Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (…
Tässä olisi kirjoja kodinhoidon historiasta tai nykypäivästä:
1) Haverinen, Liisa: Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena : kotitalouden toiminnan filosofista ja teoreettista tarkastelua
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, 1996
2) Haltia, Manja: Marttatoiminta 1899-1949
Marttaliitto, 1949
(Martta-liiton lisäksi mm. kodinhoidosta)
3) Tuntematon työläisnainen, toim. Leena Laine, Pirjo Markkola, kirj. Marjaliisa Hentilä et.al. Vastapaino, 1989
(mm. työväenliikkeen naisista, kotitöistä)
4) Kauppinen, Ulla-Maija: Piiasta kotiapulaiseksi, kotiapulaisesta kotitaloustyöntekijäksi
Tampereen yliopisto, 1986
(kotiapulaisista, kotityöstä)
5) Reuna, Veera: Perhebarometri 1998 : vastuu perheen arjessa
Väestöliitto, 1998
(mm.…
Etsimäsi runo vuodenajoista sisältyy esimerkiksi kirjaan Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982). Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982)
Etsitty kirjailija on Jukka Itkonen. Lepakko-runo löytyy Itkosen uusimmasta runokokoelmasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja (Kirjapaja, 2010):
Suussa piikkihampaat,
siipipari nahkaa.
Se lentää tutkan avulla,
eikä päätäpahkaa.
Tauskin Sinä vain on Syksyn sävel-kilpailujen satoa. Tauski Peltonen on
sekä säveltänyt laulun että tehnyt siihen sanat. Tampereen nuottikokoelmista
ei kappaletta löytynyt.
Katinka on unkarilainen ja venäläinen kutsumamuoto Katarinasta. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee, ”alati puhdas” (katharos ”puhdas, siveä). Katariinan päivää on meillä vietetty jo varhaiskeskiajalta lähtien Aleksandriassa marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi. Muistopäivän vietto ja palvonta levisi Eurooppaan ristiretkien aikaan. Nykyään sitä vietetään 25.11. Almanakassa meillä on ollut kaksi Katariinan päivää 1708-1907. Toinen niistä, 2.8 , oli ruotsalaisen Pyhän Katarina Ulfsdotterin, Pyhän Birgitan tyttären ja Vadstenan luostarin varsinaisen perustajan muistopäivä.
Sabina on latinalaisperäinen nimi, merkitys: Keski-Italiassa asuneeseen sabiinilaiseen heimoon kuuluva nainen, ”sabinialainen nainen”. Mikael Agricolan…
Varausten kuljetus Helmet-kirjaston toimipisteestä toiseen kestää yleensä parista päivästä viikkoon riippuen siitä, mistä varattu aineisto tulee. Kaupunkien sisällä varattu aineisto kuljetetaan yleensä kolmen arkipäivän aikana. Jos aineisto tulee toisesta kaupungista, esimerkiksi Vantaalta Helsinkiin, matkaan saattaa kulua jopa viikko. Jos väliin sattuu viikonloppu, aikaa kuluu tietenkin pari päivää kauemmin.
Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit seurata helposti Helmet-verkkokirjastosta, milloin varauksesi on noudettavissa. Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, saat ilmoituksen noudettavasta varauksesta seuraavana päivänä, kun varaus on tullut noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Angelika-sarjan ystävän kannattaa ehdottomasti tutustua Juliette Benzonin tuotantoon. Hänen teoksistaan Marianne-sarja sijoittuu 1800-luvulle ja Catherine-sarja 1400-luvulle.
Catherine Cooksonilta löytyy paljon luettavaa, esim. Mallenin suvusta ja Tilly Trotterista kertovat sarjat sekä lukuisia yksittäisiä romaaneja. Mazo De la Rochen pitkää Jalna-sarjaa kannattaa myös kokeilla.
Joitakin uudempia ja vanhempia kirjailijoita ja kirjoja:
Deveraux, Jude: Herttuatar, Laakeripuu
Eden, Dorothy: Villiruusun maa, Bella
Howatch, Susan: Penmarric, Varjoja vanhassa kartanossa
Hylton, Sara: Auringonkukkatyttö, Kuiskausten kuja
Michaels, Barbara: Neitsytvaimo, Musta sateenkaari
Stott, Rebecca: Korallivaras
Tuominen, Pirjo: Arvoisa rouva Marie
Utrio,…
Nimekekäytäntö vaihtelee riippuen onko kyseessä kunnallinen vai tieteellinen kirjasto, sekä minkä kokoisesta kirjastosta on kyse. Kirjastoa johtaa yleensä kirjastotoimen johtaja, hänen apunaan voi olla apulaisjohtaja. Seuraavalla tasolla työskentelevät osastonjohtajat ja heidän alaisuudessaan kirjastonhoitajat. Muutamissa yleisissä kirjastoissa ollaan siirrytty tieteellisten kirjastojen käytäntöön kutsua osaa kirjastonhoitajista nimekkeellä informaatikko. Näiden lisäksi on kunnankirjastoissa kirjastovirkailijoita (erikoiskirjastoissa kirjastosihteereitä) sekä ilman alan koulutusta kirjastoapulaisia tai järjestelyapulaisia sekä vahtimestareita ja kirjastoautonkuljettajia.
Käytössä on myös esim. kirjastoamanuenssi-nimeke sekä…
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Sukunimi ”Niemelä” lienee lukuisten muiden -la- tai -lä-päätteisten sukunimien tavoin toiminut alun perin talon tai torpan nimenä, josta se on sitten otettu sukunimeksi. Luultavasti asumus on nimetty sen mukaan, että rakennus on sijannut niemessä tai niemekkeessä, kuten ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo sukunimen ”Niemi” kohdalla tapahtuneen.
Vanhimpia kirjallisia mainintoja Niemelöistä ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Kalajoen Niilo Niemelä vuodelta 1654, Iin Jacob Niemelä vuodelta 1683 ja Kuhmoisten Klemetti Niemelä vuodelta 1697. Nimi on ollut yleinen Länsi-Suomessa, kuten myös sukunimi ”Niemi”, josta ensimmäiset merkinnät löytyvät asutusniminä jo 1300-luvulta ja henkilönniminäkin 1400-luvulta. Osa Niemelä-…
Netistä en löytänyt sanoja kyseiseen kappaleeseen.
You Tubesta voi kuunnella kappaleen
http://www.youtube.com/watch?v=irJYxnugbHc
Nuotissa Suomen hauskin laulukirja ; baarikärpänen Meksikon pikajunassa on kyseisen kappaleen sanat ja nuotit. Kirjaa löytyy esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
Pam Brownilta on ilmestynyt suomeksi seuraavat teokset:
Frédéric Chopin
Hauskaa syntymäpäivää!
Kiitos omalle isälle
Kiitos rakkaalle ystävälle
Kiitos rakkaalle äidille
Ludwig van Beethoven
Miau!
Omalle veljelleni
Onnea uudelle vauvalle
Onneksi olkoon!
Paljon onnea hyvälle ystävälle
Paljon onnea rakkaalle siskolle
Paljon onnea sinulle, ystäväni
Pieniä tärkeitä asioita
Rakkaalle anopille
Rakkaalle isoisälle
Rakkaalle isoäidille
Rakkaalle isälle
Rakkaalle lapsenlapselle
Rakkaalle pojalle
Rakkaalle sisarelle
Rakkaalle tyttärelle
Rakkaalle tädille
Rakkaalle äidille
Toivon sinulle onnellisuutta
Yksikään näistä ei vaikuta rakkausrunoteokselta, eikä Pam Brownin rakkausrunoja löydy myöskään rakkausrunojen antologioista, ainakaan niistä, jotka ovat…
IMPRESSIONISMI MUSIIKISSA
Impressionismi (lat. impressio = vaikutelma) on taiteen suuntaus, joka vaikutti 1860-luvulta 1900-luvun alkuun.
Sanaa "impressionismi" käytettiin ensin 1800-luvun lopun ranskalaisista maalareista, joiden tärkeimmät edustajat olivat Monet ja Renoir. Värien muuttuminen kirkkaiksi ja kiinnostus sivellintekniikkaan olivat modernin taiteen lähtökohtia: taide irtautui todellisuuden orjallisesta kuvaamisesta. Runouden kehitys johti symbolismiin, paljolti miltä sanat kuulostivat lausuttuina. Valokuvauksen kehittyminen johti varsinkin muotokuvataiteen kriisiin. Tarvittiin jotain uutta, joten kuvataide suuntasi huomionsa ihmisen sisimpään. Symbolismissa näkivät niin Wagner kuin Mallarmékin musiikin rytmin ja harmonian…
Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään.
Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä.
Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja…
Kirsti Aapala kirjoittaa Kielikello lehdessä 4/1997 artikkelissa Leivät ja leivonnaiset:
"Kukko on tavallisesti ruistaikinakuoreen leivottu, usein leipämäinen paistos, joka on täytetty esimerkiksi kalalla, lihalla tai lantulla: kalakukko, muikkukukko. Nimitys kukko voi liittyä huippua ja kukkuraa tarkoittavaan sanaan kukku, jonka yhteyteen kuuluu myös kukkula. Nimityksen perusideana olisi kohouma: kukot ovatkin yleensä korkeita mataliin piirakoihin verrattuina. Toisen käsityksen mukaan syötävä kukko olisi samaa lähtöä kuin eläimen nimitys kukko."
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla.
Esimerkiksi asiasanalla "kiinan kieli" löytyy vastaus kysymykseen "Mistä löytäisin kiinalaiset aakkoset..." vastaus sopinee tähänkin kysymykseen:
(suora lainaus)
"Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu kirjoitusmerkkeihin (hanzi). Kiinan kielessä on lukuisia murteita, mutta kirjoitusjärjestelmä on kaikille yhteinen, mutta ääntäminen vaihtelee.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan…
Tavallisen yksityisen tai taloyhtiön pihakirppiksen järjestämiseen ei tarvita mitään lupaa.
Pihakirppiksen voi siis järjestää kuka tahansa, mutta sen on tapahduttava sellaisella alueella (esim. omakotitalon piha, rivitaloyhtiön piha, taloyhtiön piha, yrityksen piha) johon pihakirppiksen järjestäjällä on kyseisen maanomistajan lupa. Julkisella paikalla ei voi järjestää Pihakirppistä ilman asianomaista lupaa.
Netin kautta myymiseenkään ei tarvita lupaa, jos yksityishenkilö myy oman perheensä käytössä olleita tavanomaisia tavaroita.
Pihakirppis-sivustolle on koottu aiheeseen liittyviä ohjeita ja muuta tietoa.
Kysyin asiaa Ulkoministeriön Passi ja notaaripalvelujen yksiköstä. He vastasivat näin:"Uuden ICAO standardin mukaan uusissa myönnettävissä passeissa on passityyppinä pp aiemman p:n sijaan." “PP is the new document type for Passport (Personal). This is a new ICAO requirement. Previously, most countries just used P, ”
