Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Suomenkielistä tietoa reggae-musiikista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Näkökulmia rockkulttuuriin,
Kosmos, Kari. Bob Marley,
Kosmos, Kari. Natty Congo Bongo,
Hilamaa, Heikki. Reggae!:Jamaikan pop 1959-1997,
Rauhala, Risto. Populaarimusiikin tyylisuunnat.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy mm. seuraavista:
Rumba 2006 : nro 17
Lukufiilis 2006 : nro 1
Verkkoaineistoa suomeksi ei ole kovinkaan paljon. Sinun kannattaa kuitenkin tutustua seuraaviin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Reggae
http://85.134.20.64/reggae/historia.html
http://www.fi-reggae.com/(tämä sivusto on vielä keskeneräinen)
Kun todistajan on vannottava käsi Raamatulla vala,se Lakikielen sanakirjan mukaan ilmaistaan englanniksi: ”The witness shall swear the following oath on the Bible”. Affirm taas merkitsee mm. todistaa, vahvistaa.
Lähde: Joutsen, Matti: Lakikielen sanakirja : englanti-suomi = English-Finnish law dictionary
Helsinki : WSOY, 2000.
Kokkolan kaupunginkirjaston pääkirjastossa voit katsoa ko. uutispätkän. Meillä on täällä kuusi varattavaa tietokonetta ja kolme 30 minuutin pikakonetta. Tietokoneen voit halutessasi varata neuvonnasta, puh. (06) 8289 561. Myös kuulokkeet voit lainata neuvonnasta.
Kappale on Pertti Koivulan cd-levyllä Kohtalon tango, joka on julkaistu vuonna 1998. Kirjastosta sen saa lainaksi; ainakin meiltä (Lahdesta) löytyy; oman kirjaston kautta voi kaukolainata. Mutta jos haluaisitte ostaa levyn omaksi, niin sitä tuskin löytyy enää levykaupoista, antikvariaateista voi kysellä. Googlesta hakemalla löytyi ainakin kaksi osumaa, joiden mukaan levyn olisi saanut yksityiseltä ihmiseltä ostettua marraskuussa 2010. Toinen oli huuto.net ja toinen blogimuotoinen kirjoitus.
En löytänyt Suomen kirjastoista Dover publicationsin Tritticoa. Etsin Helsingin seudun yleisistä kirjastoista (http://www.helmet.fi ), Sibelius-Akatemian kirjastosta (https://finna.fi Frank-monihaulla maakuntakirjastoista (http://monihaku.kirjastot.fi )sekä vielä WorldCatilla, joka ilmoitti että ei löydä Suomesta tätä librettoa (http://www.worldcat.org/title/trittico/oclc/56408215&referer=brief_resu… ). Lähimmät sijainnit sen mukaan olisivat Saksassa.
Helmet-kirjastoista löytyy muita librettoja Suor Angelicasta, jos niistä on apua:
Puccini, Giacomo (säv.)
Suor Angelica / Puccini
Suor Angelica : Opera in 1 Act / Puccini ; Libretto by Giovacchino Forzano ; Lamberto Gardelli
Budapest : Hungaroton, p1983
Pelkkä libretto, Tikkurilan…
Kirja, Björne, Lars: Syihin ja lakiin eikä mielivaltaan : Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918-1939. Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys. 1977, löytyy useista pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista, mm. uudesta Kaisa-talosta, Fabianinkatu 30, 4. kerr. Oikeustiede.
Kaikki halukkaat saavat kirjastokortin Helsingin yliopiston kirjastoon.
Yhden varauksen peruminen on mahdollista. Toimi näin: Laita ruksi sen varauksen vasemmalla puolella olevaan ruutuun, jonka haluat poistaa, ja klikkaa Tallenna muutokset -painiketta. Näin poistuu vain valitsemasi varaus.
TDR: The Drama Review -aikakausjulkaisun vanhoja numeroita on luettavissa esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sekä Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Uudemmat vuosikerrat ovat luettavissa myös elektronisessa muodossa.
https://finna.fi
Millaista tuotetunnusta tarvitsisit? Julkaisijoilla voi olla omia tunnuksiaan, jollaisen voi kuka tahansa kehittää kyselemättä asiasta keneltäkään. Siihen voi vaikkapa valita julkaisijan lyhenteen ja sopivia numeroita.
Musiikkikappaleille on olemassa myös ISRC-tallennekoodi, joka on kansainvälinen virallinen järjestelmä. Suomessa sitä hallinnoi Musiikkituottajat - IFPI Finland ry, ja järjestelmään liittyminen on maksullista. Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.ifpi.fi/info/palvelut/.
Alla olevasta linkistä löytyi Leninin 11.7.1919 Sverdlovin yliopistossa pitämä puhe, jonka otsikko on "Valtiosta". Puheesta löytyi tällainen virke: "Valtio on kone, jolla luokka sortaa toista luokkaa, kone, jolla yhden luokan alaisuudessa pidetään muut alistetut luokat." Käsittääkseni kyseessä on sitaatin suomennos.
Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike julkaisi puheen vuonna 1945 erillisenä niteenä.
https://www.marxists.org/suomi/lenin/1919/7/11.htm
https://finna.fi
Kyseinen kirja löytyy jo Espoosta ja siihen on 32 varausta. Voit siis jo varata sen, eikä tarvitse odottaa Myyrmäen kappaleen saapumista.
http://luettelo.helmet.fi/record=b2156356~S9
Kyseessä on käännösiskelmä, alkuperäinen laulu on Iller Pattacinin UNA LACRIMA SUL VISO.
Laulun nuotit (kosketinsoitinnuotinnos ja kitaran soinnut) ja suomenkieliset sanat löytyvät vain "Suuresta toivelaulukirjasta 20" (F-Kustannus 2010) sivulta 228. Jos ei koko nuottia halua ostaa, voi lähimmässä kirjastossa käydä tekemässä siitä valokopion henkilökohtaiseen käyttöön. Valokopion voi ottaa ilman kirjastokorttiakin. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että tämä kokoelma on paikalla, sarja on suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti palstamme kautta ei kysymykseesi ole löytynyt vastausta. Kysymys Alexei Apostolista: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71cdc77f-ba7c-4c9…
Kannattaa kysyä asiaa vielä Helsingin kitaraseurasta http://www.kitaraseura.fi/tietoja/
Ikävä kyllä satua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos sieltä löytyy vastaus, lähetän sen sinulle.
Tunnistaisiko joku lukijoista tämän sadun?
Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois.
Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P.…
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
Päivälehden arkisto auttaa tutkijoita Sanoman ja median historiakysymyksissä http://www.paivalehdenarkisto.fi/, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.paivalehdenarkisto.fi/yhteystiedot/ . Kysyin asiaa arkistosta ja he kertoivat, että sitä on siellä selvitetty useaan kertaan, mutta eivät halunneet vastata tätä kautta, vaan pyysivät kysyjää ottamaan yhteyttä sinne suoraan. Selailin teosta Kadonneet kirjaintyypit : suomalainen kirjainmuotoilu 1920-1985 / Markus Itkonen , mutta sieltä ei löytynyt tietoa Helsingin Sanomien logosta. Lähetin myös kyselin Helsingin Sanomien toimitukseen, mutta sieltä ei vastattu lainkaan.
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
