Sukkahousuille löytyy taustaa teoksesta Selin, Jaakko:
Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista / Jaakko Selin. Helsingissä : Otava, 1997. Netissä löytyy teoksen sukkahousuja käsittelevää osuutta osoitteessa. Sen mukaan sukkahousut ovat ilmeisesti tulleet 1960-luvulla ja yleistyneet 1970-luvulla.
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa.
Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla.
Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan mahdollisesti sopivien äitiysvaatteiden (mekot, hameet, tunikat) kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Suuri käsityölehti:
2/2011: hihaton leveähelmainen polvipituinen mekko
5-6/2010: salsahame, väljä tunika
1/2008: muotisuunnittelija Hanna Sarénin moderni äitiysvaatemallisto, jossa mm. hihaton paljettikoristeinen tunika
2/2007: kietaistava äitiysmekko
10/2004: nilkkapituinen mekko; tunika, jossa V-pääntie ja taakse solmittava vyö
10/2003: hihaton tunika
4/2003: hieman polven yli ulottuva hame
5/2002: tunika
2/2001: liivihame
1/1999: mekko ja tunika
2/1996: liivihame ja mekko
Muotimuksu 2/2003: suoralinjainen olkaimellinen äitiysmekko
Mekko- ja hamemuoti on viime vuosina ollut melko väljä, joten…
Kannattaa tutustua Raija Jänicken ja Oili Suomisen toimittamaan ja suomentamaan kolmiosaiseen kokoelmaan Grimmin sadut (Tammi, 1999). Se on ensimmäinen täydellinen suomennos Jacob ja Wilhelm Grimmin Kinder und Hausmärchen -kokoelmasta, ja tuttujen klassikoiden lisäksi siinä on yli 50 ennen suomentamatonta satua. Charles Perraultin Hanhiemon saduista on puolestaan saatavilla vuoden 1922 suomenkielisen käännöksen näköispainos (Lasipalatsi 1999).
Sekä Grimmit että Perrault kirjoittivat satunsa paitsi suullisen, myös kirjallisen eurooppalaisen tarinaperinteen pohjalta. Monet Perraultin 1600-luvulla tunnetuksi tekemät sadut saivat Grimmeiltä 1800-luvulla uudenlaisen tulkinnan, ja Perrault puolestaan käytti omien versioidensa pohjana muiden…
Näitä kuukausirunoja on monia samantapaisia, mutta juuri tätä ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon
Samaa lorua on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Silloinkaan sitä ei tunnistettu. Kysymys ja vastaus löytyvät alta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=17f9328c-d368-42a…
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Kyllä oli, suomalaisia oli mukana useammassakin sodassa tuona aikana.
Suomalaisia osallistui vuonna 1831 Puolan kapinan kukistamiseen Varsovassa. Tällöin suomalainen sotilasyksikkö osallistui ensimmäistä kertaa sotaan Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
Vuosina 1853 - 1956 suomalaisia taisteli Krimin sodassa. Suomalaiset tuntevat Krimin sodan ehkä parhaiten Oolannin sotana.
Vuosina 1977- 1878 suomalaisia oli mukana Turkin sodassa.
Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Perusteellisempi selvitys on kirjassa Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä (päätoimittaja Ohto Manninen, 2007)
Kirjastoalan ammateista ja koulutuksesta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset näet osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos (tai kirjoita Etsi arkistosta -hakuriville kirjastoala ja koulutus ja klikkaa hakunappulaa).
Kirjastoissa työskentelee hyvin eritasoisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa korkeakoulutuksen saaneista kirjastonhoitajista opistoasteen koulutuksen saaneisiin kirjastovirkailijoihin ja usein täysin ilman alan koulutusta oleviin kirjastoavustajiin. Koulutuksen lisäksi eroja löytyy myös työtehtävistä. Tehtävät vaihtelevat kirjastoittain mm. kirjaston koosta riippuen, mutta yleensä kirjastonhoitajat vastaavat mm. aineistonvalinnasta, luetteloinnista…
Nimi tulee muinaissaksan naista tarkoittavasta nimestä, josta tulee myös englannin sana wife ja saksan sana Weib.
Nimi on otettu ensin ruotsalaiseen almanakkaan Suomessa ja sen jälkeen almanakkaa Ruotsissa. Ruotsissa on käytössä myös nimi Vivika ja Suomessa muunnos Viivi.
Lähde:Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kaivotiellä -niminen runo löytyy Tammen kustantamasta runokirjasta Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2. Runo alkaa sanoilla "Äiti, kuka metsässä haastaa ja puhuu?" Tämän runon kirjoittaja on Einari Vuorela eikä Lauri Pohjanpää, kuten kysyjä muistelee. Voisiko tässä kuitenkin olla se runo, jota etsitään? Runo on Vuorelan kokoelmasta Keväthartaus, 1921.
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Pasilan kirjasvarasto eli HelMet-kirjavarasto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–18 aikavälillä 11.1.–23.5.2012. Silloin sinne pääsee itse katsomaan varaston valikoimia ja myynnissä olevia poistokirjoja. Varastoon pääsee Pasilan kirjaston pääoven vieressä olevalla hissillä.
Muuna aikana kirjavarastoon pääsee tutustumaan vain siitä erikseen sopimalla, mutta koko Pasilan kirjaston aukioloajan varastosta saa kyllä kirjoja. Jos huomaat jonkin kiinnostavan kirjan varastossa ja haluat tulla noutamaan sen Pasilan kirjastosta, voit pyytää kirjaa Pasilan kirjaston palvelutiskiltä tai voit soittaa etukäteen varastoon numeroon 09 3108 5230. Puhelimitse varaaminen on maksutonta, kun tulet hakemaan kirjan Pasilan kirjastosta. Tiskiltä tilattuna kirja…
Napapiiri kulkee Pellon, Rovaniemen ja Sallan kuntien läpi, tarkemmin se sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Tällä hetkellä napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ainakin näistä syistä johtuen tilastotietoja ei ole saatavissa napapiirin ehdoilla.
Lapin liiton sivuilta löydät kuitenkin erinomaisia tilastotietoja Lapista (http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html).
Kun tietää napapiirin linjan, voi laskea sen pohjoispuolisten kuntien…
Tässä joitakin kuvaukseen sopivia koti- ja ulkomaisia kirjailijoita.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa: Lucy Dillon, Jane Green, Melissa Hill, Marian Keyes, Anneli Kivelä, Rain Mitchell, Monika Peetz, Jennifer Weiner
City- ja muita sinkkuja: Helen Fielding, Noah Hawley, Pia Heikkilä, Lisa Jewell, Sari Luhtanen, Laura Paloheimo, Kira Poutanen, Jaana Taponen
Luksuselämää Manhattanilla tai muualla: Anna Godbersen, Maria Rocher, Plum Sykes, Lauren Weisberger
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Eila on alkuperältään norjalainen Eili tai anglosaksiset Eileen, Aileen, Eily, jotka pohjautuvat nimiin Helene, Evelyn.
Helene puolestaan on kreikan loistava, säteilevä.
Ruotsalaisen tulkinnan mukaan Eila voisi olla muunnos Helgastakin, joka muinaisskandinaviassa tarkoitti pyhää, varottavaa.
Kuukausien nimet
Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät koko maahan painettujen almanakkojen myötä. Vielä Agricola käytti elokuusta nimiä mätä- ja kylvökuu ja joulukuusta nimeä talvikuu, mutta jo 1600-luvun virsikirjat ovat nykyisten nimien kannalla.
Sarja huhti-, touko-, kesä-, heinä- ja elokuu on syntynyt maanviljelijän työvaiheiden mukaan. Vanhan kirjasuomen pohjana ovat lounaismurteet, minkä takia kesäkuun alkuosa ei ole todennäköisesti tarkoittanut ’kesää’: tässä merkityksessä, vuodenajan nimenä, käytetään lounaismurteissa suvi-sanaa. Näin on myös vuoden 1705 almanakassa, myös yhdyssanassa suvi-ilma:
Suwesta. Se ihana ja lämmin Suwi, saa alcuns Auringon sisällekäydes ensimäisen Crapun gradin;
tänä wuonna ombi meille tulewa…
Useassa eurooppalaisessa kielessä perhettä merkitsevä sana pohjautuu latinan sanaan "familia".
Familia oli alunperin huomattavasti nykyistä perhettä laajempi käsite: se tarkoitti päämiehen alaista taloutta kaikkine väkineen ja omaisuuksineen. Familiaan kuuluivat vaimon ja lasten lisäksi mahdolliset muut sukulaiset, suojatit, palvelijat, vapautetut ja orjat. Lähimmäksi perheentapaista yksikköä tuli se joukko, joka eli isännän kera domuksessa, isännän talossa.
Suomen perhe sitä vastoin on vanhaa itämerensuomalaista perua, mitä ilmeisimmin johdos ikivanhasta perä-sanasta. Johdoksen alkuperäinen asu on ollut *pereš, josta myöhemmin on syntynyt pereh. Tällaisena sana esiintyy vielä Agricolan kirjakielessä, joskin yleiskielessä sananloppuinen -h…
Helsingissä VHS-kasetteja on mahdollista digitoida Pasilan kirjastossa. Kaikki Helmet-kirjastojen VHS-digitointimahdollisuudet näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän valikon kohdasta "VHS-DVD-digitointi".
Tallentaminen suoraan muistitikulle ei onnistu. Sen sijaan digitoitu aineisto poltetaan DVD-levylle, jota varten tarvitaan tietynlainen levyaihio.
Digitointilaitteen voi varata osoitteessa https://varaamo.hel.fi etsimällä joko tietty kirjasto tai laite esimerkiksi hakusanalla "VHS".
HUOM! Herttoniemen kirjastossa ei enää ole VHS-digitointia. (16.8.2023)
