Todennäköisin selitys on, että kyse on eri koivulajeista. LuontoPortti-sivuston mukaan rauduskoivun silmut ovat ruskeita ja lehdet puhjetessaan usein punertavia tai ruskeita. Hieskoivun silmut puolestaan voivat ruskean lisäksi toisinaan olla myös vihertäviä ja lehdet puhjetessaan aina vihreitä.
Lähteet:
LuontoPortti. https://luontoportti.com/. (Katsottu 26.4.2023)
Mörkö-sana esiintyy jo Daniel Jusleniuksen toimittamassa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus -sanakirjassa vuodelta 1745.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_88ca664ece64c47f86a8894e01d55d41&word=m%C3%B6rk%C3%B6
Hei,Tämä olikin tavallista hankalampi tapaus. Ilmaisusta löytyy Virittäjä-lehdestä maininta (Tallgren, Oiva Joh. "Kuvasanonnat Ja Suomen Kieli." Virittäjä 35 (1931), sivu 165). Löytyy digitoiduista lehdistä.Virittäjä listaa sanonnan artikkelissa (Koistinen, O. (1901). Savolaisesta kuvakielestä. Virittäjä, 5, 113.).Kyseessä on siis jo tuolloin kieleen vakiinuneesta ehkä savolaisperäisestä humoristisesta ilmauksesta, jotka mm. aikakauden lehdistön pakinoiden värikkään kielenkäytön myötä levisi yleiseen käyttöön.
Kirjastosta löytyy ainakin seuraavat lapsille kirjoitetut tietokirjat, joissa on aiheena Titanic:
Vuorikuru, Silja : Titanic - maailman suurin laiva. Avain-kustannus, 2021. Selkokielellä kirjoitettu lasten tietokirja, jossa on runsas kuvitus. Kirjassa kerrotaan myös matkustajien tarinoita. 149 sivua.
Adams, SImon : Titanic. Sanoma Magazines, 2012. 79 sivua. Lapsille kirjoitettu tietokirja. Liitteenä cd-levy.
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet…
Turun kaupunginkirjastossa on jonkun verran eri harrastuksia käsitteleviä videoita, mainittakoon esim. Ratsuopisto, Taitava jalkapalloilija ja Classical Guitar. Videot ovat omissa hyllyissään ja eri osastoilla (esim. musiikkia käsittelevät videot).
Voit itse hakea videoita verkkokirjastosta niin, että kirjoitat haluamasi harrastuksen asiasana-kohtaan ja valitset aineistolajiksi videon.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1044966657
Littoisten Kotimäen asuinalueesta ei näytä olevan mitään yksittäistä historiikkia. Littoisista on julkaistu teos Littoinen sanoin ja kuvin, ja sen historia sisältyy myös teokseen Kaarinan kunnan historia. Kaarinasta on myös vanhempi, 1950-luvulla julkaistu Kaarinan pitäjän historia. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on luettavana Kaarina-lehden mikrofilmejä vuosilta 1985-2000, joista voi löytyä uudempaa tietoa Littoisten alueesta.
Gorkin runosta löytyi kaksi suomennosta, jotka ovat keskenään aika erilaisia. Kirjassa ”Valittuja: novelleja ja runoja” on suomennos ”Myrskylintu”, jonka on tehnyt Lauri Kemiläinen. Kirjassa ”Ihmisen synty” on suomennos ”Laulu myrskylinnusta”. Tämä suomennos on tehty alun perin Petroskoissa, ja kääntäjä on nimeltään Kerttu Kyhälä-Juntunen.
Molemmat kirjat ovat olemassa Helsingin keskuskirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
”Ihmisen syntyä” on myös muutamilla muilla kirjastoilla. Helmet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi ) näet tarkkaan kirjojen saatavuuden.
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Valitettavasti tunnuslukua ei tietoturvasyistä voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse. Uuden tunnusluvun saat käymällä jossain HelMet-kirjastossa. Mukaan tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
Säe on Bertil Malmbergin (1889-1958) runosta Morgon, joka löytyy kokoelmasta Illusionernas träd ja netiltä osoitteesta http://www.geocities.com/thesseli_84/Ovrigt/Dikter/Karleksdikter.htm .
Et mainitse, pitäisikö artikkelien olla suomeksi vai voisivatko ne olla muillakin kielillä. Suomalaisista aikakauslehtiartikkeleista on olemassa tietokanta Aleksi, josta löytyi kaksi viitettä hakusanoilla Voyager ja avaruus. Vastaavassa ruotsalaisessa palvelussa nimeltä Artikelsök hakusanoilla Voyager ja rymdforskning tuli 21 osumaa. EBSCO-tietokannassa on viitteiden lisäksi myös varsinaiset artikkelitekstit, siinä pikaisesti hakemalla asiasanoilla Voyager ja space tuli kahdeksan kokotekstiosumaa. Yleisemmän avaruudentutkimuksenhistorian saa näistä tietokannoista esiin jättämällä Voyagerin pois, mahdollisesti sitten rajaten jollain muulla tekijällä.
Aleksi, Artikelsök ja EBSCO ovat asiakkaiden käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston…
Tervehdys!
Lappeenrannan maakuntakirjaston kirjastoautosta ja pääkirjastosta sekä lähikirjastoísta lainattua aineistoa voi palauttaa muihin maakuntakirjaston palvelupisteisiin.
Pääkirjastolla (Valtakatu 47) ja suurissa lähikirjastoissa (ainakin Joutseno, Lauritsala) on palautusluukut, jotka ovat avoinna silloin, kun kirjasto muuten on suljettu. Palauttaminen on siis mahdollista ympäri vuorokauden.
Toinen mahdollisuus on uusia laina kirjaston Internet-sivun kautta.
www.lappeenranta.fi/?deptid=16935
Uusimiseen tarvitaan lainaajan kirjastokorttiin liitetty salasana. Uusinnan voi tehdä neljä kertaa, ellei aineistoon ole varauksia.
Kirjan juonella tarkoitetaan teoksen tapahtumien kulkua. Loppuunkäsitelty-kirja kertoo itsemurhan tehneestä henkilöstä ja hänen läheisistään ja heidän suhtautmisestaan hänen kuolemaansa. Kirjan lukemalla saat tietää tapahtumat tarkemmin :)
