Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Nathaniel Philbrickin Kamppailu merta vastaan : valaanpyyntialus Essexin tarina (Tammi, 2001).
"Essex lähti pyyntimatkalleen elokuussa 1819 Nantucketista. Viisitoista kuukautta myöhemmin kaukaisessa Tyynenmeren kolkassa vimmastunut kaskelotti upotti laivan. Miehistö pelkäsi lähisaarten ihmissyöjiä ja päätti purjehtia pikku veneillään Etelä-Amerikan rannikolle. Matkaa kertyi lopulta 4500 mailia. Kolmen seuraavan kuukauden aikana mitattiin, kuinka paljon ihminen voi kestää kamppaillessaan merta, auringonpaahdetta, vilua, nälkää, janoa, sairauksia ja pelkoa vastaan. Kahdestakymmenestä miehestä vain kahdeksan pelastui. He olivat lopulta joutuneet jopa syömään kuolleitten tovereittensa ruumiit." (…
Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä…
Kaikki suojatievalot eivät toimi samalla lailla. Oleellista valo-ohjauksessa on liikenneturvallisuus. Jalankulkijan odotusaika saattaa vaihdella esim. liikennevalojen sijainnin ja vuorokaudenajan mukaan.
Helsingin liikennesuunnitteluosaston selvityksessä liikennevalojen toimintaperiaatteista mainitaan neljä erilaista suojatievalojen perustoimintatapaa.
1. Jalankulkijan vihreä valo syttyy automaattisesti tietyn ajan kuluttua (ns. aikaikkunassa) eli omalla vuorolla vihreä tulee aina, vaikkei nappia paina. Jos suojatien valo-ohjaus toimii aina tämän periaatteen mukaisesti ei painonappeja ole suojatielle asennettu. Tämä ohjaustapa on käytössä hyvin vilkkailla suojateillä.
2. Jalankulkijan vihreä valo syttyy tietyssä aikaikkunassa jos…
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin.
Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/
Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Jos kirja on jo kerran ladattu laitteelle, joka on valtuutettu Adobe ID-tunnuksella, sitä ei voi enää toista kertaa ladata lukuohjelmaan, joka on valtuutettu toisella Adobe-tunnuksella. Kirjaston kirjojen kanssa on selkeintä käyttää yhtä Adobe ID-tunnusta kaikilla laitteilla.
Hei!
Karttoja kannattaa tiedustella Vantaan kaupungin maanmittauspalveluista, yhteystiedot http://www.vantaa.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/maanmittauspalvelut/yh…
Kirjailija Marjaana Aumasto kertoi, että teksti on hänen omasta päästään, ja että teksti, kokonaisuudessaan kolme säkeistöä, on syntynyt (sanoitettu ja "sävellettykin") jo ennen romaanin kirjoittamista. Ja kun se tuntui sopivan luontevasti romaaniin, hän lisäsi sen sinne.
Sanomalehtien liiton sivuilta löytyvät nykyään ilmestyvät sanomalehdet maakunnittain. Lehdet, jotka eivät enää ilmesty, eivät tietysti ole tällä listalla.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain
Sanomalehtien liitolla on myös aineistopankki, mutta se on käytössä vain liiton jäsenille.
Suomen lehdistön historia 1-10 ilmestyi 1980- ja 1990-luvuilla. Sen osissa 1-4 on sanomalehdistön historiaa yleisesti, ja osista 5-7 löytyy lehtien levikkialueita ja levikkiä paikkakunnittain. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28suomen%20lehdist%C3%…
Eli valitettavasti sivustoa, jolle kaikki kysymäsi tieto olisi koottu, ei löytynyt. Yllä olevan sivuston ja kirjasarjan kautta löytyy osa…
Sinikka ja Tiina Nopolasta löytyy internetin kautta tietoja sivulta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml.
Heitä käsitellään myös kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 1 1995 ja osa 2 1999
molemmat toimittanut Ismo Loivamaa sekä teoksessa Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä.
toim. Ismo Loivamaa 1996.
Molemmat Nopolan sisarukset ovat kirjoittaneet myös aikuisille. Kannattanee mennä lähimpään
kirjastoon ja pyytää artikkelihakua kirjailijoiden tästä puolesta, jos se on esitelmässä tarpeen.
Postiosoite, englanninkielinen (kaikki nämä vievät perille):
His Holiness, Pope Francis / Apostolic Palace / 00120 Vatican City.
His Holiness, Pope Francis PP. / 00120 Via del Pellegrino / Citta del Vaticano
His Holiness Pope Francis / Apostolic Palace / Vatican City
His Holiness Pope Francis / Vatican City State, 00120
Nyyisellä paavilla ei ole henkilökohtaista sähköpostiosoitetta, mutta hänelle voi kirjoittaa Vatikaanin lehdistötoimiston kautta osoitteella av@pccs.va. Tiettävästi nykyinen paavi soittaa mielellään ihmisille, mutta hänelle itselleen en onnistunut löytämään puhelinnumeroa, en edes "sihteerille". Todennäköisesti näin pyritään välttämään valtavaa määrää soittoja. Paavilla on kuitenkin Twitter-tili osoitteessa @…
Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun…
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs …
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kiven kirjoittamia suomenkielisiä teosversioita Seitsämästä veljeksestä on ainakin 150 kappaletta. Helsingin yliopiston kirjaston Helka -haku löytää lisäksi ainakin 3 e-kirjaa ja 26 opinnäytettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -sivusto kertoo, että Seitsemän veljestä on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi, norjaksi, viroksi ja tanskaksi. Lukuisia muitakin kieliversioita löytyy. Yhteensä noin. 40 eri kieltä ja monesta kielestä lukuisia eri käännösversioita.
Seitsämän veljestä on sovitettu ainakin kahdeksan eri näytelmäversiota. Ne löytyvät Näytelmät -sivustolta.
Tämän vuoden helmikuussa on Seitsämän veljestä -valoteos ollut näkyvillä Helsinki-Tampere moottoritien varressa.
Seitsemän…
Suomen kielen alkupera, etymologinen sanakirja (Gummerus, 2000), kertoo että Rakkine (viallinen, konstikas tai epäonnistunut kapine, vehje) olisi samaa sanuetta kuin rakentaa.
Tarkempaa tietoa asiasta voi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, tässä linkistä avautuu sivu jolla kysymyksiä voi esittää:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Hipeistä löytyy tietoa ainakin Marja Ala-Ketolan kirjasta "Hippejä, jippejä, beatnikkejä" (1985). Tutkija Jaana Lähteenmaa on kirjoittanut hoppareista teoksen "Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja (1991). Muita teoksia nuorisokulttuureista ja -muodista: Tolonen, Tarja: Nuorten kulttuurit koulussa (2001); Lähteenmaa, Jaana: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri (2000); Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen (2001); Polhemus, Ted: Street style: from sidewalk to catwalk (1994) ja Style surfing: what to wear in the 3rd millennium (1996); Stadin nuoret (2000, Stefan Bremerin kokoama valokuvateos helsinkiläisistä nuorista 1950-1990 -luvuilla). Lisää materiaalia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta…
Helen Flinkin kirjassa Eksoottisia herkkuja, on suomenkielisiä reseptejä myös Iranista, samaten Liisa Ketolan kirjassa Ruokamatka Aasiaan, mutta muutoin iranilaiset keittokirjat ovat englanniksi.
Myös netissä olevat ruokaohjeet ovat miltei poikkeuksetta englanniksi, mutta mikäli olet kiinnostunut niistä, pääset hyvin alkuun osoitteessa http://www.makupalat.fi ja sieltä osio Ruoka ja juomat.
