Sanakirjamääritelmän mukaisesti manner on 'suuri yhtenäinen maa-alue'. Eteläisen pallonpuoliskon napa-alueella on iso manner. Se on korkealla merenpinnan yläpuolella ja siellä on massivinen määrä jäätä. Pohjoisnavan alla taas on merta ohuen kelluvan jääkalvon alla. Jos napajäätiköt sulaisivat kokonaan, eteläisellä pallonpuoliskolla olisi jäätikön tilalla iso manner, mutta pohjoisessa vain suurten mannerten ympäröimä Pohjoinen jäämeri saarineen.
Lähteet:
Timo Kalevi Forss, Martti Lintunen & Tommi Tukiainen, Napakirja : Arktis ja Antarktis
Kielitoimiston sanakirja | https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/manner
Rockway-palvelu poistui Helmet-kirjastoista 15.8.2024.Kuntien yhteinen E-kirjasto korvaa Ellibs-, Overdrive- ja ePress-palvelut | | helmet.fi (finna.fi)
Heikki Paunosen stadin slangin suursanakirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2005) kerrotaan, että entistä tarkoittava yhdyssanan alkuosa eks-/ex- olisi tullut aktiiviseen käyttöön 1970-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löysin sanan eks-ministeri jo vuoden 1937 Kansan Työ -lehdestä. Kotimaisten kielten keskuksen Etymologisen sanakirjan mukaan ex-etuliitteen lähtökohtana on lähinnä englannin ex-, jonka merkitys on entinen. Tämän alkuperä on latinan kielen sanassa ex, jonka merkitykset ovat ulos ja pois.
Luettelo ammattinyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruusotteluista on Ilmo Lounasheimon kirjassa Kehän sankarit, sivulla 696-699. Siitä käy ilmi, että Muhammad Ali kohtasi Floyd Pattersonin 22.11.1965 Las Vegasissa. Ottelu päättyi Alin voittoon teknisessä tyrmäyksessä 12. erässä. Kirjaa on monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Saatavuustiedot löytyvät Plussa -kokoelmaluettelosta http://www.libplussa.fi/ Luettelo raskaansarjan maailmanmestareista ja heidän käymistään otteluista löytyy myös internetistä osoitteesta http://cyberboxingzone.com/boxing/achamp.htm
Kysymäsi kappale on tosiaankin englanniksi nimeltään Annie' s song ja sen tekijä on nyt jo edesmennyt John Denver. Taas aurinko nousee on laulun suomenkielinen nimi ja sanat siihen ovat Juha Tapanisen käsialaa. Suomeksi sen on levyttänyt Ressu Redford, joka on nimennyt myös levynsä samaisen kipaleen mukaan. Ressun Taas aurinko nousee-levyä löytyy niin kasetti-, cd- kuin nuottiversionakin.
Suomen kulttuurihistoria (2):ssa (1980) on artikkeli tiedon leviämisestä Suomessa ja Euroopassa 1800-luvulla ss. 254-293.
Suomen kulttuurihistoria (3):ssa (1982)käsitellään
koulutusta ja tiedonvälitystä 1900-luvulla ss.135-309.
Lisäksi suosittelen luettaviksi seuraavia teoksia:
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin / Aimo Ruusunen; Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa / Timo Kuronen; Tieteenhistoria / Arja Lehikoinen; Tieteen historia - tieteen kritiikki / Veikko Anttila; Tieteellisten vallankumousten rakenne / Thomas S. Kuhn. Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/,
josta voit myös etsiä lisää aihettasi koskevia teoksia, hakusanoilla "tiedonvälitys", "tieteenhistoria" joko…
Kuntamaineen vetovoimatekijät: kuntamainetutkimus 2003-2004 / Jouni Heinonen, Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy. Esiteltiin kuntamarkkinoilla syksyllä 2004. Siitä löytyy 15-sivuinen yhteenveto Kunnat.net sivuilta, mutta julkaisua en ole löytänyt.
Anni Polvan lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy parhaiten tietoa hänen kirjoittamistaan teoksista Kun olin pieni ja Hyvästi lapsuus. Kariston sivulla http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a… on jonkin tietoa verran Polvan lapsuudesta. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteissä ja matkailutoimistossa jaetaan lisäksi esitettä Tiina-raitista, joka avattiin 24.7. Kalevassa. Tuossa esitteessäkin on vähän tietoja Anni Polvan lapsuudesta ja on tietenkin antoisaa kulkea itse reitti kirjailijan lapsuuden maisemissa.
Yleisteoksia kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984). Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun: ihmeellisiä ovat ajatukset, joita kansallispuku herättää") sekä Taito-lehdessä 2000: 4 (Wallin, Sirkka: "Sukelletaan kansallispuvun saloihin!: monipuolisia ovat…
Verkosta löytyy useita lampun valinnassa opastavia sivustoja, mm.
http://www.lampputieto.fi/faktaa-energiansaastolampuista/valomaara/
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/valintaopas.html
Näiden lähteiden mukaan sopiva energiansäästölamppu olisi 3-5 W. Lampun valinnassa kannattaa huomioida myös lampun kanta, pieni kanta E14 tai normaali kanta E27.
Tämä vastaus sattuu tulemaan Pasilan kirjastosta, jonka osoite on Rautatieläisenkatu 8. Sijainnin kartalta pystyt katsomaan osoitteesta http://kartta.helsinginseutu.fi. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tervetuloa mihin tahansa niistä!
Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut
http://www.kepa.fi/uutiset/944
Jos kysyjä tarkoittaa Unto Monosen säveltämää "Muistojen jenkkaa", se löytyy ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Pekka Himanka: "20 suosikkia - Maailman valot" (1997)
Reijo Taipale: Parhaat vuosilta 1962-1996 (Valitut Palat 1997)
Kappale löytyy myös muutamalta harvinaisemmalta äänitteeltä, joita ei yleisissä kirjastoissa välttämättä ole. Tuo Himangan levy löytyy ainakin HelMet-kirjastoista. Taipaleen levyä ei ainakaan maakuntakirjastoista näytä löytyvän.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voit uusia lainasi viisi kertaa. Lainat voi uusia kirjastossa, kirjastoautossa tai kirjautumalla omiin tietoihin www.helmet.fi-sivulla. Uusiminen ei onnistu, jos aineistosta on varauksia.
Merivuokko-sarja on alansa klassikko ja on kokonaisuudessaan lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa. Emme ole poistamassa sitä. Pikaisella haulla sarjaa ei näyttänyt olevan myynnissä antikvariaateissa mutta huuto.netissä on joitakin osia ollut myynnissä ja hinnat olleet melko korkeita.
Kaverisi voi lainata varaamasi aineiston puolestasi. Hän voi lainata aineiston joko omalle kortilleen tai sinun kortillesi. Siinä tapauksessa, että hän lainaa aineiston sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, joka on voimassa vain tätä lainauskertaa varten.
Liisu Poijärven salanimellä Vanha Nunna kirjoittama pakinakokoelma Maalaiskoululla (1932, WSOY) on lainattavissa esimerkiksi Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Se löytyy myös useiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmista.
Mikäli pakinakokoelmaa ei löydy omasta lähikirjastostanne, voitte tiedustella mahdollisuutta tilata se kaukolainaan jostain muualta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39532#.Vt1gTE3VzL8
Ongelmasi kuulostaa niin vakavalta, ettei ammattitaidottoman kannata yrittää googlella neuvo Sinua.
Ota yhteyttä lakimieheen.
Esim. Asianajajapäivystykseen http://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/asianajajapaivystys
Kouvolan pääkirjastolla ei ole palautusluukkua. Pääkirjaston aukioloajat ovat laajat. Näet ne täältä: https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85980.
Aineistoa voit palauttaa myös itsepalvelukirjastoihin, joista pääkirjastoa lähinnä on Haanojan kirjasto. Sisään pääsee kirjastokortillla ja pin-koodilla. itsepalvelukirjastot ovat auki joka päivä.