Kirjailijan kustantajan, RandomHouse.com, sivuilla kerrotaan, että hän olisi kirjoittamassa sarjan kuudetta osaa.
http://www.randomhouse.com/author/results.pperl?authorid=1026
Tarkempia tietoja saadaksesi voit ottaa suoraan yhteyttä kustantajaan:
http://www.randomhouse.com/about/contact.html
PS: RandonHousen sivuilla kirjailijan nimi on muodossa Auel, Jean M.
Kysymäänne kirjaa löytyy Frank-monihaun mukaan ainakin Porvoosta, Lahdesta, Porista ja Rovaniemeltä. Pasilan varaston kappale on tosiaankin kadonnut. Kirjasta voi jättää kaukolainatilauksen.
Lisätietoja kaukolainauksesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kirja on tilattu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin, ja se on lainattavissa todennäköisesti parin viikon kuluessa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjastosta:
www.helmet.fi
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Myös ulkopaikkakuntalainen voi saada Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin ja lainausoikeuden. Korttia anottaessa on esitettävä henkilöllisyystodistus.
Editointitilan käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista.
Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikoina. Tilan voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä asiakkaille annetaan 1-2 tunnin opastus laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Ensimmäisen käyttökerran varaukset kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040.
Tarkempia tietoja editointitilan käytöstä ja laitteistosta löytyy osoitteesta http://kirjasto.…
Kadonneen kirjan tilalle ei automaattisesti hankita uutta. Asiaa harkitaan tapauskohtaisesti. Kovin vanhoja kirjoja ei usein edes ole enää saatavillakaan, vaikka niitä haluttaisiin hankkiakin. Tuo mainitsemasi teos on sen sijaan sen verran uusi, että sitä on periaatteessa mahdollista hankkia. Kirja on tosin kadonnut vasta joulukuussa, ja on mahdollista, että se putkahtaa vielä esiin, jolloin ei olisi kovin tarkoituksenmukaista hankkia toista kappaletta.
Laitoin kirjasta joka tapauksessa hankintaehdotuksen, koska kirjan ainoa kappale on kadonnut. Jää nähtäväksi, hankitaanko sitä uusi kappale tai löytyykö vanha.
Olet ihan oikeassa: verkkomaksu olisi mainio vaihtoehto. Verkkomaksamista on HelMet-kirjastoisa pohdittu jo pitkään, ja asiaa on selvitetty.
Ongelmana on se, että joudumme kehittämään verkkomaksujärjestelmämme itse ja ostamaan siihen tarvittavat ohjelmat. Asia on sekä vaikea että kallis. Mutta teemme töitä!
Raportti löytyy Ohjauspaneelin kautta. Valitse sieltä Valvontatyökalut ja sitten Tapahtumienvalvonta. Vasemmasta ikkunasta valitse Sovellus ja oikean ikkunan Lähde-sarakkeesta Winlogon. Raportti avautuu kaksoisklikkaamalla riviä.
Ikävä kyllä Dumas'n Monte Criston kreivistä ei ole tehty suomenkielellä kuvakirjaa tai edes lyhennelmää. 1950-1960 -luvulla julkaistutta Kuvitettuja klassikoja -sarjassa ilmestyi Monte Criston kreivi sarjakuvana, mutta sekään ei ole tarkoitettu noin nuorelle lapselle.
Painettua nuottijulkaisua ei löytynyt. Nuotti on tilattavissa The-Sheet-Music-Store-verkkokaupan kautta osoitteesta: http://isisippianosheetmusic.blogspot.com/ .
Esimerkiksi alla mainituissa teoksissa kuvataan kirjailijan elämää.
Itkonen, Juha, Seitsemäntoista (Otava, 2011)
Venho, Johanna: Syntysanat (WSOY, 2011)
Onkeli, Kreetta: Kutsumus (Sammakko, 2010)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena, 2012)
Hotakainen, Kari: Ihmisen osa (Siltala, 2010)
Viinikainen, Antero: Orgo (WSOY, 2009)
Huilaja, Janne: Yksikätinen (Gummerus, 2008)
Vimma, Tuomas: Toinen (Otava, 2005)
Niemi, Marjo: Ihmissyöjän ystävyys (Teos, 2012)
Voit lukea tarkemman kuvauksen kirjoista vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta (klikkaamalla hakutuloksen kuvaa saat auki lehden, jolla kuvataan kirjan sisältöä) tai Kirjasammosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.kirjasampo.fi/
KirjaTojen aineistoja voi hakea Finna.fi:stä. Sieltä löytyvät myös museoiden ja arkistojen aineistot.
Pääkaupunkiseudulla voit hakea aineistoja osoitteesta https://www.helmet.fi. Sivun vasemmassa yläkulmassa on Haku -laatikko, johon voit kirjoittaa esimerkiksi kirjan nimen, kirjoittajan tai aiheen.
Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin.
Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/
Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
Tarinoista ei ole julkaistu kirjaa, mutta SKS:n (eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) perinteen ja nykykulttuurin kokoelmassa nämä tekstit tosiaan ovat. Kirjasto ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Hallituskatu 1:
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.V2ks3U3VyUk
Alla lisätietoa teksteistä:
http://pultsarinmuistikirja.tumblr.com/
Ainakin kaksi Ulf Lundellin romaania on suomennettu, Susi etsii laumaansa (alkuteos En varg söker sin flock), Otava , Helsinki, 1990, ja Vuosi Tommy Cosmon elämässä ( alkuteos Sömnen), Tammi , Helsinki, 1978. Molempia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa, kuten myös useita ruotsinkielisiä Ulf Lundellin teoksia. Tarkemman saatavuustilanteen saat tietokanta Plussasta, johon pääset sivulta http://www.lib.hel.fi/ . Voit tehdä haun antamalla tekijäksi Lundell Ulf, näin saat esille myös musiikkiaineiston.
Internetistä löytyi hyvältä vaikuttava osoite Ulf Lundellista http://www.angelfire.com/ab/ulflundell/ . Lisää voit löytää hakemalla suoraan Ulf Lundellin nimellä esim. Evreka Sverigestä, jonne pääset helposti yleisten kirjastojen…
Kyseessä lienee englantilaisen Serif-nimisen yhtiön tuote. Sille ei ole olemassa suomenkielistä ohjekirjaa, eikä verkkokirjakaupoista löytynyt mitään myöskään englanninkielellä. Yhtiön kotisivuilta osoitteessa http://www.serif.com löytyy jonkinlaisia ohjeita.
Voisit myös kysyä kirjastosta kuvankäsittelyn suomenkielisiä yleisoppaita. Uusimmasta päästä ovat esim. Haugland: Digitaalinen kuvankäsittely (2000) ; Linjama: Kuvankäsittely (1998); Pesonen: Kuvittele - kuvankäsittelyn oppikirja (1998); Pihlanko: Digitaalinen kuvankäsittely (1999). Hyviä vinkkejä voi löytyä myös muiden kuvankäsittelyohjelmien oppi- ja opaskirjoista.
Ei lainata -merkinnällä varustetut kirjat ovat käsikirjastokirjoja ts. kirjoja, joita voi vapaasti käyttää kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Käsikirjastoon pyritään keräämään juuri Stephen King -bibliografian kaltaisia kirjoja, jotka kiinnostavat monia (= kirjoja kysytään usein, jolloin on tärkeää, että ne ovat aina paikalla) ja joita käytetään tiedonhaun lähteinä. Käsikirjastokirjoja voi toki vapaasti kopioida kirjastossa.
Käsikirjoitukselle kannattaa löytää tuottaja. Elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoyhtiöistä on luettelo Suomen elokuvasäätiön sivuilla.
Katso: http://ses.fi/elokuva-ala/tuotantoyhtioet/
Käsikirjoitusta voi tarjota myös esimerkiksi Yleisradiolle. Katso ohjeita Yleisradion kotisivulta:
https://yle.fi/aihe/yleisradio/tuotantoyhtioille
Käsikirjoittamisesta on kirjallisuutta:
Aaltonen, Jouko: Käsikirjoittajan työkalut : audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. -Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002. - 209 s. : kuv-
ISBN 951-746-383-9
Television runousoppia : Toisenlainen katse tv-ohjelmiin / Are Nikkinen & Anders Vacklin. - Helsinki : Like, 2012. - 387 s.
ISBN 9789520105884
Elokuvan…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme…
