Jos on kyseessä radio-ohjelmassa esiin tullut asia, kannattaa varmaan käydä Ylen linkkilistasivulla ( http://www.yle.fi/linkkilista.html ), josta vierittämällä löytyy otsake Keskustelupalstat. Sen alla on linkit tv-ohjelmasarjoihin liittyviin yleisökeskusteluihin. Sivulla on lisäksi linkit kaikkiin Ylen ohjelmasarjoihin, myös radion.
Erityisesti perhettä koskevia keskustelufoorumeita löytyy osoitteesta http://www.suomi24.fi > Kulttuuri & viihde > Viihde & menot > Ajanviete > Keskustelu verkossa > Keskustelufoorumit > Lapsikeskustelu.
Lehdillä on myös keskustelufoorumeita, esim.:
Helsingin Sanomat: http://www.helsinginsanomat.fi (sivu toimii jähmeästi ja saattaa jopa jumiuttaa koneen) > keskustelut
Suomen…
Lapsiperheiden lukumäärät perhetyyppien ja lasten lukumäärän mukaan saa Tilastokeskuksen internetsivustolta tilastokeskus.fi kohdasta tilastot -> tilastotietokannat -> väestö ( ->siirry palveluun)-> perheet. Tiedoissa on lapsiperheiden suhde kaikkiin perheisiin kunnittain vuodesta 2000 lähtien. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2005.
Tilastokeskus on vuosittain julkaissut tilastoteosta nimeltään "Perheet", josta tuorein versio on "Perheet 2004". Tiedot ovat sisällöltään laajemmat kuin Tilastokeskuksen verkkosivuilla on nyt.
Lapsiperheiden tuloista ja ostovoimasta on kunnittaisia tietoja SuomiCD:llä. SuomiCD on maksullinen tuote. Tietojen saatavuutta siitä voi tiedustella Tilastokirjaston tietopalvelusta p. 09 - 1734 2220.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon. Loimaan kirjastosta löytyvät nämä kirjat: Isoherranen, Moniammatillinen yhteistyö, Metteri ja Alanikkola, Moniammatillisuus ja sosiaalityö. Muita ovat mm. Viittala, lasten yhteinen varhaiskasvatus, erityisestä moninaisuuteen, Karila ja Nummenmaa, Matkalla moniammatillisuuteen: kuvauskohteena päiväkoti, Hyvönen, Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä: tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä, Linden, Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä.
Aiheesta on myös paljon tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimuksia voit hakea yliopistojen aineistotietokanta Lindan kautta (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA.htm) ja…
Voisiko kyseessä olla ruotsalaisen kasvatustieteilijä Elisabeth Schönbeckin teos Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä : miten paikka sisarussarjassa vaikuttaa elämääsi?
Linkki suomalaisen kustantajan esittelyyn: http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_catalog&Itemid=38&mode=pro…
Toinen vaihtoehto saattaisi olla Ulla Rannikon väitöskirja Yhteinen ja erillinen lapsuus : sisarusten sosiaalistava merkitys (2008).
Kun vaihdat HelMetin omien tietojen varaussivulta noutopaikkaa pudotusvalikosta, täytyy muistaa painaa vielä nappia ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”. Vasta sen jälkeen noutopaikan siirto rekisteröityy. Jo matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi enää muuttaa.
Mahdatkohan tarkoittaa Otavan julkaisemia "Vivo piano" -nimisiä pianon alkeisoppikirjoja? Niitä löytyy kolme erilaista. Tässä linkit niihin ja niiden saatavuustietoihin:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
Tällä hetkellä pääkirjaston hyllyssä on ainakin seuraavat kylyhuoneremonttia ja kosteudeneristystä käsittelevät kirjat:
- Kylpyhuoneen remontti, 2010.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 1: Kylpyhuone : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2005.
- Syversen, Fred-Erik: Kaakelit ja klinkkerit : materiaalit, suunnittelu, työohjeet, 2003
- Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 2009.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 21: Eristys ja ilmanvaihto : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2007
- Talonrakentajan käsikirja. 9: Vedeneristys- ja laatoitustyöt, 2007.
Kirjat ovat hyllyluokassa 66.4 ja 66.3.
Kirjastoalan toisen asteen (merkonomi) opintoja ei voida hyväksilukea alan ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-opinnot ovat korkeakouluopintoja, joten niihin voidaan hyväksilukea vain aiempia ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, sekä joissakin tapauksissa myös avoimessa AMK:ssa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Kirjastoalan ammatillisissa ja ammattikorkeakouluopinnoissa on väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä, jolloin aiemmat opinnot varmasti auttavat AMK-opintojen suorittamista vaikka niitä ei saisikaan suoraan korvattua.
Ammattikorkeakouluopinnoista kannattaa tiedustella suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa olet kiinnostunut opiskelemaan.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sami-nimeä kaikkiaan 14 603 pojalle. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään kaksi muistutusta. Ensimmäinen lähtee 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä ja toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Molemmissa muistutuksissa ilmoitetaan, että asiakas ei voi lainata aineistoa ennen kuin myöhässä olevat teokset on palautettu tai korvattu. Sama teksti on kaikkien helmet-kirjastojen myöhästymismuistutuksissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Monestakin maasta on kirjoitettu tapakulttuuria käsitteleviä oppaita, mutta Liechtensteinista ei sellaista löydy. Siksi täytyykin turvautua nettisivustoihin. Joillakin matkailusivustoilla luonnehditaan, että Liechtensteinin tapakulttuuri on hyvin sveitsiläinen/keskieurooppalainen, mutta erityislaatuista maalle on suhteellisen vahva, samalla kuitenkin realistinen kansallistunne:
http://www.pallontallaajat.net/maat/liechtenstein
Suomenkielisiä nettisivustoja Liechtensteinin tapakulttuurista ei juuri löydy, mutta englanninkielisiä löytyy jotakin (Googleen hakusanat 'Liechtenstein' ja 'etiquette'):
http://www.safaritheglobe.com/food_liechtenstein.aspx
http://www.foreigntranslations.com/languages/german-translation/german-…
Koska…
Alfred Tennysonin runolle "The Vision of Sin" ei valitettavasti löydy suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
http://www.kirjasampo.fi/fi
Vaski-kirjastoissa käyttäjätunnuksesi on kirjastokorttisi numero. Sen lisäksi tarvitsen tunnusluvun (eli salasanan). Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnuslukua tarvitset verkkokirjaston kirjautumiseen, kun haluat tutkia omia lainaajatietojasi, uusia lainojasi, varata aineistoa tai perua varauksia. Tässä lisätietoja http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Kyllä, palvelumme on oikea paikka kysyä kaikenlaisista asioista.
K-kauppiasliitosta (http://www.k-kauppiasliitto.fi/k-kauppiasliitto) kerrottiin, että heillä on jäsenluettelo. Kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ja kysellä tarkemmin. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.k-kauppiasliitto.fi/contact-info
Liitosta löytynee tietoa myös kaupan perustamiseen liittyvistä säännöistä. Sota-aikana, joulukuussa 1942, määrättiin, että kauppaliikkeiden perustaminen ja laajentaminen, mikäli niiden toiminta koski säännösteltyjä tarvikkeita, raaka- tai polttoaineita sekä käyttövoimaa, oli kiellettyä ilman kansanhuoltoministeriön lupaa. (lähde: Aulis J. Alanen, Suomen maakaupan historia, 1957)
Hyvä lähde on varmasti myös K-kauppiasliiton 100-…
Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle:
Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia
Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia
Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään)
Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa
Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla
Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä:
Haavio, Martti, Suomalainen mytologia
Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Sekä Arto että Aleksi -tietokantojen haulla löytyy lisäjarruvaloja käsitteleviä artikkeleita vain kaksi, toinen on Tuulilasin artikkeli ja toinen Tekniikan Maailman artikkeli. Valitettavasti nämä artikkelit ovat vuodelta 1988 ja kertovat molemmat lisäjarruvalon asennuksesta autoon eli ne eivät ole haluamianne artikkeleita.
Helsingin Sanomien artikkelien etsiminen onkin jo hankalampaa. Ne täytyisi etsiä selailemalla. Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Helsingin Sanomia 1980-luvulta, mutta voimme tilata niitä kaukolainaksi mikrofilmeinä, jos haluatte selailla lehtiä mikrofilmeiltä pääkirjaston mikrofilminlukulaitteella. Kaukolainaus on maksullista. Kouvolan kaupunginkirjastossa on Helsingin Sanomia myös 1980-luvulta. Nekin ovat…
Voisivatko nämä olla etsimäsi:
- Ken Wagner, Jussi pussissa (1972). Kirjassa seikkailee Jussi-poika, joka leikki avaruusmatkaa paperipussikypärä päässään. Jussin kaveri on ankka nimeltä Kvaak:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
- Bertil Almqvist, Musa ja Muru Egyptissä (1971). Muinainen Murikan perhe seikkailee Egyptissä:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Kolmanneksi kirjaksi on kaksi ehdotusta:
- Ib Hansen, Kaksoset satamassa (1971)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=610989
- Astrid Lindgren /teksti ja kuvat Sven-Eric Delr ja Stig Hallgren, Saariston lapset merirosvoina (1968)
Kummassakin kirjassa on valokuvakuvitus, ja sisäsivuilla ainakin syödään…
En onnistunut löytämään tällaista ryhmää Suomesta. Alla yksi englanninkielinen Beat generation -facebookryhmä:
https://www.facebook.com/pages/The-Beat-Generation-1950s/362239380498
JANAKKALASSA ilmestyi vuosina 1923-1971 Tervakoski oy:n kustantama Tervakosken Kaiku. Se ilmestyi kerran viikossa kaksisivuisena ja keskittyi todennäköisesti enimmäkseen tehdasyhdyskunnan asioihin, joskaan ei kai ollut pelkkä tehtaan tiedotuslehti. Sellaiseksi se virallisesti muuttui vuoden 1972 alusta eikä yrittänytkään kilpailla vuonna 1964 ilmestymisensä alkaneen Kotokulman kanssa. Esim. vuonna 1939 Tervakosken Kaiun levikki oli noin 900 kappaletta (Janakkalan asukasmäärä tuolloin noin 7500-8000).
Janakkala rajoittui 1929 Riihimäen, Hausjärven, Lammin, Vanajan ja Rengon pitäjiin.
RIIHIMÄELLÄ ilmestyi vuonna 1929
Etelä-Suomen Sanomat kolmesti viikossa. Taloudellisten syiden vuoksi se joutui lopettamaan syksyllä 1929.
Riihimäen Sanomat…
Utissa toimi todella Maalentoeskadroona, mutta vain muutaman vuoden ajan 1920-luvun lopulla. Eskadroonan toiminnasta ei ole olemassa laajempaa historiikkia.
Mikäli isoisänne on ollut jollakin erikoiskurssilla, on teoreettisesti mahdollista, että siitä olisi tehty jonkinlainen matrikkeli tai kurssijulkaisu. Tästä emme kuitenkaan löytäneet viitteitä.
Varmimmin isoisänne palveluspaikka selviää sotilaskantakortin avulla, jonka lähisukulainen voi tilata Kansallisarkistosta. Kantakorttiin on kirjattu varusmiespalvelustietojen lisäksi myös mm. palvelusaikaisia terveystietoja sekä mahdollinen osallistuminen viime sotiin.
Tilausohjeet löytyvät Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Ystävällisin…
