Parhaiten saat tietoa jonkin fiktiivisen teoksen päähenkilöstä lukemalla hänestä kertovia kirjoja eli tässä tapauksessa Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Jos haluat kysellä Tuija Lehtiseltä tarkemmin hänen työstään tai teoksistaan, löydät hänen sähköpostiosoitteensa Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
Tuija Lehtisestä löydät tietoa esimerkiksi teoksesta "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" / toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Pekka Töpöhäntä on ruotsiksi Pelle Svanslös. Kannattaa olla yhteydessä Föglön kirjastoon, missä osavat kertoa tarkemmin koska heille tulee ao kirjoja. Nettitiedon mukaan siellä on ainakin kirja Alla tiders Pelle Svanslös.
Katso lisää
http://opac.mariehamn.aland.fi/pls/bookit/pkg_www_misc.print_index?in_u…
Puh nr sinne on 018-50348.
Pietari Päivärinta (1827 - 1913) oli aikansa suosituin kirjailija sekä Suomen ensimmäinen ja tunnetuin kansankirjailija (=itseoppinut kirjailija). Teoksissaan hän kuvasi keskipohjalaista kansanelämää. Lisäksi Päivärinta oli valtiopäivämies, lukkari, välskäri, maanviljelijä, musiikinopettaja ja näkyvä kunnallinen luottamusmies sekä yleensäkin omana aikanaan hyvin tunnettu henkilö. Päivärinnalta ilmestyi 32 teosta ja lisäksi kertomuksia, joita julkaistiin erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, kalentereissa ja albumeissa. Hänen tunnetuimmat teoksensa ilmestyivät 1880-luvulla. Päivärinnan teoksia on käännetty ainakin 13 kielelle.
Lähteet:
http://www.pietaripaivarinta.fi/
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/P%C3%A4iv%C3%…
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole teoksia Who is Who in America 2009 ja 2010.
Fank-monihaun kautta ei myöskään muista suomalaisista kirjastoista löytynyt kysymiänne teoksia.
Kirjaston kokoelmissa olevista kirjoista ei vielä löydy paljoakaan tietoa hybridiautoista. Tekniikan alan lehdissä vuosilta 2010 ja 2011, esim. Tekniikan Maailma ja Tuulilasi, on esitelty useiden eri automerkkien hybridiautoja. Lehdet on lainattavissa kirjaston lehtilukusalista.
Kangasalan kirjaston kokoelmissa on kirja Energia Suomessa: tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset vuodelta 2004. Siinä on selitetty hybridiauton tekniikkaa.
Ainakin Klaus Simonin tekemä sovitus yhtyeelle tai kamariorkesterille on saatavana esitysmateriaalina (Universal Edition), mutta ilmeisesti tässä vaiheessa vain vuokralle. Tätä asiaa kannattaa tiedustella nuottikaupasta (esim. ostinato.fi tai http://www.f-musiikki.fi).
Sovituksen ensiesitys oli toukokuussa 2013 (Oxford University Sinfonietta), mutta en ainakaan löytänyt kaupallista levytystä. Todennäköisesti se markkinoille jossain vaiheessa tulee, mutta tässä vaiheessa täytynee odotella.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hevonen on synnynnäisesti epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Hevonen tarkkailee ympäristöään jatkuvasti ja huomaa herkästi vähäisetkin muutokset. Taipumus huomata pieniäkin muutoksia ympäristössä on hevosten historiassa joskus ollut hengissä säilymisen kannalta tärkeä ominaisuus.
Nykyhevosissa jalostus ja perimä vaikuttavat ainakin jonkin verran: jotkut hevoset ovat selvästi arempia ja toiset syntyjään rohkeampia. Silti oppiminen ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat hevosen rohkeuteen enemmän kuin perinnölliset ominaisuudet.
Hevoset pelkäävät usein enemmän asioita, joita ne eivät kunnolla näe tai muuten havaitse.
Lähde: Kaimio, Tuire: Hevosen kanssa : Hevosen käyttäytyminen, WSOY 2012
Koivusalon kamariin on sijoitettu mikrofilmien ja -korttien lukulaitteita sekä kaksi nettikonetta ja suomen kielen opiskeluun tarkoitettu Suomioppi-kone. Tila on nimetty seinäjokelaisen Esko Koivusalon mukaan.
Suomen kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kappale voisi olla Robert Palmerin ”Addicted To Love”. Siitä löytyvät ruskea värimaailma, miesartisti ja naismallit, mutta käyntikorttijuttua siinä ei vastaajan muistaman mukaan olisi.
Hei, ja kiitos kysymyksestäsi! Helsingin kaupungin nuorten 16-17-vuotiaiden kesätyöhaku ja Siisti kesä! -hankkeen haku alkaa 6.3.2017 ja päättyy 17.3.2017 klo 16. Tätä kautta voit hakea myös kaupunginkirjastoon kesätöihin.
Täältä löydät lisää tietoa: http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Kirjaston käyttösäännöt ovat kirjastokohtaisia. Kokkolan kaupunginkirjaston
käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://lib.kokkola.fi/
Säännöt löytyvät "Palvelut"-linkin alta.
Tässä suora lainaus käyttösäännöistä:
"Lainaaja on vastuussa lainauskortillaan lainatusta aineistosta. Lainojen palauttamatta jättäminen kolmen palautuskehotuksen jälkeen aiheuttaa lainausoikeuden menetyksen siihen saakka, kunnes lainat on palautettu tai aineisto korvattu kirjaston lähettämän laskelman mukaisesti. Korvaus peritään myös lainassa turmeltuneesta aineistosta. Lainaaja menettää lainausoikeutensa, jos hän on velkaa yli 100 mk tai sen yli."
Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa perittävät maksut ja korvaukset muuttuvat 1.2.2001 alkaen. Sen jälkeen…
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005. Uusin ruotsinkielinen on Uppslagsverket Finland, jonka viimeinen osa ilmestyi vuonna 2007.
Yksittäisiä tietosanakirjoja ilmestyy vieläkin, etenkin lapsille (esimerkiksi Koululaisen pikkujättiläinen, 2019 ja Koululaisen suuri ensyklopedia, 2014).
Televisioviihteen monitoimimies Päiviö Pyysalo s. 1946 on hakeutunut alalle jo parikymppisenä, käytännössä heti ylioppilaaksi valmistuttuaan . Helsingin Sanomat haastatteli 60-vuotiasta Pyysaloa 1.6.2006 ja päivänsankari kertoi uransa alusta näin: "Vuoden 1966 alussa Yle oli laajentanut toimintaansa, ja tuli alueradiot. Olin tehnyt koulussa konventteja, ja Ylen aluepäällikkö Asko Kantola soitti minulle, että tulenko tekemään radio-ohjelmaa. Vastasin, mikä ettei, totta kai."
Lukion jälkeen Pyysalo oli ilmoittautunut Helsingin yliopistoon venäjän kielen opiskelijaksi, mutta opintojen aloitus jäi, kun eteen tuli uusia työmahdollisuuksia. Vuonna 1969 MTV tarjosi hänelle toimittajan paikkaa.
Helsingin Sanomat 1.6.2006
https://fi.wikipedia.…
QR-koodin keksi vuonna 1994 japanilainen insinööri Masahiro Hara, joka kehitti nopeammin luettavaa viivakoodia. https://www.denso-wave.com/en/technology/vol1.html
Ylen artikkelin QR-koodi on kännykkäkansan villitys mukaan QR-koodit olisivat alkaneet levitä Suomessa 2010-luvun alussa, mikä sopii yhteen muistelusi kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-6212483
Yhdysvaltalainen Joe Woodland sai patentin viivakoodi-idealleen 1952, joskaan tuolloin ei ollut vielä kehitetty tarvittavaa teknologiaa sen jokapäiväiselle käytölle. Viivakoodia kokeiltiin ensimmäisen kerran Kroger Kenwood Plaza -ruokakaupassa Cincinnatissa heinäkuussa 1972. Viivakoodin käyttö yhdysvaltalaisissa kaupoissa yleistyi 1980-luvulla. https://www.smithsonianmag.com…
Jos asut Suomessa ja saat eläkettä ulkomailta, eläkkeen verotuksen ratkaisee yleensä Suomen ja eläkkeen lähdevaltion välinen verosopimus. Usein maksat ulkomailta saadusta eläkkeestä veroa ulkomaille. Kun asut Suomessa maksat eläkkeestä veroa myös Suomessa, mutta kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvittämällä ulkomaille maksetut verot Suomen veroista. Aina eläkettä ei veroteta siinä valtiossa, josta eläke on saatu. Silloin Suomi verottaa eläkkeen normaalisti.
Verotus riippuu kohdallasi siis Suomen ja Viron välisestä verosopimuksesta. Voit kysyä asiasta tarkemmin Verohallinnon asiakaspalvelusta.
Lähde
Eläkettä ulkomailta - vero.fi
Kansalliskirjaston tietueessa Reino Helismaa on merkitty Fahr-jenkan säveltäjäksi ja sanoittajaksi, tietueessa on lisätietojen kohdalle kirjoitettu, että Helismaan on luultavasti sanoittaja. Jenkka oli Fahr-leikkuupuimuri mainos. Se löytyy Kansalliskirjastossa kuunneltavien tallenteiden lisäksi CD-levyltä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää, joka on useiden kirjastojen kokoelmissa, myös Kouvolan kirjastossa. Sanoja ei löytynyt muuten kuin vain alkua "Tästä se leikkuupuimurilaulu railakkaasti alkaa", joten ne täytyy kuunnella levyltä.
Victoria on latinalaista alkuperää ja tarkoittaa voittoa sekä on roomalaisessa mytologiassa voiton jumalatar. Englanninkielisissä maissa nimestä tuli suositumpi kuningatar Viktorian aikaan 1800-luvulla, mutta se oli tunnettu jo 300-luvulla kristityissä maissa, joissa Pyhä Victoria -niminen marttyyri ja pyhimys teki siitä suositun.
Helmet-kirjastoista löytyy useita nimikirjoja, joista voisi löytyä lisää tietoa. Näitä ovat esimerkiksi
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
