Hei, kiitokset tarkennuksesta, näillä tiedoilla löysimme oikean kirjan! Eli etsimäsi runo tai runot löytyvät Laura Järvisen teoksesta Kukkalapsia (WSOY, 1944). Teos on kuvakirja, jossa on kaikkiaan 12 runoa eri kukista.
Volatiliteetti = arvopaperin, valuutan tms. varallisuushyödykkeen
hinnan vaihtelevuus; mitataan yleensä keskihajonnan avulla ja
ilmoitetaan vuosikohtaisesti, vuosittain. (Lähde: Nurmi, Timo,
Uusi suomen kielen sanakirja, 1998).
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Keski-Suomen museolta tiedettiin kertoa seuraavaa:
"Tourujoen vanha silta on nykyinen ns. Ramoninkadun silta. Se on ilmeisesti peräisin vuodelta 1931 ja noudattaa lohkivisten rautatiesiltojen rakennetta (holvikaari ja puukansi) . Samanlaisella rakenteella valmistui jo 1900-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä Tourujoen ylittävä lohkokivinen rautatiesilta.
Nykyinen Vapaudenkadun jatkeena oleva Tourujoen maantiesilta voidaan päätellä valmistuneen vanhojen peruskarttojen tarjoaman tiedon (peruskartta 1973) mukaan vuoteen 1973 mennessä.
Museon kokoelmissa oli tosin tieto Tourulan ylittävästä sillasta, joka olisi valmistunut vuonna 1976. Joten ehkä näillä kahdella lähteellä haarukoimme sillan valmistumisajaksi 1970-1976. Peruskorjaus…
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Nathan Myhrvoldin ja Francisco Migoyan Modernist Bread -teoksen (osa 3, s. 421-423) mukaan leivän kuivuminen johtuu jauhoissa olevan tärkkelyksen uudelleenkiteytymisestä. Leivän lämmittäminen kumoaa ainakin osittain tätä uudelleenkiteytymistä, mikä ilmenee leivän pehmenemisenä. Lisätietoa tärkkelyksen kemiasta löytyy seuraavasta osoitteesta:
https://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/tarkkelyksen-kemiaa/'
Myhrvold ja Migoya suosittelevat kirjassaan vesilasin laittamista mikroaaltouuniin, kun kuivunutta leipäpalaa lämmitetään.
Toivottavasti olet kiireesi keskellä saanut selville, että se mitä johonkin tenttiin kannattaa lukea, on parasta kysyä kyseisen tentin tentaattorilta, ellei kirjoja ole opinto-oppaassa mainittu. Jos tentaattori on syystä tai toisesta kovin kiireinen, neuvoja voi tiedustella myös laitoksen tai tiedekunnan opintoneuvojalta. Nämä ihmiset ovat opiskelijoiden opintoihin liittyviä kysymyksiä varten.
Me emme kirjastossa välttämättä tiedä minkälaiset vaatimukset tenttiisi on. Jotain voi päätellä kirjastostakin löytyvistä opinto-oppaista. Esim. Helsingin eläinlääketieteellisen korkeakoulun perusopintojen eläinlääketieteellisen anatomian tenttikirjana on S. Toivosen Selkärankaisten vertaileva anatomia.
Seuraavassa osoitteessa on joukko suomalaisia palveluntarjoajia, jotka ylläpitävät ilmaista www-sähköpostipalvelua:
http://www.emailaddresses.com/email_finnish.htm Linkit GNWMail ja Jippii eivät toimineet, ja linkki Nic.fi johti Jippiin sähköpostiin. Pikainen rekisteröitymiskokeilu osoitti, että iobox on ainoa, joka ei vaadi nimeä eikä osoitetta, pelkkä käyttäjätunnus ja salasana riittävät.
Teknillisen korkeakoulun kirjaston Teemu kokoelmatietokannasta http://teemu.csc.fi/ esim. sanahaulla teräs hitsaus löytyy 110 viitettä. On parempi että selaat aineistoa ja valitset aiheeseesi sopivat hakusanat, jotta saat varmasti opinnäytetyöhösi soveltuvia teoksia. Voit käyttää myös englannin kielisiä hakusanoja. Mikäli toivot jonkin teoksista kaukolainaksi, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
TKK:n kirjastossa on käytettävissä tietokantoja ja -lähteitä, joista saattaisi olla hyötyä opinnäytetyöhön. Näihin välineisiin emme valitettavasti pääse käsiksi täältä yleisestä kirjastosta. TKK:n kirjastolla on päivystävä informaatikko osoitteessa http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html tosin palvelu on maksullinen http://www.hut.fi/…
Kannattaa tutustua vaikka seuraaviin teoksiin:
Kansanparannus eilen ja tänään - huomisen tutkimushaaste, 1987
Kansanomainen lääkintätietous, 2000
Kansa parantaa, 1983
Parantavat voimat, 1991
Pekka Rokka: Ennen vanhaan : perinnekirja, 1998
J. K. Rowlingista löytyy tietoa Tammen Harry Potter -sivuilta osoitteessa http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html
J. K. Rowlingista on myös kirjoitettu kirja 'J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta', jonka saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
Internetiltä suomeksi löytyy vain Måns Gahrtonin teosesittelyjä. Kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on kerrottu Måns Gahrtonista ja myös luetteloitu hänen teoksiaan. Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta on usein kysytty tätä aihetta. Voit katsella entisiä kysymyksiä ja niiden vastauksia arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx panemalla hakuehdoksi 'gahrton'.
Voisiko kyseessä olla Leena Laulajaisen vompatti Volmarista ja kenguru Loikkeliinista kertova satukirja? Loikkeliinin matka lumen maahan ilmestyi 1986 ja jatko-osa Loikkeliinin lokikirja 1987. 1990-luvulla Leena Laulajainen kirjoitti vielä jatkoa näille teoksille (Vompattisatuja 1999).
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen…
Uskon kyseessä olleen Ison Britannian (Royal Navy) alus HMS Swiftsure. Alus esiintyy mm. tässä kuvasarjassa vuodelta 1952:
http://photo.net/photodb/folder?folder_id=777514
HMS Swiftsure saattoi Edinburghin herttuan aluksen Helsinkiin vierailulle. Löysin vierailusta tämän maininnan (jutun lopussa):
http://www.guardian.co.uk/sport/1952/jul/27/athensolympics2004.olympicg…
Kappale löytyy nuottikirjasta Tulipunaruusut (FM04237-4), Fazer 1979.
Nuottikirja on Kuopion pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa ja tällä hetkellä näyttäisi olevan jopa paikalla (musiikkiosaston tietopalvelun puhelinnumero on 017 182325, musiikkiosaston lainaus 017 182324)
Tarkoittanet teosta Kansanvallan puolesta LNL 25 vuotta/toim. Mikkola (1977).
Historiikki löytyy Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro tällä nimellä.
Turun kaupunginkirjaston vuosikertomuksessa toimintavuodelta 1967 kerrotaan että kirjastolautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle 15.2.1967 että kaupungin talonrakennusosaston tehtäväksi annettaisiin laatia suunnitelma lisätilojen saamiseksi pääkirjastolle. Lisätilaa tarvitsevat lähinnä käsikirjasto, aikakauslehtisali, perustettava musiikkiosasto, kirjavarasto sekä henkilökunnan työskentelytilat. Kaupunginhallitukselle esitetään että lisätilat kunnostettaisiin rakennuksen ullakkotiloista. 13.10 kaupunginvaltuusto hyväksyi pääkirjaston korjaussuunnitelman taloudellisten mahdollisuuksien salliessa.
Vuoden 1969 vuosikertomuksessa todetaan että korjaustyöt pääkirjastossa ovat jatkuneet koko vuoden. Melkein kaikki kalusteet uusittin.…