Tarina löytyy suomennettuna teoksesta Honoré de Balzac: Leikkisiä tarinoita (Tammi, 1984). Se on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. Helmet-tietokannan linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150536__Sleikkisi%C3%A4%2…
Saamme kirjatoimittajaltamme valmiit listat suomenkielisistä kirjoista. Lisäksi täydennämme tarjontaa itse, jos saamme/löydämme tietoja kirjoista, joita kirjatoimittaja jostain syystä ei ole tarjonnut. Nämä ovat yleensä omakustanteita. Kirjatoimittaja taas saa kustantajilta ja Kirjavälityksestä tiedot ilmestyvistä kirjoista. Kirjat tarjotaan yleensä jo ennen ilmestymistä, jotta ne sitten saadaan mahdollisimman pian ilmestymisen jälkeen kirjastoihin.
Lastenkirjoista tulee varmaan lähes kaikki Suomessa ilmestyneet tarjotuksi. Listoja on auki joka viikko, kerralla ei tietenkään kaikkia vaan sitä mukaa kuin niitä ilmestyy. Mitään ei sensuroida, mutta kirjastokäyttöön sopimattomat jätetään pois. Nämä ovat yleensä täytettäviä puuhakirjoja tai…
Helmet-kirjastoissa on 440 kirjaa, joiden aiheena on masennus. Näistä tietokirjoja on 307 ja kaunokirjallisuutta 120. Lisäksi on mm. sarjakuvia. Aivan näin monta eri kirjaa ei kuitenkaan ole, vaan mukana luvuissa ovat myös kirjojen eri painokset. Kaikissa kirjoissa aihe ei myöskään ole ainoa tai edes keskeinen, vaan vaikkapa vain sivujuonne.
Saat luettelon kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun Tarkennettuun hakuun aiheeksi masennus ja valitsemalla aineistoksi kirjan. Voit halutessasi rajata hakua muullakin tavoin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Suositteleminen on kovin vaikeaa, kun kirjoja on näin paljon. Alla kuitenkin kolme tietokirjaa uusimmasta päästä:
- Masennus / Tarja Heiskanen,…
Oikeaa kuvaa ei valitettavasti ole löytynyt. Kirjassa Kuninkaantekijöistä koivistolaisiin: viisi vuosikymmentä pilapiirtäjien näkemänä (Pertti Hemanus, 1968) on joitakin pilapiirroksia vuoden 1941 Joulukärpänen –lehdestä. Niissä sivutaan aihetta. Sota-ajan Joulukärpänen-lehdet ovat vain Kansalliskirjaston ja muutaman muun yliopistokirjaston (Jyväskylä ja Turku) kokoelmissa, joten emme ole voineet tarkistaa, löytyisikö oikea pilapiirros / sarjakuva näistä lehdistä.
Samaa asiaa kysyttiin muutama vuosi sitten. Tiedustelin silloin asiaa ministeriöstä, josta annettiin seuraava vastaus, joka pitänee vieläkin paikkansa:
”Tasa-arvoyksikön henkilökunta on tosiaan tällä hetkellä naispuolista. Tähän ei olla ministeriössä tarkoituksella päädytty vaan hakijat avoinna oleviin virkoihin ja virkasuhteisiin ovat muokanneet henkilökunnan kokoonpanon tähän suuntaan. Rekrytoinnissa noudatetaan normaalia valtionhallinnon sääntöä, eli virkaan tulee valita hakijoista se, jolla on alalle paras pätevyys ja vankin alan työkokemus. Toivomme miesten kiinnostuksen alaa kohtaan kasvavan, jotta voimme yhä useammin valita joukkoomme osaavia miehiä hoitamaan sekä miesten että naisten tasa-arvokysymyksiä.
”Tasa-arvoyksikön…
The linked painting is Iltapromenadi Iisakin kirkon aukiolla [An evening promenade at St. Isaac's Square] (1895) by the Finnish painter Oscar Kleineh (1846-1919) who studied in the Imperial Academy of Arts in St. Petersburg during the early 1870's.
Kaskuja Järvenpäästä (toimittanut Väinö Kyrölä, julkaissut Järvenpää-seura, 1981) -kirjassa on kaskuja mm. Jean Sibeliuksesta. Niitä löytyy myös kirjasta Henkilökaskujen & anekdoottien kirja: 2966 hauskaa ja yleissivistävää kaskua ja anekdoottia kaikkien aikojen silmäntekevistä (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio, Kauko Saarentaus, 1990)
ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25…
L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy tietoja kyseisen kappaleen nuottijulkaisusta, joten sitä ei ilmeisesti ole julkaistu. Äänitteenä se löytyy sekä Kanerva-Kuoron että Erkki Junkkarisen levyttämänä.
Suomen kansallisdiskografia: https://finna.fi
Linda-tietokannasta löytyi kaksi viitettä, joissa näyttäisi käytetyn etnometodologista tutkimusmenetelmää. Lisenssiaattitutkielma: Psykodraaman vuorovaikutuksen rakentuminen : etnometodologinen tarkastelu/Vehviläinen Sanna (1996), löytyy useista yliopistojen kirjastoista, myös Tampereen yliopiston kirjastosta. Sekä Kuopion yliopistossa tehty opinnäyte: Out of normal life : etnometodologinen tutkimus Harjamäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa/Lahti, Jukka S. (1994), on ainoastaan Kuopion yliopiston kirjastossa. Kysy kirjastostasi mahdollisuutta kaukolainata kyseiset tutkimukset, jos ne tuntuvat olevan sopivia tarkoitukseesi.
Tatuointistudio HelsINK -sarjaa on esittänyt TV5 vuonna 2013. Ei löytynyt tietoa, että tämän kanavan ohjelmia voisi katsoa jälkikäteen. Sarjan esiintyjistä kannattaa tiedustella kanavalta. Alla linkki yhteystietoihin:
http://discoverynetworks.fi/yritys-ja-kanavat/tv5/
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-…
Suomessa diplomi-insinööri tarkoittaa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Samantasoista koulutusta järjestetään eri puolilla maailmaa, mutta tutkintojen nimet vaihtelevat. Muutamia esimerkkejä Euroopasta:
Ruotsissa diplomi-insinööriä vastaa civilingenjör, "siviili-insinööri". Saksassa ja Itävallassa tunnetaan akateeminen titteli Diplomingenieur, mutta nimikäytäntöä ollaan yhtenäistämässä ja titteli on jäämässä pois käytöstä.
Ranskassa tekniikan alan erilliskorkeakouluissa (Grandes écoles) on Diplôme d’ingénieur -tutkinto, mutta sen suorittanut on titteliltään insinööri, ei diplomi-insinööri. Englanninkielisessä maailmassa diplomi-insinööriä vastaava tutkinto on Master of Engineering. Sen sijaan Diploma of…
Taskukirjasto on mobiilisovellus Helmet-kirjastojen asiakkaille. Taskukirjastossa voit mm. uusia lainasi, hakea aineistoa ja tehdä varauksia. Saat myös lukusuosituksia ja voit tarkistaa kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot.
Allaolevista linkeistä voit lukea lisää Taskukirjastosta, sovelluksen lataamisesta ja palvelun käyttämisestä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on tehty vuonna 1986 Pro gradu -tutkielma Vesajoki, Anne: Kylätutkimus Sievin kunnan asemakylän ja Kukonkylän kylissä. Tutkielma löytyy Sievin kunnankirjastosta sekä Oulun kaupunginkirjastosta.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Sieviä käsittelevät teokset, joissa on mainittu Kukonkylä muutamassa yhteydessä.
Sievistä sommaan näkköön: Sievin historiaa sekä
Perinnealbumi: Keski-Pohjanmaa 2.
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www.…
