Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Mauri Sariolan kirjan Revontulet eivät kerro (1.p. 1957) tapahtumat liittyvät Lapin perukoille, erääseen tunturihotelliin. Hyvä apu dekkarien etsimisessä on Tornion kirjaston dekkarinetti: https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasammossa on kuvailtu myös dekkarikirjallisuuden sisältöjä, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
Kysymääsi elokuvaa ei löydy Piki-kirjastojen eikä muidenkaan yleisten kirjastojen kokoelmista. Tietoja itse elokuvasta (The sailor who fell from grace with the sea) löydät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta, kun haet sanoilla "merimies jonka aallot hylkäsivät".
Teoksen etsimiseen Suomen kirjastojen kokoelmista kätevä apuväline on Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index. Se kattaa lähes kaikki Suomen kirjastot, ja hakuja pystyy tekemään esimerkiksi yliopistokirjastojen tietokantoihin tai maakuntakirjastojen valikoimiin.
PIKI-verkkokirjastossa voi siirtää teostietoja virtuaaliseen omaan hyllyyn, mikäli haluaa tallentaa tietoja tietyistä teoksista erilaisia hakuja tehdessään myöhempää käyttöä varten. Mikäli et ole kirjautuneena verkkokirjastoon, hyllyn sisältö säilyy, kunnes suljet selaimesi. Jos olet kirjautunut, teostiedot säilyvät hyllyssä, kunnes poistat ne sieltä.
Hei
tietoa Suomen maksamista sotakorvauksista Neuvostoliitolle löytyy, mutta ei suomalaisille maksetuista. Kehotan kääntymään kansallisarkiston puoleen.http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Hei,
Kyseinen kirja löytyy useammastakin kirjastosta, joten sen saa
kyllä kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme:
http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake tai ottamalla yhteyttä kaukopalveluumme numeroon 020 615 8279 tai sähköpostitse kaukopalvelu@kouvola.fi.
Kiireellisissä asioissa kannattaa usein olla yhteydessä suoraan kirjastoon, sillä tämän palvelun kautta vastaamisessa saattaa olla pieni viive.
Julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin löytyy Reino Kylänpään kirjoittama artikkeli Leistilänjärven historiaa, jossa kuvataan kyseisen järven kuivatushistoriaa. Julkaisu on lainattavissa mm. Porin kaupunginkirjastossa.
Hei!
Sarjan neljäs osa Inheritance ilmestyy englanniksi 7.11.2011. Suomennoksen ilmestymisestä ei ole kustantaja Tammen sivuilla vielä mitään tietoa. Suomentamiseen menee aika paljon aikaa. Aika usein kirja ilmestyy suomeksi vasta 1-2 vuotta alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Toivotaan että neljäs osa saadaan suomeksi ensi vuonna.
Palvelu ei valitettavasti toistaiseksi ole käytössä, koska sovellusta joudutaan vielä kehittämään. Tavoitteena on, että verkkokirjaston tulevassa uudessa versiossa myös tämä palvelu on käytössä.
Olisikohan kyseessä Robin Wightin teos "Päivä jona siat kieltäytyivät tulemasta kaukalolle : mainonta ja kuluttajan vallankumous" (englanninkielinen alkuteos "The day pigs refused to be driven to market", suom. Olli Heinonen, WSOY, 1973)?
Teos on kuvailtu asiasanoilla "mainonta" ja "kuluttajakäyttäytyminen".
Teosta on yksi kappale HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1586266__Smainonta%20sia*_…
Paloheimo-tutkimuksen ja hänen teostensa analyysin kulmakiviä on perinteisesti ollut ajatus kirjailijan tuotannon ilmentämästä dualismista: usko - epäusko, Jumala - Saatana, hengellinen - maallinen, kristillinen - pakanallinen.
Pan kuuntelee virttä -runon pakanallisen Pan-hahmon virren soitto on tavallisesti luettu tätä taustaa vasten kuvauksena näiden toisilleen vastakkaisten maailmojen vääjäämättömästä erillisyydestä. Pan tahtoisi uskoa, vaan ei yksinkertaisesti voi: "Mitä ristin tiestä vois ymmärtää mies, jolla on toinen taakka." Hän pohtii turhaan, miten pääsisi osalliseksi syntien anteeksiannosta: "-- kurja Pan koki ratkaista arvoitusta, miten ristinkuolema vapahtais hänet myös tästä harhailusta." Tulkinta Panista syntisen…
Raamatun Matteuksen evankeliumissa kuningas Herodes sai tiedon Jeesuksen syntymästä itämaan tietäjiltä, jotka olivat matkalla äsken syntyneen juutalaisten kuninkaan luo näkemänsä tähden johdattamina. Herodes huolestui tästä, tiedusteli tähden tarkkaa ilmestymisaikaa ja pyysi tietäjiä ilmoittamaan, kun lapsi on löytynyt. Jumala kuitenkin varoitti tietäjiä, ja he palasivat omaan maahansa toista kautta. Joosefille ilmestynyt enkeli puolestaan neuvoi tätä pakenemaan perheineen Egyptiin. Kun tietäjien petos selvisi Herodekselle, hän antoi määräyksen tappaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Herodeksella ei ollut tarkkaa tietoa Jeesuksen syntymäajasta, ainoastaan siitä, milloin tietäjät olivat ensimmäisen kerran nähneet tähden.…
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta,
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…
Lastenkirjainstituutin Päivi Nordling vastasi seuraavalla tavalla: Vastaavanlainen kysymys on joskus esitetty meille tänne instituuttiin: mitkä kirjat ovat sellaisia, joita voi pitää sukupolvikokemuksena eli jotka (melkein) kaikki eri puolilla maailmaa asuvat alle 30-vuotiaat ovat lukeneet. Tähän ryhmään kuuluvat ehkä monet Astrid Lindgrenin kirjat, myös Tove Janssonin muumikirjat ja uudemmista J. K. Rowlingin Harry Potterit. Mahdollisesti kirjoja on listattu jonnekin, mutta en pysty äkkiseltään sanomaan mistä tällaista tietoutta löytäisi.
Onnetista poimin asiasanalla klassikot muutamia teoksia joista voi lähteä haravoimaan klassikoita, päällimmäisenä kaksi:
01.58 NYSTRÖM, Karna
100 böcker att läsa innan man blir vuxen
Lund : BTJ…
