Vuosiluvun tarkkuudella ei tilastoja ollut saatavilla, mutta hyvään likiarvoon päästään vuosien 1970 ja 1980 tiedoilla.
Vuonna 1970 kristittyjä oli maapallon väestöstä 33,7 % (väkiluku n. 3,666 miljardia).
Vuonna 1980 kristittyjä oli 32,8 % (väkiluku n. 4,418 miljardia).
Linkki: http://www.tandemproject.com/program/major_religions.htm
Tilastoja maailmanuskonnoista lähinnä nykyhetken osalta tarjoaa myös www.adherents.com
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä häiriön takia. Nyt sivusto toimii jälleen. Pahoittelemme häiriötä.
Poistin sinulle tämän takia kertyneet myöhästymismaksut.
Koska olet osoittanut kysymyksesi Helsinkiin, tarkoitat ilmeisesti HelMet-kirjastoja?
Etusivulta www.helmet.fi kohdasta "Ohjeita" löytyy otsikko "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Kun napsautat tekstin auki, löydät ohjeet, joiden avulla saat tekstiviestipalvelun käyttöösi.
EBSCO:on pääsee Espoon kirjastojen koneilta suoraan ilman mitään tunnuslukuja. Kysymyksestäsi ei tule ilmi, oletko yrittänyt EBSCO:on jostakin muualta, esimerkiksi kotikoneelta. Se ei onnistu.
Espoon kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät täältä: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;66680. Kaikkiin tietokantoihin pääsee kirjaston koneilta. Jos ei pääse, kyse on viasta tietoliikenteessä.
Kustantaja on suomentanut kirjailijan seuraavat teokset: Väristys, Häivähdys ja Ikuisuus. Valitettavasti kirjastolla ei ole tietoa, aikooko kustantaja suomentaa Stiefvaterin muita teoksia. Voit tiedustella asiaa kustantajalta http://wsoy.fi/yk/
Valitettavasti emme löytäneet yhtään nuortenromaania tästä aihepiiristä. Kysely valtakunnallisella kirjastonhoitajien sähköpostilistalla ei myöskään tuottanut tuloksia. Ehkä kannattaisi etsiä tietokirjallisuuden puolelta uimisharrastukseen innostavaa luettavaa? Ainakin Jani Sievisen ja Kari Mélartin kirjoittama "Janin tarina" voisi soveltua koululaisen luettavaksi. Kirja löytyy Lahden kaupunginkirjaston aikuistenosastolta ja lastenosaston varastosta.
Saadaksesi HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä henkilökohtaisesti kirjastossa. Varaa mukaasi voimassaoleva kirjaston hyväksymä henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus (EU-maan henkilötodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen KELA-kortti). Saat kortin odottaessa.
Alla olevasta linkistä löydät HelMet-kirjastojen yhteystiedot sekä kirjastojen käyttösäännöt.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosa, 2. krs.) on mahdollista lukea vanhoja Turun Sanomia mikrofilmiltä ja ottaa lehdestä kopioita (A4/0,20€) tai tallentaa artikkeli omalle muistitikulle. Voit varata mf-lukulaitteen ja pyytää kyseisen ajankohdan mikrofilmin varastosta käymällä kirjastossa tai soittamalla tieto-osastolle (puh. 02-2620629 tai 02-2620630). Mikrofilmi saapuu varastosta seuraavana arkipäivänä.
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy…
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Kirjaston tietokannasta voi hyvinkin löytyä aineistoa, jota ei juuri nyt ole mistään kirjastosta saatavana. Syitä voi olla kaksi:
Uutuuksien nimeketietueita ostetaan myös kirjaston ulkopuolelta. Tiedot tulevat niin suurina erinä, että aina ei tiedetä etukäteen, hankitaanko pääkaupunkiseudun kirjastoihin todella ne kaikki.
Toisaalta tietokantaan jää "roikkumaan" turhia nimeketietoja silloin, kun kaikki kappaleet on poistettu kierrosta. Nimekkeiden perustietoja ei kiirehditä poistamaan heti, koska myöhemmin voidaan kuitenkin hankkia taas uusia kappaleita. Näiden perustietojen uudelleen syöttäminen tietokantaan on suurehko työ. Aika ajoin tietokanta kuitenkin puhdistetaan turhista tiedoista.
Kertomassasi tilanteessa on kyse jälkimmäisesta…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei virolaisen lapsen arkielämästä löytynyt paljon tietoa. Lähinnä aiheeseen sopiva voisi olla Kuopion yliopiston julkaisu Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa. Kannattaisi ehkä käydä tutkimassa Nuorisotiedon kirjaston internetsivuja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.alli.fi/kirjasto/ Etusivulta löytyy hakusanaluettelo, josta etsittäessä sanalla viro löytyy 31 viitettä. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi katkaistuilla hakusanoilla viro* lapse* 28 lehtiartikkeliviitettä, joista ainakin Helsingin Sanomissa 30.4.2000 ollut artikkeli Normaalin Viron lapset (haastattelussa virolaisia nuoria) ja Kodin Kuvalehden (1994, n:o 10) artikkeli Viron äitien sitkeä kamppaili lasten huomisesta…
Varpu Välimäki on vuonna 1934 Kurkijoella syntynyt lastenkirjailija. Hänen tuotantonsa ajoittuu enimmäkseen 1980- ja 1990-luvuille.
Hän on kirjoittanut satuja, lastenromaaneja ja -runoja ja kuvakirjoja. Kuvittajana monissa kirjoissa on Heljä Tamminen.
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu 1999) on muutaman sivun esittely kirjailijasta.
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Erwin Rommel oli natsi-Saksan Afrikakorps-armeijakunnan komentaja. Rommel osoitti tuolloin sotataktista taitavuutta, minkä vuoksi hän sai Wüstenfuchs-lempinimensä. Jo natsi-Saksan propagandakoneisto alkoi luoda kuvaa Rommelista elämää suurempana herrasmiessotilaana, joten hänestä on vaikeaa saada historiallisesti tarkkaa kuvaa.
Ainoa lista signeerauksista mitä olen netistä onnistunut löytämään on Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Monilla osto- ja myyntiliikkeillä sekä antiikkiliikkeillä on arviointipalveluja, joista voisi löytyä asiantuntijoita tunnistamaan esineesi tekijä. Kehottaisin sinua kääntymään niitten puoleen.
Koko kesän ajan ampiaispesän toukista huolehtineet työläiset jäävät syksyn tultua ikään kuin heitteille ja työttömiksi. Ne ovat tehtävänsä tehneet, niitä ei enää tarvita. Vailla päämäärää lenteleviä ampiaisia "alkaa pyöriä miltei joka puolella", niin kuin Juhani Itämies mainiossa pistiäiskirjassaan Paarman puremaa työläisarmeijan syksyistä tilannetta luonnehtii. Tämä lisää tuntuvasti törmäysriskiä ihmisten kanssa. Vain pesästä syntyneet uudet kuningattaret talvehtivat.
Lähde:
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
