Helsingin kirjastoista voit digitoida äänitallenteita Myllypuron mediakirjastossa sekä Kirjasto 10:ssä. Molemmissa paikoissa saa opastusta laitteiden käyttöön.
HelMet-kirjastojen palveluhakemisto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Rautaritari on tilattu Harlekiinilta 16.1. Voit varata kirjan osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/record=b2088288~S9*fin
Kysyin Tammelta, onko heillä suunnitelmissa käännättää jatko-osa Karou, savun tytär -kirjalle, mutta ikävä kyllä en ole saanut heiltä vielä vastausta.
Voit myös itse koettaa kysyä asiaa osoitteesta asiakaspalvelu(at)tammi.fi
Mikäli saan heiltä vastauksen, laitan sen tiedoksi sinulle.
Jatko-osan nimi on Days of blood and starlight ja se löytyy englanniksi Myyrmäen kirjastosta
http://luettelo.helmet.fi/record=b2086536~S9*fin
Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä…
Ilkka lehti tulee Espoossa Selloon (säilytysaika yksi kuukausi) ja Tapiolaan (säilytysaika kaksi viikkoa).
Helsingissä Ilkka tulee Itäkeskukseen (säilytysaika kuukausi), Kallion kirjastoon (säilytys yksi viikko), Kirjasto 10 (säilytys yksi viikko), Pasilaan (säilytys neljä kuukautta, Rikhardinkadun kirjastoon (säilytys neljä kuukautta), Töölön kirjastoon (säilytys kaksi kuukautta)sekä Vuosaaren kirjastoon (säilytys yksi viikko)
Lisäksi uusin verkkolehti löytyy osoitteesta http://www.ilkka.fi/
Ilkkaa voi lukea myös ePressissä Espoon ja Helsingin kirjastoissa. Arkisto ulottuu siellä 10 kuukauden päähän.
Etsimäsi boksi on vuonna 2014 julkaistu Muumi - juhlakokoelma, joka sisältää 26 dvd-levyä nimenomaan 1990-luvun alun alkuperäisillä YLE:n dubbauksilla. Boksia ei löydy minkään kirjaston kokoelmista, yksittäisiä levyjä kylläkin. Boksin valmistus on lopetettu eikä sitä ole enää saatavilla mistään, käytettynä sen hinta näyttää liikkuvan jo useissa sadoissa euroissa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488…
Tieteen Kuvalehden ja Wikipedian mukaan epikantusta eli mongolipoimua esiintyy mm. itäaasialaisilla eli myös japanilaisilla.
https://tieku.fi/ihminen/miksi-aasialaisilla-on-vinot-silmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Epicanthic_fold
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ".
Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja
Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946
Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja:
Viljo Kajava, Hirvi
Kirsi Kunnas, Legenda
Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea
Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi
Matti Rossi, Hirvilähde
Tommy Tabermann, Hirvien kapina
Helsingissä sijaitsi osoitteessa Siltasaarenkatu 2 ravintola Neckar, joka mahdollisesti tunnettiin lempinimellä Neppari. Ravintola oli toiminnassa ainakin 1950 - 1970 -luvuilla ja verkosta löytyvien tietojen perusteella siellä myös tanssittiin.
Katso esim:
https://www.is.fi/viihde/art-2000001126596.html
https://blogit.ksml.fi/randevuu/miehetkin-tupeerasivat-tukkaansa-1970-luvun-vappujuhliin/
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=neckar+ravintola&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1950+TO+1980%5D%22&lookfor=siltasaarenkatu+pitk%C3%A4silta&type=AllFields&page=2
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä…
Räätälin patti on pikkuvarpaan tyvessä oleva patti. Menneinä vuosisatoina räätälit istuivat jalat ristissä siten, että jalan ulkoreuna oli jatkuvasti painettuna maata vasten. Tämä aiheutti räätäleille tuon varpaan tyvinivelen tulehduksen. Vaivaa kutsutaan usein pikkuvarpaan vaivaisenluuksi.
https://web.archive.org/web/20111226010139/http://www.footphysicians.co…
Juhannuksena aurinko laskee Jyväskylän korkeudella luoteeseen. Osoitteessa http://www.suncalc.net/#/63.2331,25.8906,1/2023.06.24/09:53 pystyy määrittämään sekä paikkakunnan että päivämäärän, joiden perusteella ohjelma laskee auringon nousu- ja laskuajat sekä ilmansuunnat pyydetyllä paikkakunnalla.
Hei, mainoksia saattaa olla erilaisia, mutta lauantai-iltana 23.11.2024 esitetyssä Perlanan tv-mainoksessa soi yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Donna Summerin alun perin tutuksi tekemä vuoden 1977 diskohitti "I Feel Love". Kappaleen muut säveltäjät ovat italialainen elektronisen musiikin pioneeri Giorgio Moroder ja brittiläinen musiikkituottaja Pete Bellotte.Kappaleesta on ilmestymisestään lähtien tehty erilaisia remix-versioita, ja muut artistit kuten Bronski Beat, Messiah, Vanessa-Mae ja Sam Smith ovat levyttäneet kappaleesta omat versionsa.Lähteet:Reynolds, S. 2017. Song from the Future: The Story of Donna Summer and Giorgio Moroder’s “I Feel Love”. Pitchfork.com. Viitattu 25.11. https://pitchfork.com/features/article/song-from-the…
Hyvältä näyttää, Sarah J. Maasin Suomen kustantaja Gummerukselta kerrottiin: "On tulossa suomeksi! Julkaisemme tosin ensin Maasin tulevat jatko-osat Valtakunta-sarjalle. Assassin’s Blade tulee siis viimeisintään alkuvuonna 2028. Sama suomentaja suomentaa kaikki Maasin kirjat, siksi julkaisutahti on tietynlainen."
Täältä Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaikkiaan 17 Uutta-Seelantia käsittelevää kirjaa maantieteen luokasta 48.54, tässä niistä esimerkkejä:
Wheeler, Tony: New Zealand: a travel survival kit , 1994 (kustantajana tunnettu matkaoppaiden tekijä Lonely Planet)
Let's go: New Zealand, 1998 ja 1999
New Zealand 2000
Niven, Cristine: Auckland, 2000 (käsittelee lähinnä maan pääkaupunkia)
Uuden-Seelannin luontoa käsittelee teos
Kauneimmat kansallispuistot osa 1
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta
http://www.jkl.fi/kirjasto , samalla voit myös tehdä haun käyttämällä asiasanaa Uusi-Seelanti.
Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää internetissä Monikulttuurinen kirjasto -sivustoa. Osoitteeseen http://www.lib…
Vapaakappalelakiin ei ole tullut muita muutoksia kuin jo mainitsemasi 577/1984 ja 687/1999. Muutoksia voi seurata Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Finlexissä on nykyisin myös säädösten ajantasaistettuja tekstejä kohdassa Ajantasainen lainsäädäntö.
Teoksessa Japanin kulttuuri Olavi K. Fältin kirjoittamassa artikkelissa Japani kulttuurivirtojen suvantona löytyy kappale: Kristinuskon tulo – länsimaisen kulttuurin ensimmäinen aalto
Teos löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät mm. seuraavat teokset:
Teos: Japan´s Hidden Christians, 1549-1999/ed. by Stephen Turnbull
Teos on saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, Yliopiston pääkirjaston kokoelmasta.
Yhteystiedot:
Unioninkatu 36
Puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
HYK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Tekijä: Higashibaba, Ikuo
Teos: Christianity in early modern Japan : Kirishitan…
