Seitsemän tassua ja Penny -sarjan uusin Viidakon lait ilmestyy viikolla 24. Valitettavasti emme voi sanoa, milloin kirja on lainattavissa meillä Lahden kaupunginkirjastossa. Tilatuista kirjoista voi kuitenkin tehdä varauksia. Tilatut kirjat näkyvät aineistohaussa. Lasten- ja nuortenkirjojen varaaminen on maksutonta.
Deinopsis heimosta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä heittoverkkohämähäkki. Alan harrastajat käyttävät melkein poikkeuksetta hämähäkkien tieteellisiä nimityksiä välttääkseen sekaannuksia - esim. monella tarantula lajilla on useampikin ”puhekielinen” nimi. ”Virallisia” nimiä ei kovin usein vakiinnu ulkomaisille lajeille.
Jyväskylän kaupungin talousarvio löytyy kaupungin sivuilta http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/ta-09 josta on linkki PDF-julkaisuun Talousarvio 2009. Julkaisun sivulta 141 alkaen löytyy kirjaston tietoja.
Kirjaston omilla sivuilla julkaistaan edellisen vuoden toimintakertomus http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…. Vuoden 2008 tulot ja menot löytyvät toimintakertomuksen loppupuolelta liitteistä otsikolla Kirjaston talous.
Vammaisten kuntoutusta ja vammaistyön historiaa:
- Avun kohteesta itsensä auttajaksi : katsaus Suomen vammaishistoriaan, toim. Toivo Nygård ja Kari Tuunainen, 1996. Seuraavissa historiikeissa on myös jotain:
- Mähönen, Hannu: Omin voimin yhteistoimin : Invalidiliitto ry 60 vuotta, 1998
- Vuolle-Selki, Tuula: Kohti itsenäistä elämää : vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 120 vuotta, 2010.
Sotainvalidien kuntoutuksesta julkaistuja teoksia:
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Amputoitu sotavammainen : tutkimus Suomen sotien 1939-1945 amputoitujen ammatillisesta kuntoutuksesta. WSOY,1962.
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Sotavammaisten huolto Suomessa. WSOY, 1967.
- Honkasalo, Markku: Suomalainen sotainvalidi. Otava, 2000
Myös historiikki…
Konneveden kirjasto ei valitettavasti vielä kuulu Keski-kirjastoihin. Se kuitenkin liittyy mahdollisesti mukaan myöhemmin.
Konneveden kirjastolla on verkkokirjasto, jossa voi tehdä hakuja ja varauksia:
https://konnevesi.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kaukolainalomaketta en verkkosivuilta löytänyt, mutta kaukolainapyyntöjä voi toki tehdä paikan päällä kirjastossa.
Konneveden kirjaston puhelinnumero on (014) 449 7012 ja sähköposti kirjasto@konnevesi.fi.
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://finna.fi
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut…
Aika hurja ajatus tuo "mahdollisimman raaka ja järkyttävä", mutta yritän...
Jokapäiväinen elämämme / Riikka Pelo
Kertomus Stalinin vainoista ja äiti-tytär suhteesta.
Paras mahdollinen maailma / Riikka Pulkkinen
Äiti on tehnyt hirveän virheen, isä suree ja tytär muistaa väärin.
Ikkunat yöhön / Laura Lähteenmäki
1950-luvulla tyttärensä hylännyt äiti uhkaa muuttua hirviö-anopiksi.
Huomenkellotyttö / Sarianna Vaara
Psyykkisesti sairaan ja lääkeriippuvaisen äidin tytär yrittää selvitä arjesta.
Nämä löysin näin aluksi.
Kenties kommentoijat osaavat vinkata lisää.
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan…
Kielitoimiston ohjepankin lyhenneluettelossa lyhenne MEP selitetään näin: arkisesti meppi, Euroopan parlamentin jäsen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/361
Eurooppatiedotuksen sivuilla puhutaan Suomalaisedustajista Euroopan parlamentissa ja luetellaan mepeiksi valitut.
https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee mepin Euroopan parlamentin jäseneksi, eurokansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi.
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Eli ilmeisesti kaikkia näitä voi käyttää, eikä yhtä ainoaa oikeaa nimitystä ole.
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta osoitteesta http://pretty.alli.fi/index.htm voit etsiä tietoa kysymästäsi aiheesta. Klikkaa hakulomakkeesta asiasana-linkkiä ja pääset sivulle, josta voit valita H-kirjaimella alkavan ryhmän. Valitse sen jälkeen kohta homoseksuaalisuus ja löydät viitteitä erilaisiin artikkeleihin ja kirjoihin, joissa on tietoa nuorista ja homoseksuaalisuudesta. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös muutamia kirjoja ko. aiheesta:
Seksuaalisuus, 1995
Halu rakastaa, 1997
Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet, 1998
Ivalahti, Seppo: Poikani on homo : äitien suhtautuminen poikiensa homoseksuaalisuuteen, 1998
Yhtä tavallisia kuin muut: lukiolaisten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä, 2000
Laajassa teoksessa: Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000, uud. laitos,ISBN 951-1-14936-9, löytyy runsaasti tietoa sukunimen historiasta. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös linkit 1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi ja 2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Voisitte kokeilla ottaa yhteyttä Kirja-Auroraan, joka on Turun yliopiston yhteydessä toimiva kulttuurikustantamo. Se on mm. kustantanut tänä vuonna suomen kielen historiaa koskevan teoksen "Suomettaren helmoista".
Ohessa vielä lisää kustantajia Kirjastot.fi-sivustossa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/ , sekä yksityinen lista http://www.kustantajat.com/ .
