Chigagon kaupunginkirjasto sijoittaa kirjan kauhukirjallisuuteen samoin Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastojen haku.
http://www.chipublib.org/search/details/cn/1147492
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=serkkupoika+strasser&searchsco…
Kirjsta on tehty Ian McEvanin käsikirjoituksen pohjalta elokuva. Internet Movie Database antaa genreksi jännitys (thriller) sekä kauhu (horror). http://www.imdb.com/title/tt0107034/
Sappeen hiihtokeskuksen vastauksen mukaan Superpipe, vaikka onkin lumetuksessa, vaatiin paljon lunta ja voitaneen avata vasta muutaman viikon kuluttua. Tarkkaa ajankohtaa hekään eivät osanneet sanoa. Kannattaa tarkkailla Sappeen kotisivuilta (http://talvi.sappee.fi/index.php?object=etusivu&sivu=126) löytyvää lumetustilannetta http://talvi.sappee.fi/index.php?object=rinteet&sivu=130 osoitteessa, josta asia selviää. Tietoa voi myös kysellä sähköpostilla osoitteesta sappee@sappee.fi tai puhelimitse numerosta 020 755 9970.
Helmet-heijastimia on jaossa silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa. Valitettavasti niitä ei saa kirjastoista. Tällä hetkellä heijastimia jaetaan Helsingin kirjamessuilla Helmet-kirjastojen osastolla.
http://www.finnexpo.fi/kirja/
Valitettavasti kappaleen "Illan varjot käy elämään"-nuottia ei löydy
Suomen kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ylläpitää digitoitua kokoelmaa Veikko Juntusen nuoteista osoitteessa: http://oulu.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?te…
mutta sielläkään ei ainakaan toistaiseksi ole ko. kappaletta
Alla olevista kirjoista voisit saada apua työhösi:
- Miksi en lukisi?" : lastenkirjallisuuden käyttö kotona ja päiväkodissa sekä aikuisten suhtautuminen lastenkirjallisuuteen ja lapsille lukemiseen / Teija Auno. (opinnäytetyö, Oulun yliopisto, 1998)
- Sadun avara maailma : sadut varhaiskasvatuksen tukena / Sinikka Ojanen, Irja Lappalainen, Marjatta Kurenniemi. (1980)
- Lue! : miksi ja miten sinun pitäisi lukea lapsellesi / Jenny Miglis Sandvik (2006)
- Reading at home : some useful suggestions for choosing and enjoying books (2005)
Hyviä lähteitä voisivat olla myös Lastenkirjainstituutti ja sen tietokannat:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Kaikilla aineistolajeilla on samat noutoajat, jotka määräytyvät postin mukaan.
Aineiston yleinen laina-aika Helmet-kirjastoissa on 28 vuorokautta.
Päätöksen mukaan yleisestä laina-ajasta poikkeavat laina-ajat on seuraavilla kokoelmilla:
- Bestseller-aineisto seitsemän (7) vuorokautta
- DVD-levyt, BD-levyt ja konsolipelit seitsemän (7) vuorokautta
- Kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän (7) vuorokautta.
Bestseller-kokoelmaan valitaan osa uutuuskirjoista. Kokoelmaan valittuja teoksia ei voi varata internetissä.
Helmet-kirjastoille voit antaa suoraan palautetta Helmet-sivustolla osoitteessa www.helmet.fi . (Palautelinkki sivun oikeassa ylälaidassa.)
Tammi-kustantamon ennakkotietojen mukaan Darren Shanin tarina -sarjan viimeiset osat julkaistaan suomeksi tänä keväänä. Larten Crepsley Sagaa on kirjailijan kotisivujen mukaan julkaistu englanniksi neljä osaa. Suomeksi sitä ei ainakaan vielä näytä olevan tulossa. Tilannetta voi jatkossa pitää silmällä kustantajan kotisivuilla http://www.tammi.fi.
Ideoita ja vinkkejä lasten naamiaisjuhliin löytyy vaikkapa seuraavista kirjoista:
Bull, Jane, Pidetään naamiaiset! WSOY, 2007
Kilby, Janice Eaton, Velhojuhlat : temppuja, taikoja, lukemista ja tekemistä maagisten pirskeiden järjestäjälle tai muuten vain mukavaan touhutuokioon. Karisto, 2003
Parhaat naamiaisasut. Sanoma, 2011
Pääsääntöisesti Suomen kirjastot ovat avoimia kirjastoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä, näin myös siis Aalto-yliopiston kirjastot ja muut korkeakoulukirjastot. Samoin on laita erikoiskirjastojen, joihin Eduskunnan kirjasto kuuluu.
Kirjastoilla on omat korttinsa. Kortin saat käydessäsi kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus.
http://lib.aalto.fi/fi/
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Arja Korisevan ja Jouni Someron Kirkossa-cd on sekä Kuusankosken kirjastossa että useassa muussa Kouvolan kirjastossa. Ne ovat myös tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Ulkoasiainministeriö neuvoo tiedustelemaan viisumiasioita kohdemaan edustustosta:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15713#Suomessa
Tässä linkki Kiinan edustustoon Helsingissä:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?app=33&location=13
Alla linkki Terveyskirjaston sivuille, joilta löytyy tietoa matkustajan rokotuksista:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
HelMet -aineistohaulla löytyi hakusanalla "sanoitukset" muun muassa Pirjo Kukkosen tutkimus Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1353408__Ssanoitukset__Ff%….
Lisäksi löytyi esimerkiksi hengellisten laulujen taustaa (Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa / [toimittanut] Pia Perkiö) sekä kotimaisten viihdelaulujen sanoituksissa esiintyvien naishahmojen taustoja avaava teos ( Kaunis Veera ja muita naislegendoja / Anne Lampinen)
Jos kirja on jo kerran ladattu laitteelle, joka on valtuutettu Adobe ID-tunnuksella, sitä ei voi enää toista kertaa ladata lukuohjelmaan, joka on valtuutettu toisella Adobe-tunnuksella. Kirjaston kirjojen kanssa on selkeintä käyttää yhtä Adobe ID-tunnusta kaikilla laitteilla.
Turunen-sukua on tosiaan tutkittu 1500-luvulta alkaen kirjassa Sukumme taivallus: osa 1, Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen (Heikki A. Turunen).
En onnistunut löytämään tuota nimeä Avotaynu-sivustolta. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Turunen on ollut 1600-luvulle tultaessa yleinen nimi Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa , Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvulta on myös merkintöjä tästä nimestä, mutta sen varhaisemmalta ajalta ei meidän lähteidemme avulla tietoa löytynyt.
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on…
Mihin ympärileikkaus perustuu, millä se selitetään?
”Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkaamiseen vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Tyttöjen ympärileikkausikä vaihtelee eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennen avioliittoa, ensimmäisen raskauden aikana tai vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään 4 ja 10 ikävuoden välillä. Samoin leikkaustavat voivat vaihdella samankin alueen sisällä riippuen paikallisesta perinteestä,…
