Patsaan historia on kerrottu artikkelissa, joka on julkaistu kahdessakin ukrainalaisessa verkkolehdessä, toisessa ukrainaiksi, toisessa venäjäksi.
Patsas pystytettiin yleisvenäläisellä keräyksellä kootuilla varoilla. Se paljastettiin v. 1911. Patsas oli paikalla vain muutaman vuoden: Ukrainan jouduttua Neuvostoliiton osaksi patsas tuhottiin.
Aleksanteri II:ta pidettiin vapaamielisenä hallitsijana. Erityisesti häntä arvostettiin siksi, että hän lakkautti maaorjuuden Venäjän valtakunnasta. Maaorjat vapautettiin v. 1861. Aleksanterin patsaan paljastus Kiovassa oli ajoitettu siten, että osui vuoteen, jolloin juhlittiin maaorjien vapauttamisen 50-vuotisjuhlaa.
Patsaasta kertovien artikkelien osoitteet
http://www.interesniy.kiev.ua/old/…
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte…
Kirjasto hankkii aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimuskauppojen kautta. Näistä kaupoista levyä ei näytä enää olevan saatavilla. Levyä myy kuitenkin ainakin turkulainen 8raita-levykauppa, ja se on tilattavissa myös netitse:
http://www.8raita.fi/shop/index.php
Kouvolan kirjastoissa lasten- ja nuortenosaston video-, dvd- ja blu-ray -aineistojen sekä dvd-rom -levyjen varaaminen maksaa 1 €. Muun lasten- ja nuortenosaston aineiston varaaminen on maksutonta. Nämä varausmaksuohjeet ovat voimassa toistaiseksi, tosin muutoksia ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa.
Yleensä Koivisto sukunimenä perustuu asutusnimeen. Talo, joka on rakennettu koivuja kasvavalle paikalle, on saanut nimen Koivisto usein Länsi- ja Keski-Suomessa, joskus myös Savossa.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000
Jos nimi vaihtuu, kirjastokortti vaihdetaan maksutta uuteen. Vaihto voidaan tehdä sitten, kun sinulla on kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimellä tai jos näytät kirjastossa maistraatin todistusta nimenmuutoksesta sekä vanhalla nimellä olevaa henkilöllisyystodistusta.
K. A. Applegaten Animorphs-sarjassa on ilmestynyt alkukielellä 54 osaa. Niistä on suomennettu tähän mennessä 20. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 2000 ja viimeisin vuonna 2007, eikä kustantaja Tammen sivuilla ole sarjasta mitään tietoa. Näyttäisi siis siltä, että sarjan ilmestyminen suomeksi on loppunut. Voit vielä kysyä asiaa suoraan kustantajalta: asiakaspalvelu(at)tammi.fi.
Valitettavasti noita kysymiäsi sarjoja meillä Vaski-kirjastoissa ei italiankielisinä äänikirjoina tällä hetkellä ole. Italiankielisten äänikirjojen valikoima on melko pieni, ja perusperiaatteena "pienempiin" kieliin on yleensä hankkia mieluummin alkuperäiskielistä materiaalia kuin käännöksiä. Poikkeuksiakin toki tehdään eli voit tehdä hankintaehdotuksen kirjoista haluamallesi kirjastolle, jossa sitten tutkitaan onko kirjoja saatavilla ja päätetään hankinnasta. Hankintaehdotuksen voi tehdä kirjastossa paikan päällä. Vaski-kirjastoihin hankintaehdotuksen voi jättää myös verkossa osoitteessa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/hankintaehdotus
Toinen mahdollisuus saada kysymääsi aineistoa on kaukolainaus. Mikäli jollain muulla kirjastolla…
Kysymyksessä siteeratut sanat kuuluvat Titanicin uppoamisesta kertovan kansanlaulun Nyt murheen viesti kertoo kolmanteen säkeistöön.
"Sunnuntaina huhtikuun
kello kymmenen illalla,
vaikka johtajat seisoi - kerrotaan -
laivan komentosillalla.
Niin liian myöhään huomattiin
jäävuori edessä,
joka uiskenteli vapaasti
Atlantin vedessä."
FM Leena Koivu tallensi laulun rouva Alina Vaittiselta Turussa vuonna 1967. Kokonaisuudessaan teksti löytyy Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön vuonna 1974 julkaisemasta kansanlaulukokoelmasta Kansanlauluja Viipurin seudulta.
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy tietoja kyseisen kappaleen nuottijulkaisusta, joten sitä ei ilmeisesti ole julkaistu. Äänitteenä se löytyy sekä Kanerva-Kuoron että Erkki Junkkarisen levyttämänä.
Suomen kansallisdiskografia: https://finna.fi
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu…
Kääntämistä on perinteisesti ajateltu luovana työnä. Kääntäjälle syntyy tekijänoikeus kääntämäänsä teokseen. Konekääntäminen mutkistaa tekijänoikeuden perusteita ja tietokoneavusteisten käännösten tekijänoikeudellinen asema lienee vielä jossain määrin epäselvä. Vastaajamme eivät ole päteviä antamaan tarkempia oikeudellisia linjauksia.
Jari Leinon Tampereen yliopistolle laatimassa pro gradu -tutkielmassa käsitellään jonkin verran myös tietokoneavusteisen kääntämisen tekijänoikeudellisia ongelmia. Tutkielmassa mainitaan mm.: "Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossaan TN 2006:6 todennut, että sellainen mekaaninen tietokoneavusteinen käännös, jossa käännösohjelma pääasiassa suorittaa käännöksen sana sanalta, ei voi olla tekijänoikeudellisen…
Ahtaa on ikivanha suomalainen sana, joka on alunperin tarkoittanut ripustaa tai panna kuivamaan (viljaa riiheen, verkkoja vapeille ym.) Myöhemmin sana on tarkoittanut myös ansojen virittämistä, tunkemista ja täyteen sullomista.
Ahdas on vanha balttilaisperäinen sana, joka on ehkä vaikuttanut ahtaa-sanan merkityksen muuttumiseen.
Ahteri on vanha murteellinen perää tai takaosaa tarkoittava sana.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 (Suomalais-ugrilainen seura, 3.p. 1978)
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 5.p. 2011)
Hopeapeili oli Yhtyneiden kuvalehtien kustantama. Vuosikertoja on saatavissa
ainakin Kuopion varastokirjastossa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta
mahdollisuutta tilata näitä kaukolainaksi.
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
Helsingissä Pelastulaitoksen tarkastusosasto valvoo että pelastaminen on mahdollista onnettomuuden sattuessa.
Päivystävä palotarkastaja puh.(09) 3936 3404 vastaa
virka-aikana kaupunkilaisten kysymyksiin ja opastaa
paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Lisätiedot Pelastuslaitoksen sivuilta osoitteesta
http://www.hel.fi/pel/
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
Suomen elokuva-arkiston kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi seuraava tieto: Suomen kansallisfilmografian (osa 6) kuvauspaikkaluettelon perusteella näyttäisi siltä, että kyseessä on Itäinen Puistotie 7 A (Kleinehin huvila).
