joissa aikuisten tiirojen, pelikaanien ja fregattilintujen on havaittu hyökkäävän pesimäyhdyskuntansa poikasten kimppuun ja syövän niitä. Linnuista luultavasti kaikkein useimmin näin käyttäytyy harmaalokki (Larus argentatus). Lintujen kannibalismi ei kuitenkaan rajoitu vain merilintuihin: myös haikaran, tuulihaukan, västäräkin ja lepinkäisen on nähty syövän pesäpoikasia. Monet eläimet syövät satunnaisesti oman lajinsa munia ja poikasia, vieläpä aikuisiakin. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun populaation tiheys on liian suuri, mutta on havaittu myös monia sellaisia tapauksia, joissa tietyt yksilöt ovat hyökänneet omien…
Mitä osaatte sanoa Sointu nimestä 845 Sointu on suomalainen etunimi, joka perustuu musiikkitermiin sointu. Sointu on sekä miehen että naisen etunimi, jota on 1900-luvun alusta joulukuuhun 2019 mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan noin 2400 naiselle ja noin 160 miehelle. Soinnun nimipäivä on 25. lokakuuta. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929. Lähteet: Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu_(nimi) Kirkko ja kaupunki: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/25-10-onnea-sointu-#e13ca1e6
Mikä on se puhallinsoitin jota emme näe koskaan missään orkestereissa. Vanha puinen todella pitkä putki, ainakin kaksi metriä ja soittimen ääni on puhaltajan… 845 Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan alunperin Pohjois-Australiasta kotoisin oleva didgeridoo. Tässä lainaus soittimen ominaispiirteistä: "Soittimen pituus on yleensä 1–2 metriä. Reikiä puuhun ei porata, mutta putkilon kapeampaan päähän laitetaan suukappaleeksi mehiläisvahaa. Soitin saatetaan koristella perinteisin kuvioinnein, mutta myös koristelemattomat soittimet ovat yleisiä. Koska luonto on muovannut soittimen, kahta samanlaista didgeridoota ei ole. Didgeridoon ääni tuotetaan suuaukosta puhaltamalla ja samalla huulia pärisyttämällä samoin kuin esim. trumpettiin tai pasuunaan puhallettaessa. Soitin vaatii niin paljon ilmaa, että keuhkojen tyhjäksi puhaltaminen tapahtuu jo muutamassa sekunnissa. Tämän vuoksi syntyi…
Am searching for information about Veikko Antero Koskenniemi, rector of Turun Yliopisto aren 1924-32. He is a son or grandson of my greatgrandfather's brother,… 844 V. A. Koskenniemi Finnish scholar, writer, critic, professor at the University of Turku. One of the most prominent figures in Finnish literary until the breakthrough of modernist writers in the 1950s. Koskenniemi was born in Oulu. Further information in http://www.kirjasto.sci.fi/koskenni.htm
Löytyykö tilastoa siitä, mitkä ovat kymmenen lainatuinta kirjaa yleisissä kirjastoissa esim. vuonna 1998. Tai onko joku kirjasto erikseen tilastoinut. Kemi on… 844 Oulun kaupunginkirjastossa ei ole listattu lainatuimpia eikä varatuimpia kirjoja viime vuosina, koska listaukset eivät anna luotettavaa tietoa ainakaan suuressa kirjastossa. Kappalemäärät vaikuttavat siihen, mitä aineistoa listaukseen tulee. Suuressa kirjastossa nimekettä hankitaan yhdestä useaan kymmeneen kappaleeseen. Ja kun aikakauslehtiäkin lainataan, lehtivuosikertojen irtonumeroista kertyy runsaasti lainauksia. Samaan kysymykseen on vastattu 20.8.99. Kirjastoissa arvioidaan suositut kirjat näppituntumalla. Vastaaja oli soittanut muutamiin kirjastoihin ja saanut vastauksia, ettei tällaista listausta voi saada.
Löytyykö kirjaa, jossa käsiteltäisiin metsämiesten (esim. metsänhoitajien) ex libriksiä? 844 Lähinnä aihepiiriäsi lienee Suomen metsästysmuseon näyttelyjulkaisu "Ex libris--eräaiheisia kirjanomistajamerkkejä" vuodelta 1993. Helmiriitta Honkasen "Exlibris Suomi Finland" ,1987 ja Mirjam Kinoksen "Exlibris" 1989 saattavat myös olla selaamisen arvoisia.
Tietoja Juice Leskisestä 844 Juicesta löytyy monenlaista tietoa netistä. Hyvä aloitussivu on Juice Leskisen epävirallinen kotisivu, joka on osoitteessa http://jata.vampula.net/musiikkisivut/juice/ . Kyseisellä sivulla on hyviä linkkejä muihin Juicen nettisivuihin.
Haluaisin itseopiskelumateriaalia ruotsin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista varten.Sekä teksti että kuulunymmärtämismateriaalia. 844 Varsinaista materiaalia ylioppilaskirjoituksia varten on ainoastaan kuullunymmärtämiskasetit vuosilta 1990-1993 (A- ja B-tasot). Sen lisäksi voisi tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin: Bertell: Rätt val (rakenteen ja sanaston harjoittelua) Fiilin: Fullträff (kieliopin harjoittelua), Hebbe: Bygg upp ert ordförråd (sanaston harjoittelua), Kari: Svenska här och nu (fraasien ja idiomien harjoittelua) ja Hallström: Fasta fraser (fraasien ja idiomien harjoittelua). Lukion oppikirjoihin liittyy usein myös äänite.
Haluaisin ohjeita tutkielman tekoon yläasteelaiselle 844 Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu). Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon. Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille…
Mistä voisin löytää hyvää perustietoa Tove Janssonista ,kun googlesta ei oikein löydä ja Muumipapan urotyöt teoksesta 844 Paljon tietoja Tove Janssonista löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=34&lang=F1 Kirjailijan nimen vieressä on laatikko, josta voi valita henkilötiedot, tuotannon (erikseen suomennetun tuotannon), tekstinäytteitä tai lähteitä. Tästä viimeisestä, eli lähdeluettelosta löytyy paljon Tove Janssonia käsittelevää kirjallisuutta, jota voit lainata kirjastosta.
Katsoin nyt illalla 12/2/04 Kirjat A&Ö ohjelman, jossa lyhyesti mainittiin Pentti Saarikosken elämänkerta. Oletan että kyseessä on hänen entisen, tai… 844 Ohjelmassa mainittiin Pentti Saarikosken entisen vaimon Tuula-Liina Variksen teos Kilpikonna ja olkimarsalkka. WSOY 1994. ISBN 9510195928 Teoksesta on otettu useita painoksia, vuoden 1999 pokkaripainoksen ISBN on 9510240346 ja vuoden 2003 isotekstisen painoksen ISBN on 9510280100. Myös Saarikosken leski Mia Berner on kirjoittanut muistelmateoksen PS : merkintöjä suruvuodelta. Tammi, 1986 (PS : anteckningar från ett sorgeår. Rabén & Sjögren, 1985) Muita Saarikoskea käsitteleviä teoksia löytyy Helmet aineistotietokannasta: https://helmet.finna.fi tai yhteistietokannasta Finna.fi, https://finna.fi, Kannattaa käyttää aihehakua ja kirjoittaa asiasanaksi Saarikoski Pentti.
Kuva runsauden eli Amaltheian sarvesta - mistä löytyy? 844 Ehkä helpoimmin löydät runsaudensarven kuvia Googlen tai Altavistan kuvahaulla: http://www.google.com http://www.altavista.com Klikkaa kuvat-painiketta ja kirjoita hakulaatikkoon cornucopia, sillä nimellä se tunnetaan roomalaisessa mytologiassa. Amaltheiallakin (tai Amalthealla) kuvia löytyy, mutta ei ihan yhtä hyviä. Lisää runsaudensarveen liittyvästä tarustosta löydät esimerkiksi mytologiasivustosta http://www.pantheon.org Mikäli aiot käyttää kuvia julkisesti, esim. nettisivuilla, ota ensin selvää tekijänoikeussäädöksistä!
Olen lukenut Sven Westerbergin kirjat ja mieltynyt niiden psykologiseen maailmaan. Olisiko olemassa mitään vastaavia dekkareita jotka olisivat psykologisesti… 844 Suosittelen Karin Fossumin dekkareita.