Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Tarkistin asian Fennica-tietokannasta ja näyttää, että Agnes Keithiltä on ilmestynyt suomeksi kaksi kirjaa eli mainitsemasi Land below the wind, joka löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta nimellä Tuulten maa ja The British commonwealth of nations nimellä Brittiläinen kansanyhteisö. Tämä kirja löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ja on vain lukusalikäytössä.
Agnes Keithistä löydät tietoja mm. näistä linkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Agnes_Newton_Keith
Aivastus on tahdosta riippumaton refleksi, jonka tarkoitus on poistaa ärsyttävä tekijä nenäkäytävistä. Lääketieteellistä tukea sille, että ihminen menettäisi aivastaessaan tajuntansa, en löytänyt. Aivastamiseen liittyy kuitenkin runsaasti erilaisia uskomuksia, kuten "aivastaessa sydän pysähtyy millisekunnin ajaksi" ja "jos tukkii ihmisen sieraimet ja suun ja hän aivastaa, hänen silmänsä pullistuvat ulos". Useimmat näistä lienevät perättömiä. Lisää uskomuksia sekä aivastamisesta yleensä voit lukea esim. näistä nettiosoitteista:
- http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/418396?hyvinvointi…
- http://en.wikipedia.org/wiki/Sneeze
- http://www.sacred-texts.com/neu/eng/osc/osc60.htm
Aivastamisen tukahduttamisesta Joka kodin suuri…
Ohessa muutama nimeke, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomen vankeinhoidon historiaa. Osa 4 : Vangit, vankilat, sota / Jussi Nuorteva. Julkaisija: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.Valtion painatuskeskus, 1987. Käsittelee 1940-luvun vankilahistoriaa.
Sörkän sulattamo : tosiasioita ja tarinoita Helsingin vankilan ja sen henkilökunnan vaiheista / toimittanut Risto Kettunen. Media Wallius, 2009.
Kunnon kansalainen? / kirjoittajat: Heli Halste-Korpela et al. Helsingin kaupunginmuseo, 2006.
Näyttelyjulkaisu Hakasalmen huvilassa 10.6.2006-15.6.2008 olleesta samannimisestä näyttelystä.
Ammatiksi ammattien joukkoon : vankeinhoitajakoulutuksen vanhaa ja uutta…
Olisko kysessä arkkitehti Andrzej Niezabitowski. Hänestä löytyy mainintoja sivuilta:
http://naukowcy.polsl.pl/Lists/Architektury/DispForm.aspx?ID=5
http://archnet.org/library/documents/one-document.jsp?document_id=10789
http://archiwalna.polsl.pl/rar/einfo.html
http://www.eaae.be/eaae2/documents/eguide/Eguide-2003.pdf
Varaus voidaan perua HelMet -verkkokirjaston Omat tietoni -valikon kautta. http://www.helmet.fi Sisään kirjautumiseksi vaaditaan kirjastokortin numero ja henkilökohtainen tunnusluku (pin-koodi). Varaukset -kohtaa klikkaamalla päästään omiin varauksiin. Ruksaamalla varaus se voidaan poistaa (kohta ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”).
Kirjaa ei ole vielä tullut HelMet-kirjastoihin. Hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu ja jo saapunutkin, mutta kirjojen käsittelyssä lainattavaan kuntoon menee varmaan vielä jonkin aikaa. Kun HelMet-verkkokirjastoon ilmestyy ensimmäinen nide näkyviin, kirjan voi varata.
Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa…
Lapinyhdistysnetti- ja lapinvapaaehtoisverkosto-sivustojen kautta pääsee ainakin hyvin alkuun:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/
http://www.lapinvapaaehtoisverkosto.fi/
Lapin yhdistysnetin sivuilla on myös tapahtumakalenteri, jonka voi rajata koskemaan vain Kemi-Tornion aluetta:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/tapahtumakalenteri
Kattojärjestönä alueen kolmannen sektorin toimijoilla on Meri-Lapin Majakka ry:
http://www.majakkatalo.fi/
Tornion kulttuuritoimistosta arveltiin, että kattavaa listaa toimijoista ja tapahtumista voi olla vaikea saada, mutta myös heihin kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kulltturitoimisto
Aika harvakseltaan. Inventointien yhteydessä parin vuoden välein kadonneet kirjat tietysti huomataan ja silloin kirjastot tekevät mahdollisia täydennyspäätöksiä. Inventointien välillä kadonneet kirjat huomataan yleensä silloin kun asiakkaat niitä kysyvät, kuten sinun tapauksessasi.
Timo von Creutleinin teos "Musiikin teorian kuntokoulu" antaa hyvät perustiedot. Se soveltuu sekä kevyen että klassisen musiikin harrastajalle, eikä ole turhan puuduttava.
Tietämystään voi syventää musiikin osa-alueita(melodia, harmonia, rytmi, säveltapailu jne.) käsittelevillä teoksilla myöhemmin.
Teorian opiskelussa kannattaa käyttää apuna jotain sointusoitinta - kosketinsoittimet soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Olennaista on myös oman kuulon - tai kuulemisen - kehittäminen säveltapailun avulla.
Kaustisen kunnankirjastossa näitä kirjoja ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea kirjoja löytyy. Frank-monihaun kautta löydät kirjat ja kirjastot:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Voit pyytää kirjoja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Vaikuttaisi siltä, että suomalaista sotakirjallisuutta ei ole kovinkaan laajasti käännetty englanniksi. Englanniksi on käännetty lähinnä muutamia suomalaisen sotakirjallisuuden klassikkoromaaneja sekä joitakin Suomen sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Mm. seuraavat teokset löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista:
The Winter War (Talvisota) / Antti Tuuri (Aspasia Books, 2003)
The Unknown Soldier : a Novel (Tuntematon sotilas) / Väinö Linna (WSOY, 1999)
Blood, Sweat and Tears (Tuntematon kersantti) / Lasse Lehtinen (Brassey's, 1990)
Long Distance Patrol (Sissiluutnantti) / Paavo Rintala (Allen & Unwin, 1967)
The Manila Rope (Manillaköysi) / Veijo Meri (Alfred A. Knopf, 1967)
Ace eagle Hasse Wind : the Finnish Air Force at war 1939-…
Itse en ole tätä romaania lukenut, mutta teemojen ja tunnelmien takia voisin suositella näitä:
- Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina
- Per Petterson, En suostu
- Paulo Coelho, Voittaja on yksin
- Ian McEwan, Rannalla
- Siri Hustvedt, Kaikki mitä rakastin
Tervetuloa Sellon kirjastoon, kierrätyshyllyt-Bookcrossing löytyy aulasta pääoven vasemmalla puolella. Pääovi on Viaporintorilla. Viaporintori on Sellon kauppakeskuksen päivittäistavaramarkettien yläpuolella. Marketeista on pääsy Viaporintorille hissillä ja liukuportailla.
Olisiko kyseessä kirja Toini Lehtinen-Palme: Riitta ja Asko Ruotsissa.
Valistus, 1948
Kirjassa sisarukset joutuvat jatkosodan aikana sotalapsiksi ruotsalaiseen johtajan kotiin, jossa eheyttävät isän ja pojan tulehtuneita välejä. Kirjassa kuvataan lasten sopeutumisongelmia ja Ruotsin tavaranpaljoutta ja sitä kuinka Suomen koti ja vanhemmat unohtuvat nopeasti. (suomalaisia nuortenkirjaklassikoita, 2000, s. 91.)
Teos on Varastokirjaston kokoelmissa ja sieltä kaukolainattavissa.
Suomen eduskunta on tekijänoikeuslain hyväksyessään ottanut tietoisesti mukaan 12§:n, joka sallii muutaman kopion tekemisen julkistetusta teoksesta yksityiseen käyttöön. Tätä oikeutta on rajoitettu tietokoneohjelmien osalta, mutta niidenkään kopioiminen yksityiseen käyttöön ei ole rangaistavaa. 2000-luvulla lakia on tiukennettu siten, että yksityiseen käyttöön tulevan kopioinnin lähteen tulee olla laillinen ja jos sisällön suojaksi on rakennettu tehokas tekninen este, sen kiertäminen on kiellettyä.
"Piratismi" on tekijänoikeudellisissa ympyröissä termi, jolla ei ole yksiselitteistä sisältöä. Lakiteksti ei sitä tunne. Oikeudenhaltijajärjestöjen puheissa sillä viitataan useimmiten mihin tahansa laittomaan toimintaan. Neutraalimmissa…
