Fiksaation sanakirjamerkitys on kiinnittäminen, kiinnittyminen, kestävöiminen, fikseeraaminen, fiksoiminen; fysiol. katseen kiinnittäminen kohteeseen; psyk. takertuminen totunnaiseen menettelyyn esim. ongelmanratkaisussa t. kehityksen takertuminen jhk vaiheeseen t. kiintymyksen takertuminen jhk varhaisemman vaiheen kohteeseen. (Kielitoimiston sanakirja, verkkoversio)
Lääketieteen termit -teoksen (Duodecim, 2007) mukaan fiksaatio merkitsee psykoanalyysissä 2) (seksuaalisen) toiminnan jääminen aikaisemman kehitysvaiheen tasolle.
Yleiskielessä sanaa käytetään kevyemmin. Kuvaamasi pakottava matkustamisen halu ei välttämättä ole suoranaisesti fiksaatio sanakirjamerkityksessä. Halu matkustaa ei ole myös…
Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 147.1-152.1 miljoonan kilometrin välillä. Lisää tietoa esim. Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm
Kyseessä saattaisi olla Tampereen äänitepalvelun (myöhemmin Tamvox) 80-luvulla julkaisema Satupiiri-niminen kasettisarja, jossa julkaistiin kaikkiaan neljä osaa. Kukin kasetti sisältää viisi satua. Lukijana näillä kaseteilla on tamperelainen näyttelijä Seppo Mäki.
1: Kolme karhua, Saapasjalkakissa, Jaakko ja herneenvarsi, Kolme pientä porsasta, Aladdin ja taikalamppu
2: Keisarin uudet vaatteet, Pieni punahilkka, Kaunokki ja peto, Kolme pientä pukkia, Ruma ankanpoikanen
3: Jänis ja kilpikonna, Prinsessa Ruusunen, Hölmöläisten touhuja ja Tuhkimo, Bremenin kaupungin soittoniekat
4: Todellinen prinsessa, Lumikki ja 7 kääpiötä, Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Muurahainen ja heinäsirkka, Tohtori Kaikkitietävä
Joissain kirjastoissa on…
Ilmeisesti tarkoitat siis Keski-Suomen maakunnan kaikkien yleisten kirjastojen kirjastokimppaa Keski-kirjastoja.
Keski-kirjastojen sivuilla kerrotaan, että voit palauttaa lainasi mihin tahansa Keski-kirjastoon.
https://keski.finna.fi/Content/info#loans-renewals
Äänioikeutettu voi tosiaan halutessaan ennakkoäänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Oikeusministeriön julkaisemassa vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskevassa ohjeistuksessa kerrotaan tarkemmin järjestelyistä ennakkoäänestyspaikassa:
Äänestämään tulleen henkilöllisyys on todettava ennen kuin hänelle annetaan äänestyslippu.
Eduskuntavaaleissa äänestäjä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään otettua ehdokasta. Äänestäjän oma vaalipiiri on se, joka on merkitty hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin ja hänelle lähetettyyn äänioikeusilmoitukseen (ilmoituskorttiin)
Äänestyskoppiin sijoitetaan sen vaalipiirin, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka sijaitsee, ehdokaslistojen yhdistelmä. Ennakkoäänestyspaikassa…
SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä".
Museovirasto on laatinut taisteluista paikkakuvauksia. Esim. Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner. "Laurolan Pitkä-Perttilä Kyrönjoen rannalla on poikkeuksellisen pitkä ja näyttävä puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, joka kuvastaa edustavalla tavalla eteläpohjalaista rakennusperinnettä. Talon katsotaan olevan Topeliuksen Välskärin kertomusten sankarin Perttilä-Bertenskiöldin kotitila. Napuen taistelutanner Perttilän viereisellä pellolla on Suuren Pohjan sodan ratkaisseen taistelun paikka. Kyrönjoen ylittää Perttilänkosken kohdalla 1909-1910 rakennettu teräksinen riippusilta, joka on tiehallinnon ylläpitämä museosilta." Linkki sivulleMari Hatavara on lisensiaatin tutkimuksessaan 2002 pohtinut juuri Välskarinkertomusten hietoriallisuutta…
Suoraa tilastollista vertailua mahdollisista palkkaeroista en paikantanut, mutta Puolustusvoimien Edut ja palkkaus -sivulla avataan puolustusvoimien palkkausjärjestelmää yleisellä tasolla. Puolustusvoimien verkkosivujen kirjoituksessa Huomio! Seuraa palkkasulkeiset vuodelta 2021 kenttäsairaanhoitajan tehtävän on kerrottu olevan vaativuusluokaltaan SIV 8, jolloin palkan lähtötasoksi muodostui kyseisenä vuonna voimassa olleilla palkkataulukoilla 2614,00 e/kk. Kriisinhallintatehtävissä toimivien lääkärien 1.3.2024 voimaan astuneita palkkoja ja vaativuusluokkia on avattu puolustusvoimien verkkosivuilla seuraavasti: Päällikkölääkäri: 9 562,18 euroa/kkSotilaslääkäri: 8 605,86 euroa/kkHammaslääkäri: 7 886,44 euroa/kkEläinlääkäri: 6 647,…
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum…
E-kirjastoa ei tällä hetkellä voi käyttää lukulaitteilla, koska sen käyttöliittymä on mobiilisovellus. E-kirjasto julkaistiin ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä.Lähde: E-kirjaston usein kysytyt kysymyksetLisätietoa: E-kirjojen saavutettavuusvaatimukset asettavat haasteita lukulaitteille
Verkkotiedonhakuun liittyvää opastusta on osoitteessa Kirjastot.fi -> Tiedonhaku -> Tiedonhaun opastus, https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus. Sivuilla ei kuitenkaan käsitellä itse verkossa opettamiseen liittyviä asioita.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi/ voit etsiä aineistoa ja selvittää missä kirjastossa se on paikalla. Valitettavasti tilaaminen toiseen kirjastoon ei internetin kautta onnistu. Saadaksesi aineiston voit soittaa kirjastoon, jossa haluamasi aineisto on ja pyytää heitä lähettämään sen haluamaasi kirjastoon. Yleensä aineisto on noutokirjastossa parissa päivässä ja palvelu on maksutonta.
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
Juséliuksesta on kirjoitettu teos F.A. Jusélius : muistokirjoitus (Sigrid Juséliuksen säätiö 1941; 338 s.). Lappeenrannan kirjastossa kirjaa ei näytä olevan, sen voi kaukolainata jostakin muusta kirjastosta.
Muista teollisuusvaikuttajista löytyy tietoa mm. teoksesta Maanpää, J.: Suomalaisia suurliikemiehiä (Otava 1942). Mahdollisia elämäkertoja voi etsiä myös henkilön nimellä.
Helsingin Sanomat mainitsemaltasi ajalta löytyvät Pasilasta, Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta. Lehtiä ei voi lainata ulos, mutta niitä voi tosiaan lukea paikan päällä. Tällaisessa tapauksessa kannattaa soittaa varaston henkilökunnalle, puh. 3108 5426, ja sopia asiasta tarkemmin.
Erillisiä kirjoja pelkästään Birminghamista ei näyttäisi löytyvän, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa löytyy Ison-Britannian matkaoppaista. Suomenkielistä tietoa tosin näyttää olevan vaikea löytää. Pari esimerkkiä tuoreista ja laajoista teoksista, joissa myös Birminghamia käsitellään:
-Britain & Ireland 2002. Sarja :Let's go. Macmillan, London, 2002. 0-333-90581-4
-Independent traveller's Britain and Ireland 2002--the budget travel guide. Thomas Cook, Peterborough, cop. 2002. 1-841571-04-0
-Tell, Johan :England, England - guiden!--från whisky till curry, från öde hed till storstadsdjungel - nyfikna resor i det nya Storbritannien. Dagens Nyheter, Stockholm, 2001. 91-7588-391-0
Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta löytyy…
Kokoelmatietokannoista löytyi vain seuraava teos:
Mariapori, Liisa: Verottajan tappolistalla [Muurola: L.Mariapori], 1998.
Teosta ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaunianen). Se löytyy Lahden, Oulun, Rovaniemen ja Tampereen maakuntakirjastojen kokoelmista. Teoksesta voi tehdä kaukopalvelupyynnön verkossa seuraavasti: ensin mennään sivulle http://www.helmet.fi , sitten klikataan alleviivattua Helsinki-sanaa, sen jälkeen kohtia ”sähköinen asiointi” + ”kirjaston lomakkeet” + ”kaukopalvelupyyntö”. Varauspyynnön saa tietysti tulla tekemään myös kirjastoon!
Järvenpään kirjasto ei ole mukana vastaajaringissä, joten siksi saat vastauksesi Espoosta.
Viisikko-elokuvaa en onnistunut löytämään. Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty kaksikin tv-sarjaa, vuosina 1978 ja 1997. Vuoden 1997 tv-sarjaa on hankittu dvd:llä useisiin suuriin kirjastoihin, muttei Järvenpäähän tai mihinkään Kirkes-verkon kirjastoihin.
Voit tehdä hankintapyynnön Järvenpään kirjastoon osoitteessa
http://www.jarvenpaa.fi/lomake/nayta.tmpl?lid=23
Tai kysyä kaukolainausmahdollisuudesta, siitä löydät lisätietoja osoitteesta
http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Emme löytäneet varmaa tietoa asiasta, mutta veikkaisimme Carl Orffin sävellystä "Carmina Burana". Sitä on käytetty usein erilaisten tv-ohjelmien ja mainosten taustamusiikkina. Voit itse tarkistaa asian Youtuben kautta osoitteessa http://www.youtube.com . Youtubesta löytyy lukuisia versioita kyseisestä kappaleesta.
Toinen epätodennäköisempi mahdollisuus voisi olla Beethovenin 9. sinfonian loppuosa "Oodi ilolle". Sävellys löytyy Youtubesta hakusanalla "An die freude".
Vuorotteluvapaasta säädellään laissa vuorotteluvapaasta joka löytyy Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021305?search%5Btype%5D=pi…
Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytyksestä säädellään lain 4 §. Valitettavasti pykälässä tai sen hallituksen esityksessä ei ole mainintaa siitä lasketaanko ulkomaantyö tähän 10 vuoden työhistoriaan. En myöskään löytänyt vastausta kysymykseen työoikeuden perusteoksista. Vuorotteluvapaalain 4 §:ssä viitataan työntekijän eläkelain 3 §:ssä viitattuihin työeläkelakeihin jota kautta vastaus kysymykseesi saattaisi löytyä.
Koska tämä kysymys on kuitenkin niin spesifi, suosittelisin että otatte asiassa yhteyttä KELA:n virkamieheen. Asiaa voi tiedustella lähimpänä…
