Alla vanhusten hoitoon ja/tai geriatriaan erikoistuneita suomalaisia aikakausjulkaisuja. Suluissa on mainittu lehden julkaisija. Luettelo on koottu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
https://finna.fi
http://finna.fi
Lehdistä Gerontologia lienee ainoa varsinaisesti tieteellinen lehti. Raja puolitieteellisen tai vain aiheesta muuten kirjoittavan lehden välillä ei liene aivan selkeä, joten lista tuskin on täydellinen. Lisäksi julkaistaan paljon mm. hoiva- ja hoitokotien ja säätiöiden vanhustyöhön liittyviä lehtiä.
- Gerontologia (Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry)
- Vanhustyö (Vanhustyön keskusliitto) e
- Senioriterveys (Karprint Oy)
- Vanhustenhuollon uudet tuulet (Vanhus- ja…
Lääkäriseura Duodecimin ja Duodecim kustannuksen ylläpitämältä Terveysportti-sivustolta löytyy Lääketietokanta, josta löytyvät apteekissa myytävien lääkkeiden tiedot. Lääketietokanta vastaa suurin piirtein painettua Farmaca Fennica -luetteloa, mutta päivityksiä tulee kaksi kertaa kuukaudessa.
Lääkettä voi esimerkiksi kauppanimellä tai lääkeluokituksen mukaan selaamalla. Tietokannasta löytyy myös tieto yhteensopimattomuudesta.
Vaikutukset ovat tietenkin aina yksilöllisiä, ja lääkkeen annostus ei aina ole yksiselitteistä. Tämä on kuitenkin erinomainen lähde tarkistaa lääkkeen mahdolliset haitat ja yhteensopivuus, jos asia epäilyttää. Viime kädessä kannattaa tietysti kysyä neuvoa useammalta kuin yhdeltä lääkäriltä tai asiantuntijalta.…
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Paavo Rintala: Paasikiven aika
Matti Rönkä: Eino
Olavi Pellonpää: Junantuomat
Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen
Mauri Paasilinna: Roihankorpi
Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja
Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes
Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset
Anni Korpela: Myrksyn jälkeen
Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö
Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa
Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää…
Löydät tietoa Shakespearesta lähikirjastosi käsikirjaston hakuteoksista (esim. Spectrum). Lisäksi voit tutkia yleisöpäätteeltä asiasanalla Shakespeare, mitä muuta kirjallisuutta Shakespearesta mahdollisesti kirjastostasi löytyy. Pääakaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy paljon englanninkielistä aineistoa. Suomen kielellä löytyy kirja Kott, Jan Shakespeare tänään (1984). Vuonna 1962 on julkaistu Vappu Roosin kirja Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja, joka sisältää myös Shakespearen elämäkerran.
Hyvä verkkoaineisto on "Mr. William Shakespeare and the internet", jonka löydät osoitteesta http://daphne.palomar.edu/shakespeare. Myös käyttämällä Yahoo-hakupalvelu (http://…
Et maininnut haluatko nuotteja vai äänitteitä. Kohdistit kysymyksen Helsingille, joten suosittelen, että teet haun Plussa-aineistohaussa http://www.libplussa.fi . Kohtaan "tekijä tai esittäjä" kirjoita somerjoki rauli, kohdasta "näytä" voit valita aineistomuodon. Saat listan teoksia, joiden täysissä tiedoissa luetellaan kaikki kokoelmaan sisältyvät kappaleet. Tiettyä kappaletta voit myös hakea kirjoittamalla kohtaan "nimeke" kyseisen kappaleen nimen. "Saatavuustiedot" kertoo, missä kirjastoissa teos on ja onko se saatavana vai lainassa.
Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910.
JAQUES.
Koko mailma
On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki
Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee;
Jokaisell' eläissään on monta osaa
Täss' seitsenosaisessa näytelmässä.
Ensinnä lapsi syliss' imettäjän
Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika,
Suu irvissä ja kirjat kainalossa,
Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu
Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja
Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä
Henttunsa näköpäistä; sitten solttu,
Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu,
Halukas riitaan, arka arvostaan,
Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa,
Kanuunain suusta; sitten tuomari,
Kukoilla…
Kyseiset rivit ovat Edgar Allan Poen runon A Dream Within a Dream lopusta. Yrjö Jylhän suomennoksessa Unta unessa rivit kuuluvat näin:
"Unta uness' onko vain / kaikki minkä nähdä sain?".
Suomennos on luettavissa kokonaan teoksista Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933) Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (1954).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Suomen kansallisbibliografian mukaan kyseistä Gertrude Steinin teosta ei ole suomennettu. Voitte kuitenkin ottaa yhteytta Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastoon (p:09-4313 6362). Siellä säilytetään näytelmiä, jotka on esitetty suomeksi, mutta joita ei ole suomeksi julkaistu.
Kannataa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen. Sieltä saa varmasti tietoa alan viimeisimmästä tutkimuksesta. Nettiosoite on: http://www.solki.jyu.fi/suomi/realdex.htm
Myös Helsingin yliopiston Yleisen kielitieteen laitokseen kannattaa ottaa yhtyettä: Nettiosoite on: http://www.ling.helsinki.fi/
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen helluntaiherätys kävivät virallisia neuvotteluja vuosina 1987-1989. Neuvottelujen tuloksena julkaistiin 46-sivuinen "Päätösasiakirja : Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntaiherätyksen viralliset neuvottelut" (ISBN 951-606-125-7). Neuvotteluista on esittänyt kokonaisarvion Risto A. Ahonen Teologisessa aikakauskirjassa (=TA) 1990, nro 2, s. 126-128. Neuvotteluihin liittyviä artikkeleita ovat kaiketi myös seuraavat: Helluntailiikkeen synty ja siihen vaikuttaneet tekijät / Risto A. Ahonen, TA 1987, nro 5, s. 391-400 ; Teologian tehtävä ja tärkeät teemat / Valtter Luoto, TA 1990, nro 6, s. 493-494 ; Valtion suhde uskontoon ja uskonnollisiin yhteisöihin / Valtter Luoto, TA 1992,…
Internetissä voit tutustua Tampereen yliopiston avoimen yliopiston sosiaalipsykologian ryhmäpsykologiasivuihin:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/ryhmat.ht…
Muutama uusin ryhmän käyttäytymistä valottava kirja, jotka saa kirjastosta (saatavuustiedot on tarkistettava erikseen):
Antony Williams: Ryhmän salaisuudet. Resurssi 2002
Raimo Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Palmenia 2002
Lea Himberg: Suhteita : minä, me ja muut. WSOY 1998
Ryhmäkäyttäytymisestä on kirjoitettu sangen runsaasti, myös erilaisten ryhmien kannalta (koulu, työpaikka, nuoret, perhe). Ehkä olisi hyvä tutustua suppeaan sosiaalipsykologian kirjaan:
Anja Riitta Lahikainen & Anna-Maija Pirttilä-Backman: Sosiaalipsykologian perusteet.…
Kirja on ilmestynyt huhtikuussa 2005. Välitän hankintatoivomuksesi Espoon kaupunginkirjaston aineistokeskukseen. Hankintatoivomuslomake Espoon kaupunginkirjaston asiakkaille löytyy netistä osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Voisit katsoa läpi Työtehoseuran kotitaloustiedotteet ja kotitalousjulkaisut sivulta http://www.tts.fi/tts/julkaisut
Sieltä löytyy esimerkiksi seuraavat julkaisut:
-Vanhusten ja vammaisten itsenäistä selviytymistä kodin pesutiloissa helpottavia ratkaisuja.
-Kotitalouskoneet vammaisen käytössä
Edellinen löytyy Helmet-hausta http://www.helmet.fi
Apua voisi olla myös seuraavasta:
Ikäihmisten asuminen ja palvelut paremmiksi : selvitys ikääntyvien kotona asumisen kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Saatavuustiedot Helmetistä.
Suomen MS-liiton sivulla on kerrottu, että Helsingin Arabianrantaan nousee monipuolinen MS-talo. Talon käyttötarkoituksesta johtuen tiloilta sekä monilta kalusteilta ja varusteilta edellytetään sovellettuja…
Kysymyksesi osuu suoraan kirjastoluokituksen ytimeen. On monia teoksia, joiden sisältö sopii moneen eri luokkaan. Kirjastossa kirja voi kuitenkin fyysisesti sijaita vain yhdessä paikassa ja siksi kirjaan voidaan merkitä vain yksi luokka: pääluokka, jonka mukaan kirja hyllytetään aina samaan paikkaan ja jonka perusteella se löydetään. Lisäluokkia ja asiasanoja, jotka myös kuvaavat kirjan sisältöä voidaan lisätä tarpeen mukaan luettelointitietoihin kirjastojen aineistotietokantoihin. Ne auttavat tiedonhaussa löytämään viitteitä halutusta aiheesta. Mitään tarkkaa määritelmää ei voida antaa siitä, mikä on oikea luokka millekin kirjalle. Kirjastojen laajasti käyttämä yleinen kymmenluokitus löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Kansalliskirjaston yllläpitämässä Fennica-luettelossa (Suomen kansallisbiografia)tilanne oli sama kuin HelMetissä; tanskankielisen alkuteoksen paikannnimi Vejlby on suomenkielisen teoksen nimessä muodossa Veljlby. Tietue on nyt korjattu; myös suomenkielinen paikannnimi on Vejlby. Asia korjaantuu myös HelMet-luetteloon lähipäivien aikana.
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän…
Kyllä, Taru Sormusten Herrasta osat 1, 2 ja 3 ovat kaikki lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista cd-levyinä ja Heikki Määttäsen erinomaisesti lukemina. Voit etsiä pääkaupunkiseudun tietokannasta: www.helmet.fi sijoituskirjastoja ja esimerkiksi tehdä varauksia lähikirjastoosi.
