Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
Hei
"Maatalousnäyttelyt eli Farmari-messut on pidetty Sorsasalossa vuosina 2001 ja 2007."
Tällainen tieto oli Kuopion kaupungin tapahtumasivuilla. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7545335/Palveluopas_tapahtumajarjestajalle.pdf/ceeaf12f-d581-48ce-8a82-4a464ea925bc
Jos linkki ei avaudu suoraan, kopioi se osoitekenttään.
Myönnän auliisti, ettei kyse ehkä ole aivan samasta asiasta, mutta tätä parempaan en pystynyt: Yuval Noah Harari on mainiossa kirjassaan Sapiens : ihmisen lyhyt historia jäljittänyt ensimmäisen historiasta löytyvän ihmisen, jonka nimi tiedetään. Hararin mukaan vanhin nimeltä tunnettu ihminen on mesopotamialainen kirjanpitäjä Kushim, joka eli noin 5 000 vuotta sitten. Varhaisin nimeltä tunnettu henkilö, jonka voidaan tietää olleen olemassa on siis Kushim.
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Wiktionaryn ja Online Etymology Dictionaryn mukaan Alma tulee latinan sanasta "alma", joka on feminiinimuoto adjektiivista "almus", joka tarkoittaa kilttiä, suotuisaa. Emma tulee samasta lähteestä kuin germaanisten nimien Ermentrude ja Ermengarde alkuosa, Ermen-, joissa se tarkoittaa kokonaista, universaalia.
https://en.wiktionary.org/wiki/Alma
https://www.etymonline.com/word/alma
https://en.wiktionary.org/wiki/Emma
https://www.etymonline.com/word/Emma#etymonline_v_32349
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Onkohan kyseessä laulu C'est si bon (Hyvä on olla luonasi)? YouTubesta löytyy Henry Theelin levytys vuodelta 1950. Laulun nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta 8.
Nilsiän kirjaston aineistotietokanta on osoitteessa http://kase.kase.fi/nilsiankirjasto . Valitettavasti tämän tietokannan viitetiedoissa ei näy sarjan nimi, eikä näin ollen sarjan nimeä voi käyttää haussa. Siksi ehdotankin että teet ensin haun sellaisen kirjaston aineistotietokannassa jossa voit hakea myös sarjan nimellä, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston http://www.libplussa.fi/ . Tee näin: valitse monipuolinen haku --> klikkaa nimeke ja kirjoita tyhjään kenttään sarjan nimi - signal, --> tarkenna tarvittaessa -kenttään valitset pudotusvalikosta asiasanan --> tyhjään kenttään kirjoitat kaunokirjallisuus --> kieleksi voit vielä valita suomen --> hae.
Näin tehden…
Kysymykseen on vaikea vasta, sillä se on tavallaan liian laaja. Mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa 1950-luvusta haetaan? Kaikenkattavaa suomenkielistä 1950-lukua käsittelevää kirjaa ei ole. "Elämäni vuodet" -kirjasarjassa kyllä käsitellään vähin tekstein ja runsain kuvin eri vuosikymmenten elämäntapaa, muotia, urheilua, kulttuuria jne. "Muutosten vuosisata" -sarjan 6. osa kattaa vuodet 1946-1960. "Maailmanhistorian pikkujättiläinen" ja "Suomen historian pikkujättiläinen" painottuvat poliittisesti. Turun kaupunginkirjastoon on hankittu vieraskielisiä eri vuosikymmeniä, niiden elämäntapaa käsitteleviä teoksia, kuten Pearce, Christopher: "Fifties source book ja Yapp, Nick: "1950s". Kannattaa kyllä käydä kirjastossa katsomassa…
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi uudehkoa teosta Euroopan kuninkaallisista: Schubert, Ludwig: Europas kungahus. 1995 ja Finestone, Jeffrey: The last courts of Europe. 1981. Suomenkieliset teokset aiheesta ovat paljon vanhempia: Kuninkaallisten elämää: ruhtinashovien tapahtumia 1967-1970 ja Kuninkaallisia ja romantiikkaa kuvin ja sanoin. 1961. Hakusanalla kuninkaalliset löytyy myös seuraava teos: Wingate, Philippa: The Usborne book of kings and queens: from Tutankhamun to Elizabeth II, tuota kirjaa ei ole Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja koska se on vain 48 sivua laajuudeltaan ja kuitenkin kuvitettu, asiat ovat siinä varmasti hyvin tiiviissä muodossa.
Mika Häkkisen elämästä ja kilpa-ajourasta kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Hilton, Mika Häkkinen-- Formuloiden luonnonlahjakkuus, Helsinki 1997, ISBN 952-5089-17-7 ; Hilton, Mika Häkkinen--maailmanmestari, Helsinki 1999, ISBN 952-5089-37-1 sekä Kulta, Tuskien Grand Prix--raportti maailmanmestari Mika Häkkisen Formula 1 -kilpailukaudesta (Turun Sanomien artikkeleita 1.12.2000-20.10.2001),Turku 2001,ISBN 951-9129-43-x
Kysymääsi kirjaa Hamann, Brigitte: Kaiserin wider Willen ei ole suomennettu, jos haluat saada saksankielisen kirjan, voit kaukolainata sen. Suomeksi Sissistä kerrotaan Joan Haslipin Keisarinnan yksinäisyys -kirjassa.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ pääsee kirjaston erikoissivustoille ja sieltä Sanojen aikaan, josta löytyy tietoa Rosa Liksomista.
Netistä löytyy tietoa myös ainakin osoitteesta www.google.fi, laittamalla kirjailijan nimi lainausmerkkeihin.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on englanniksi teos Winston, Patrick Henry: Lisp (1984). Meillä on myös suomeksi varastossamme Hyvönen, Eero: Lisp-maailma 1 ja 2, mutta nämä ovat valitettavasti varastosta evakossa pahvilaatikoissa odottamassa uuden kirjastotalon valmistumista.
Kirjan tiedot löytyvät jo rekisteristä, mutta yhtään kappaletta ei ole
vielä rekisteröity. Kyllä Isomäkeä tulee kirjastoihin ja varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäinen kappale näkyy rekisteröitynä.
Hankintaosastolla kirjat käsitellään ja laitetaan lainauskuntoon.
Valvottavat tiejaksot valitsee poliisi ja Tiehallinnon tiepiiri yhteistyönä.
Lähde: Tiehallinto ja sisäasiainministeriön poliisiosasto:
Automaattinen nopeusvalvonta - Valvontakohteiden suunnittelu ja toteutus (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2005), http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/4000450-vautomaattinen_nopeusva…
Turun kaupunginkirjaston kurssikirjoissa on yleensä neljän viikon laina-aika. Joissakin harvoissa tapauksissa laina-aika on kaksi viikkoa, tällöin kirjasta on paljon varauksia ja lainattavia niteitä on vähän koko Vaski-alueella. Aiemmin pikalainoja oli paljon enemmän, mutta Vaski-alueen yhteinen varausjono on vähentänyt huomattavasti pikalainojen tarvetta.
Insinöörin mekaniikka -kirjaan liittyy cd-rom -levy. Meillä kirjastossa ei valitettavsti ole asiakaskoneilla mahdollista käyttää cd-rom -levyjä.
Levyllä ei ole MatLab-ohjelmaa, se pitää hankkia erikseen. Kirjakaupan kotisivulla (Suomalainen kirjakauppa) on selostus kirjasta ja siinä mainitaan cd-rom -levystä seuraavaa: "Kirjan takakannessa on cd-rom-levy, jossa on runsaasti MatLab-ohjelman avulla ratkaistuja kirjan esimerkkejä ja harjoitustehtäviä." MatLabia on siis käytetty esimerkkien ratkaisuissa, mutta itse ohjelmaa levyllä ei ole. Näin se on kai ymmärrettävä. Asia on kirjan markkinoijalta jossain määrin epäselvästi ilmaistu, koska toisinkin voisi ajatella.