Sana Naantali on suomen kielen äänneasuun sopeutettu muunnos kaupungin ruotsinkielisestä nimestä Nådendal. Ruotsinkielinen nimi taas on käännetty paikan alkuperäisestä latinankielisestä nimestä Vallis gratiae eli Armonlaakso.
http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html
Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)
Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.
Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -…
Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella.
Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista…
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee…
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Suuresta lamasta, Great Depression, löytyy linkkejä Googlen-hakukoneella, hakusanalla Great Depression, sivut ovat englanninkielisiä. Suomen pula-aikaa käsittelevää tietoa löydät Suomen historiaa käsittelevistä teoksista, muutamia linkkejä löytyi myös pula-ajasta.
Suuresta lamasta löytyy jäsenneltyä ja lyhyttä tietoa yleishistorian kirjoista esimerkiksi:
Suuri maailmanhistoria osa 13 : Sodasta toiseen, Koko kansan kirjakerho, 1982.
Gummeruksen suuri maailmanhistoria 1861-1937, Gummerus 1988.
Hakuteoksia ja yleistietokirjoja löytyy kirjastojen Käsikirjastoista, jos lainattavia kappaleita ei ole paikalla.
Linkkejä:
Great Depression
http://www.amatecon.com/gd/gdtimeline.html
http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Crash14.html
Suomen…
Artikkeli on kopioitavissa Pasilan kirjaston mainitun lehden numerosta, koska sitä ei ole sidotettu
vuosikerraksi.
Rikhardinkadun kirjaston kappaleet Teologisesta aikauskirjasta ovat lainattavissa, joten voit joko mennä lainaamaan kyseisen numeron Rikhardinkadulta tai tehdä lehdestä kaukopalvelutilauksen. Kaukopalvelutilaus tehdään omassa lähikirjastossasi. Kirkkonummen kirjasto veloittaa kaukopalvelutilauksesta 4 euroa.
Valitettavasti suomenkielistä tietoa emme onnistuneet löytämään.
Internetistä MetaCrawler-hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com löytyi seuraava erittäin hyvä sivusto http://www.library.unisa.edu.au/thiele/colin.htm .
Yahoon hakemiston kautta löytyy tietoa nuortenkirjailijoista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Young_Adult/ .
Tilastokeskuksen yritystilastoista saa tarkimmillaan vain toimialan 63302 "Muu matkailua palveleva toiminta", joka sisältää hotellien- ja muiden majoitusliikkeiden huoneenvarauspalvelun ja majoitusvälityksen (esim. lomamökkien välityksen), kuntien matkailutoimistot, matkailun edistämistoiminnan, matkaoppaiden ja -johtajien toiminnan sekä erilaiset matkailun ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailun, seikkailut, safarit yms. Ne tuskin riittävät tarkkuudeltaan tarpeisiisi, mutta Kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt erillisiä Toimialaraportteja matkailun ohjelmapalveluista. Raportit saa vain Tietoenatorin maksullisesta eportti -palvelusta. Painettua julkaisua ei ole. Tilastokirjastossa on printattuna kyseisiä raportteja, myös…
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ pääsee kirjaston erikoissivustoille ja sieltä Sanojen aikaan, josta löytyy tietoa Rosa Liksomista.
Netistä löytyy tietoa myös ainakin osoitteesta www.google.fi, laittamalla kirjailijan nimi lainausmerkkeihin.
Gorkin runosta löytyi kaksi suomennosta, jotka ovat keskenään aika erilaisia. Kirjassa ”Valittuja: novelleja ja runoja” on suomennos ”Myrskylintu”, jonka on tehnyt Lauri Kemiläinen. Kirjassa ”Ihmisen synty” on suomennos ”Laulu myrskylinnusta”. Tämä suomennos on tehty alun perin Petroskoissa, ja kääntäjä on nimeltään Kerttu Kyhälä-Juntunen.
Molemmat kirjat ovat olemassa Helsingin keskuskirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
”Ihmisen syntyä” on myös muutamilla muilla kirjastoilla. Helmet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi ) näet tarkkaan kirjojen saatavuuden.
Vaasan oopperan Internet-sivuilta löytyvät Vaasan oopperan vuosiohjelmat, http://www1.vaasa.fi/ooppera/. Niissä mainitaan, että vuonna 1987 Vaasan ooppeera esitti yhteistyössä Vaasan kaupunginteatterin kanssa teoksen Kuula 1918. Esitys oli kantaesitys.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannan mukaan Fakta-nimistä lehteä ei ole ilmestynyt tuohon aikaan.
Fennica on maksuton tietokanta. Voit halutessasi tarkistaa asian sieltä. Linkki: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html
Valitse "haku Fennicasta".
Tietokannan sisällä laita lehden nimi kohtaan "teos".
Tšekkiläisestä kirjallisuudesta varsinkin vanhemman kirjallisuuden osalta löytyy hyvää tietoa kirjasta: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toimittanut V. K. Trast / 1936. Siinä on lyhyt historiallinen katsaus maan kirjallisuuteen ja näytteitä eri kirjailijoilta.
Otavan kirjallisuustieto / toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia / 1990 puolestaan luettelee suuren joukon mainitsemisenarvoisia kirjailijoita. Luettelo alkaa tšekkiläisen kirjallisuuden alkuvaiheista päätyen vuonna 1945 syntyneeseen kirjailijaan. Valitettavasti ko. artikkelissa ei mainita, kenen teoksia on käännetty suomeksi.
Otavan suuri ensyklopedia osa 18 / 1981 tarjoaa myös hyvän ja tiiviin katsauksen…
Valitse HelMetistä(helmet.fi) Tarkennettu haku ja kirjoita hakulaatikkoon sarjakuvataiteilijat, poista sitten seuraava hakulaatikko sen perässä olevasta X:stä ja lisää hakuoperaattoriksi TAI ja kirjoita hakukenttään "comic artists". Seuraavaksi valitse hakuoperaattoriksi JA ja kirjoita hakukenttään "manga OR manhwa". Valitse vielä Kokoelma-valikosta Tietokirjat ja sitten Hae. Saat neljä hakutulosta kirjoja ja artikkelihaun tulokseksi satoja artikkeleja.
Uuden kirjastokortin saa odottaessa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Mukana pitää olla voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, kela-kortti, passi tai ajokortti.
Uusi kortti maksaa kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
