Kortistot on ilmeisesti otettu Suomessa käyttöön vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäisiä yleisiä kirjastoja alettiin järjestää yhdysvaltalaisen public library -aatteen mukaisiksi. Mikko Laaksosen teoksesta Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940–2005 (Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki 2010; s. 59–60) käy ilmi, että kortistot on otettu käyttöön samoihin aikoihin kuin yhdysvaltalainen avohyllyjärjestelmä. Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa lainaamista. Uutta järjestelmää alettiin ensimmäisenä käyttää Porvoon, Turun, Mikkelin ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Turussa kirjastonjohtaja Einar Holmberg muutti kirjastoa uuden mallin mukaiseksi vuonna 1912, mistä löytyy seikkaperäinen kuvaus Eila…
Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat.
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Greenwood, Elinor: 100 % minä (Sanoma Magazines Finland, 2013)
Tytöille ja pojille on suunnattu myös omia kirjojaan:
Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Plaisted, C. A.: Tyttöjen juttuja (Karisto, 2012)
Plaisted, C. A.: Poikien juttuja (Karisto, 2012)
Asiallista tietoa löytyy myös Väestöliiton nuorten sivuilta: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/.
Kaikenlaiset opinnäytetyöt ovat tutkimuksen harjoittelua ja siksi on syytä kertailla sitä, miten tutkimuksen tekeminen etenee. Monesti haalitaan läjäpäin lähdeaineistoa, jolloin oman tutkimuksen tekemiseen käytettävä aika hupenee aineiston läpikäymiseen. Alkuun riittää pari hyvää lähdettä, joiden lähdeluetteloihin tutustumalla saa lisävinkkejä.
Toisaalta aineiston kerääminen aiheesta, joka on uudehko tai ei kovin paljon tutkittu, kuten ympäristöhallintajärjestelmät, saattaa tuottaa vaikeuksia: aiheesta ei tunnu löytyvän mitään. Silloin on syytä purkaa fraasia "ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönotto" ja miettiä, mitkä ovat ne laajemmat käsitteet, joiden avulla tiedonhakua voi tehdä.
Tässä tapauksessa esimerkiksi toimintaohjelmat,…
Raamatussa Og (vanhassa käännöksessä Oog) on Basanin kuningas. Hänet mainitaan monissa Vanhan testamentin kohdissa, jotka voi löytää helposti Raamattu.fi-sivuston hakutoiminnolla: https://raamattu.fi/haku?query=og. Basan sijaitsi Genesaretinjärven itäpuolella nykyisen Syyrian alueella.
Ogin mainitaan olleen viimeinen refalaisista eli jättiläisistä. Viidennen Mooseksen kirjan mukaan (3:11) hänen hauta-arkkunsa pituus oli yhdeksän kyynärää ja leveys neljä kyynärää. Se tarkoittaa metreissä noin 4,1 kertaa 1,8 metriä.
Lähteet:
Raamattu: https://raamattu.fi/
TopChrétien.com: https://topbible.topchretien.com/dictionnaire/basan/
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Og
Kysymys osoittautui yllättävän kiperäksi, sillä vastaus riippuu täysin siitä, miten rumuus määritellään. Länsimaisen kauneusihanteen mukainen nainen kuvitellaan tyypillisesti nuoreksi, hoikaksi, pienikokoiseksi, kasvoiltaan symmetriseksi ja valkoihoiseksi. Rumuus yhdistyy tällöin voimakkaaseen poikkeamiseen näistä ihanteista. Tavallisetkin piirteet, kuten keski-ikä, tavalliset kasvot tai ylipaino, voidaan ajatella rumiksi, jos rumuudella tarkoitetaan kauneuteen assosioitujen piirteiden puuttumista. Käsitys kauneuteen liittyy myös käsitykseen sukupuolesta. Viehättävänä pidetään usein piirteitä, joita tukevat sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Esimerkiksi pitkää ja voimakasta naista voidaan joissain yhteyksissä pitää maskuliinisena ja…
Nimet Carmela, Carmelia, Carmelina, Carmelita ja Carmen (joita näkee kirjoitettavan myös K-alkukirjaimella) perustuvat kaikki Palestiinassa sijaitsevan Karmelin vuoren nimeen. Siitä on saanut nimensä myös katolinen karmeliittojen sisaristo. "Karmeliitta" onkin Carmelita-nimen sananmukainen käännös. Yleisemmin Carmel-/Carmen-nimipesyeen voisi tulkita tarkoittavan "tyttöä Karmelin vuorelta". Nimi Karmel puolestaan tulee heprean puutarhaa merkitsevästä sanasta "(hak-)karmel".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja
Kyseessä ei tarkkaan ottaen liene sanatarkka Kalle Päätalo -sitaatti, vaan ote Esa Liljan Helsingin Sanomissa julkaistusta Päätalon Iijoki-sarjaa käsittelevästä esseestä:Tästä kaikesta selviämiseen Päätalolla on tarjota resepti: olkoon sitten niin. Elämälle voi sentään nauraa. Häpeästä ja kärsimyksestä Päätalo kattaa lukijoilleen pitopöydän ja järjestää kaikkien aikojen juhlat. Tappioissa ja nöyryytyksissä kieriskellään.Ja lopulta jäljelle jää se, mikä elämän sekavassa vyöryssä lopulta on tärkeää: hyvät ihmiset, ystävälliset sanat, pienet kohtaamiset ja merkitykselliset hetket.– Esa Lilja, Essee : Iijoki antaa aina vaan. - HS 10.11.2019
Olet aivan oikeassa, sanat ovat latinaa lex=laki ja ius=oikeus. Tuossa päädyn tekstissä on kirjoitusmuoto samanlainen kuin roomalaisissa piirtokirjoituksissa eli u on v:n näköinen.
A. Streng Latinanalais-suomalainen sanakirja löytyy useimmista kirjastoista.
Kuvia piirtokirjoitustekstistä esim., https://www.aarome.org/apply/academic-programs/roman-epigraphy
Musta haltia -trilogia: (1) Kotimaa 1995, (2) Maanpaossa 1995, (3) Valoa kohti 1996.
Jäätuulen laakso -trilogia: (1) Kristallisauva 1997, (2) Hopeavirrat 1997, (3) Puolituisen kivi 1997.
Forgotten realms -sarja: Tähdetön yö 1999, Pahan perintö 1999, Pimeän piirittämät 1999
Tarzanin voittoisa paluu 1997. Kirja perustuu Burton Armusin kirjoittamaan tv-sarjaan ja on saanut vaikutteita Edgar Rice Burroughsin teoksista Tarzanin paluu ja Tarzan maan uumenissa.
Turussa toimineen lukkari-urkurikoulun toimintakertomusta ei valitettavasti löytynyt käyttämistäni tietokannoista (Fennica= Suomen Kansallisbibliografia, Volter=Turun yliopiston aineistotietokanta). Tietoa aiheesta kannattaa etsiä Kaarlo Jalkasen kirjasta "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918". Aiheeseen liittyvää aineistoa voisi löytyä enemmän Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Suomessa ilmestyvien ilmaisjakelulehtien yhteystiedot löytyvät ainakin teoksesta Ilmoitushinnat 2002 : printtimedian perushakemisto. Teosta julkaisee Levikintarkastus Oy.
Kirja on luokassa 07.1 mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa teos on toisen kerroksen lehtisalissa lehtihyllyjen yhteydessä. Teosta voi lukea ja kopioida täällä, lainattavaa kappaletta meillä ei ole. Ilmaisjakelulehtien tiedot löytyvät sivuilta 83-107.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, käyttämällä hakutapaa sanahaku. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanat pihat suunnittelu. Hakua voi haluttaessa rajata kielen mukaan valitsemalla valikosta halutun kielen, esim. suomi. Kirjastoon tulee myös lehtiä, joista voisi löytyä tietoa aiheesta. Lehtiä voi hakea HelMetistä aihe-hakua käyttämällä, hakusanalla puutarhanhoito ja rajaamalla materiaalityypiksi lehdet. Näin löytyy mm. lehdet Viherpiha ja Kotipuutarha. Aiheesta voisi löytyä tietoa myös rakentamista käsittelevistä lehdistä (aihe-haku rakentaminen, materiaali lehdet), esim. lehdestä Luomurakentaja. Internetistä aiheesta voi etsiä tietoa esim. osoitteesta…
Sinun kannattaa tehdä haku Helmet-järjestelmässä (http://www.helmet.fi ) kohdassa Sanahaku. Kirjoita kenttään sanat Slovakia matkaoppaat, niin pääset selaamaan Slovakian matkaoppaita. Let's go -oppaita löytyy yhteinen Itä-Euroopan maista. Julkaisun tiedot ovat:
Eastern Europe 2005 / Seth Robinson, editor ; researcher-writers: Calum Docherty ... [et al.]
New York (N.Y.) : St. Martin's press ; London : Macmillan [distributor], cop. 2005 .
Jacobssonista ja Olsenista on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Voit katsoa vastausten arkistosta fraasilla jacobsson anders.
Suomenkielistä tietoa näistä ruotsalaiskirjailijoista ei valitettavasti Internetistä löydy. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.soren-anders.se/
Sivu on ruotsinkielinen.
Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia on tietoa näistä kirjailijoistav suomeksi ja kirja löytyy Naantalin kaupunginkirjastosta.
Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen yritykseen ja pyytää heiltä lisätietoja.
Lapin Matkailu Oy:n internetsivuillahan ( http://www.lapinmatkailu.fi/?deptid=19548 ) on myös yhteystiedot, esimerkiksi sähköpostiosoite info@lapinmatkailu.fi
Voit hyvin selailla Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaa
tästä
http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Siitä myös selviää montako kappaletta teoksia kirjastossa on!
En löytänyt kirjailijaesittelyä mistään kirjasta, mutta jotakin tietoa suomeksi löytyy seuraavilta nettisivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=249&…
Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran verkkosivustosta (http://www.evira.fi ) löytyy runsaasti tietoa elintarvikkeiden lisäaineista, niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä myös muita asiaankuuluvia linkkejä:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Myös Helmet-tietokannasta kannattaa etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla ”elintarvikkeet” ja ”lisäaineet”: www-helmet.fi
Valitettavasti en löytänyt Sinikka Nopolan sähköpostiosoitetta esim. hänen kustanjansa sivuilta tms. julkisesta kanavasta eli en osaa sanoa, mahtaako hän olla antanut sitä julkiseen käyttöön. Mikäli kuitenkin haluat etsiä lisää, hyvä apu löytyy tämän samaisen kirjastot.fi -sivuston toisesta kohdasta. Mene ensin sivulle "Tiedonhaku" ja sieltä Hakupalveluiden kautta Henkilöiden hakuun. Sieltä löydät listan hakupalveluista, joilla voi etsiä sähköpostiosoitteita.
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…
