Hei,
visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ylläpitää taiteilijaluetteloa. http://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Sieltä löytyneiden Dixon - nimisten taiteilijoiden joukosta ei löytynyt vastaavaa signeerausta. Myöskään google-haut eivät vastaavuuksia tuoneet vaikka Dixon aika yleinen sukunimi onkin ja sen nimisiä taiteilijoita on paljon. Esimerkiksi Maynard Dixon. https://www.maynarddixon.org/
Arvelen maalauksen olevan kuvan perusteella ns sisustustaulu etenkin sen romanttisen ja aika stereotypisen aiheen valossa. Nätti se on ja voinet hyvällä omallatunnolla lahjoittaa tai myydä sen siitä pitävälle - onhan se kuitenkin oikea öljymaalaus.
Ystävällisin terveisin,
Televisioviihteen monitoimimies Päiviö Pyysalo s. 1946 on hakeutunut alalle jo parikymppisenä, käytännössä heti ylioppilaaksi valmistuttuaan . Helsingin Sanomat haastatteli 60-vuotiasta Pyysaloa 1.6.2006 ja päivänsankari kertoi uransa alusta näin: "Vuoden 1966 alussa Yle oli laajentanut toimintaansa, ja tuli alueradiot. Olin tehnyt koulussa konventteja, ja Ylen aluepäällikkö Asko Kantola soitti minulle, että tulenko tekemään radio-ohjelmaa. Vastasin, mikä ettei, totta kai."
Lukion jälkeen Pyysalo oli ilmoittautunut Helsingin yliopistoon venäjän kielen opiskelijaksi, mutta opintojen aloitus jäi, kun eteen tuli uusia työmahdollisuuksia. Vuonna 1969 MTV tarjosi hänelle toimittajan paikkaa.
Helsingin Sanomat 1.6.2006
https://fi.wikipedia.…
Jos kirjoitat komediaa, toivon että teet sen kunnioittaen. Kyse on yli 100 000 suomalaisen vakaumuksesta. Lestadiolaisuus on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeitä. Vanhoillislestadiolaisuus taas on suurin lestadiolaisen herätysliikkeen suuntauksista. Lestadiolaiset ovat siis luterilaisten seurakuntien jäseniä. Vanhoillislestadiolaisen herätysliike on organisoitunut alueellisiksi rauhanyhdistyksiksi, joita johtaa Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK). Tämä vaihtuva keskusyhdistys on liikkeen virallinen johto ja yleensä käyttää liikkeen ääntä ulospäin. Sen sivulle oli koottu vanhoillislestadiolaisen uskonkäsityksen keskeisiä asioita : https://www.srk.fi/fi/nain-me-uskomme/…
Tapio Wirkkalan suunnittelemaa Wirkkala-puukkoa, tai Wirkkala-vuolua, valmistettiin Hackmanin Sorsakosken tehtaalla vuosien 1961 ja 1979 välillä. Puukkoa valmistettiin kahta eri kokoa (18-senttistä ja 22-senttistä), ja ainakin suurinta Wirkkala-puukkoa valmistettiin myös Fiskarsille. Fiskarsin mallissa Tapio Wirkkalan nimi on kirjoitettu terään tehtaan nimen viereen, Hackmanin mallissa sen alapuolelle. Valitettavasti Hackmanin Wirkkala-puukkojen valmistusmääristä ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä mainintaa. Sen sijaan Lapin Puukko Ky valmisti kolmea erilaista Wirkkalan puukkomallia vuosien 1977-1978 aikana. Ensimmäinen puukko oli ponsikahvainen ja sitä valmistettiin kahtena eri versiona: sormisuojalla ja ilman…
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla. Sitä ennen maalla toimivat kunnanlääkärit ja kaupungeissa kaupunginlääkärit. Lääkärinviran olemassaolosta ja hoidosta säädettiin lailla. Laki velvoitti jokaisen kunnan, kauppalan ja kaupungin järjestämään alueelleen lääkärinpalvelut julkisin varoin. Kuntien velvollisuuksiin kuului järjestää myös riittävä määrä kätilöitä, terveyssisaria/ sairaanhoitajia ja koululääkäreitä. Lisäksi sairaalapaikkoja tuli jokaisella kunnalla olla käytettävissään tietty määrä asukaslukua kohti. Lähde: Terveydenhuollon historia, Gummerus, 1992
Jukka Partasen kirja Mannerheim ja Hitler kertoo Mannerheimin juhlalounaan tarjoilusta seuraavaa:
"Tiedettiin yleisesti, että Hitler oli kasvissyöjä eikä käyttänyt alkoholia. Korkealle juhlavieraalle oli valmistettu edellisenä iltana presidentinlinnassa pikaisesti omat ruoat. Lounaan alkuruokana tarjottiin muna-riisi- sekä kaalipiirakoita, joita myös Hitler söi. Keitetyn lohen asemesta hänelle tarjottiin parsakeittoa. Pääruokana olleen täytetyn hanhen tilalle Hitlerille tuotiin vihannesvanukas. Myöskään jälkiruokana ollutta hedelmäsalaattia hän ei syönyt, sillä sen valmistuksessa oli käytetty alkoholia."
"Hitler ei myöskään juonut aterian yhteydessä tarjottuja viinejä, Dienheimerin vuosikerran 1937 valkoviiniä, Chateau Bel-Gir -…
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Vuoden 1570 paikkeilla Suomessa on arvioitu asuneen noin 300 000 henkeä. Enemmistö puhui suomen murteita, pieni osa ruotsalaismurteita. Sivistyskielinä olivat aateliston ruotsi, papiston latina ja useiden porvarien taitama saksa. Sitä suomen kielen kehitysjaksoa, joka alkoi myöhäiskantasuomesta ja päättyi 1540-luvulla, kun Mikael Agricola julkaisi enimmät teoksensa, kutsutaan varhaissuomeksi. Tuosta ajanjaksosta ei ole olemassa suomeksi kirjoitettuja dokumentteja. Vanhan suomen kaudeksi sanotaan sitä suomen kielen vaihetta, joka alkoi ensimmäisten suomenkielisten kirjojen ilmestymisestä 1540-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset säilyneet yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset.
Käsitykset siitä, millaista puhutun…
Sisä-etuliite järvistä puhuttaessa ei tuo sanan merkitykseen mitään lisäarvoa, koska järvet jo sinänsä ovat sisävesiä. Sanakirjamme suosittelevatkin sisäjärven asemesta käyttämään sanaa järvi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisäjärvi
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisävesi
Kirjallisuutta:
Matti Leppäranta, Lauri Arvola, Timo Huttula, Suomalainen järvikirja
Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen etymologinen sanakirja kertoo:"pumpsikenkä (paik. KSm Pohjanm) ’anturastaan läpiommeltu kenkä, avokas’ / ’durchgenähter Schuh, Pumps’, pumpsata (Lönnr 1880; laajalti murt.), pumsata ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’
< nr pumps (mon.) ’kengät’, pumsa ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < engl pump (mon. pumps) ’kevyt kenkä’." Linkki Kaino.kotus.fi
Pumpsikengät on tietyn kenkätyypin nimitys yhä nykyäänkin. Linkki fruugon sivuille
Jatsihattu on taas miesten kapealierinen, kopastaan muotoon paineltu hattu. Linkki fruugon sivuille
Tarkempaa tietoa…
Heitä oli 62 792 henkeä. Tulos näkyy, kun klikkaat linkin alhaalla olevaa Näytä taulukko-painiketta.https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/
Kysymyksesi on laaja. Tietoturvallisuusohjeita ja linkkejä löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.students.tut.fi/~tjvuorin/pftijo/titu/ohjeistus.html
http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html
http://www.atbusiness.fi/finnish/ratkaisut/tietoturva/index.html
http://www.tietoturva.org/
http://www.makropilotti.fi/tietoturva/main.html
Valtion tietoturvaohje:
http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/tietoturvallisuus/vahti/vahti2.htm
Kirkon tietoturvaohje:
http://www.evl.fi/kkh/hao/atk/ohje/tietoturvallisuusohje.html
Pari ulkomaista sivua:
http://www.gocsi.com/
http://www.information-security-world.com/
http://www.att.com/isc/
Hei!
Tarkoittanet varmaan oman kotisivun tekemistä?
Aiheesta on julkaistu useita opaskirjoja, joita voit etsiä kirjastoista. Esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löydät tällaisia hakusanalla kotisivut.
Kotisivujen valmistusta opetetaan myös erilaisilla atk-kursseilla, mm. Helsingin työväenopistossa (www-sivujen tuottaminen -kurssit). Työväenopiston oppaita löydät kirjastoista ja työväenopistojen toimistoista. Mahdollisia vapaita kurssipaikkoja voi tiedustella p. 310 88610.
Margit Sandemon kirjojen ruotsalainen kustantaja (www.boknoje.se)ilmoittaa, että yhteistyö suomalaisen Kirjaviihde-kustantajan kanssa on loppunut. Sarjaa Legenden om ljusets rike ei ehditty suomentaa eikä sitä näin ollen lähiaikoina olla suomentamassa. Ruotsiksi kirjoja voi tilata kirjastojen kautta.
Kirjassa Kirjastoautokäsikirja, kirjoittanut Sirkka Sarkola, sivu 306 kerrotaan että ensimmäinen "kirjastoauto" pääkaupunkiseudulla liikkui Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla vuonna 1913, vaunua vedettiin hevosilla.
Voitte varata HelMet-aineistohaulla kaksi Sirkka Sarkolan kirjaa:
Kirjastoautokäsikirja
Kirjastoautotoiminta Suomessa
Näistä kirjoista löytyy lisätietoa kirjastoautotoiminnasta ja sen historiasta.
HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, yhteystiedot osoitteessa http://www.fla.fi/
Suomen kirjastomuseo sijaitsee Vaasassa, yhteystiedot linkissä: http://www.suomenkirjastomuseoyhdistys.fi/index.php
Lisää tietoa kirjastoautoista Kirjastot.fi:n…
Kirjailija Johannes Angere on kirjoittanut kirjat Kullankylä (1969) ja Me Kullan miehet (1970). Kirjat kertovat kylästä ja kyläläisistä Neuvostoliiton ja Viron rajalla. Kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta HelMet-aineistohaulla http://www.helmet.fi/
ja ne voi tilata lainattavaksi omaan lähikirjastoon,
varaushjeet HelMet-palvelussa.
Kyllä kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voit varata kirjaston Oulunsalon pääkirjastosta. Kerrot vain minkä kirjan haluat varata, niin varaamme sen sinulle. Pyynnön voit jättää vastaamalla tähän viestiin tai osoiteeseen kirjasto@oulunsalo.fi.
Kirjaston aineisto on selailtavissa klikkaamalla tästä http://www.outikirjastot.fi/ Voit varata myös muiden Outi-kirjastojen aineistoa tänne Oulunsaloon. Tällöinkin pyyntö tulee kirjaston kautta.
Runo on Gustaf Frödingin Kävi maantiellä tanssi, suomennos on Larin Kyöstin. Runon alkuperäinen nimi on Det var dans bort i vägen ja se on kokoelmasta Gitarr och dragharmonika (1891).
Runo löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
- Iltojemme iloksi (Gummerus 1947)
- Lausunta-ohjelmistoa (WSOY, 1929)
- Iloitse kanssani (Gummerus, 1945)
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ruotsissa Jenny juhlii 6.10. (Jenny Lindin syntymäpäivän mukaan), mutta Suomen ruotsinkielisessä almanakassa juhlapäivä on 21.7.
