Nuotteja tähän ei ole julkaistu missään, joten kirjastoista niitä ei ole saatavana.
Nuottimateriaalia kannattaa tässä tapauksessa tiedustella suoraan säveltäjältä tai esimerkiksi Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen (Fimic) kautta. Rantalan yhteystietoja ei nettisivulla ole, mutta keikkamyynnin sähköpostiosoitetta kannattanee kokeilla.
http://www.iirorantala.fi ->Management ->Bookings in Finland
http://www.fimic.fi
Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia.
Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt:
http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0
Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa.
Venäläisessä…
Jarkko Laineen esikoiskokoelmaan Muovinen Buddha (1967) sisältyvä runo Finski lintu kirkuu päättyy säkeeseen "Peilistä rapisee hopea, lasiin kasvaa varjo."
Ivan Sergejeffistä löytyy tietoa useasta lähteestä:
- Pulma: Pikkukaupungin unelmia (1994), hakemistossa useita viitteitä
- Kajaanin kaupungin historia 3 ((1980), lyhyt maininta s. 332-333
- Heikkinen: Vuosisata Kajaania (2005), kuva perheen huvilasta s.76
- Kauppila: Kartanonomistajien Kajaani (2008), s.83-84
- Kainuun sanomat 16.3.2004, s. B 4
- Kainuun sanomat 30.8.2006, s. 6
Materiaali on varattuna Kajaanin pääkirjaston neuvonnassa, mikäli siihen haluaa tulla tutustumaan.
Hei! Tekniikka&talous -lehteä ei ole luettavissa Vantaan kirjastoissa lainkaan. Lehteä tulee esimerkiksi Rikhardinkadun, Myllypuron ja Pasilan kirjastoihin. Rikhardinkadulla lehteä säilytetään kuluva vuosi, ja Pasilassa kuluva plus kolme edellistä kuukautta. Lehtä ei voi lainata.Tässä linkki saatavuustietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekniikka%20ja%20talous__Ff…
Helsingissä Kaupunkiverstaalla on käytettävissä Adoben Creative Cloud -ohjelmisto.
Lähde: www.kaupunkiverstas.fi/laitteet
Espoossa Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, mutta Espoosta ei löydy esim. Illustrator tai Lightroom ohjelmia.
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :…
Pariisin katakombit ovat Suomea maantieteellisesti lähimmät. Katakombeja on Euroopassa myös muun muassa Roomassa, Palermossa, Napolissa, Odessassa ja Maltalla.
Tietoa Pariisin katakombeista ja katakombeista yleensä:
Savolainen: Pariisi (Mondon matkaopas, Image, 2007 ja 2012)
Markiewicz: Matkailijan Pariisi (Otava, 2007)
Castrén & Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja (Otava, 2000)
http://www.catacombes.paris.fr/en/catacombs
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katakombi
YLE:n ohjelmistossa sekä tv:ssa että radiossa viime vuonna ollut "tuhat vuotta - sata kirjaa" -ohjelman luettelo sadasta kirjasta löytyy internetistä osoitteesta http://www.satakirjaa.fi/ .
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista…
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin…
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
Opetushallitus julkaisee painettua opasta Ammattikorkeakoulut 1999, joka löytyy myös opetushallituksen sivuilta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/. Oletettavasti ajantasalla ja luotettava.
Sillbölen kaivosten historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Helsingin pitäjän historia III - Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865 (s.289 Vuoriteollisuus 1700-luvulla: rautakaivoksia ja sulattohankkeita)
Helsingin pitäjä 1981 (s.84 Jukka Hako: Sillböle kertoo metallin menneisyydestä)
Korpinen Lauri: Käsikirjoitus Helsingin pitäjän historiaksi 2 (s. 107 Vuoritoimesta 1700-luvun jälki- ja 1800-luvun alkupuoliskolla).
Vantaan historiaa on kerätty myös nettiin http://www.tietovantaa.fi/gm/wl/newsp/vs/spages/tv/histfram.html Vantaan 650-vuotisjuhlan merkeissä. (Valitettavasti vain Kaivokselaa käsittelevät sivut eivät vielä näyttäneet olevan valmiina.) Kaupungin museo pystynee paremmin auttamaan kuvien ja esineistön…
Kingillä on kirja nimeltä "Raivo" ("The Rage"), mutta kirja, jota Sinä ajattelet, on "Carrie". Siinä kerrotaan tytöstä nimeltä Carrie White. Carrie on lihava ja hieman omalaatuinen ja siksi häntä kiusataan koulussa. Yllättäen Carrie huomaa, että hän kykenee ajatuksen voimin siirtelemään raskaita esineitä. Tämän kykynsä avulla Carrie kostaa kiusaajilleen kammottavalla tavalla... "Carrie" ilmestyi 1974. Se oli Kingin ensimmäinen romaani ja se teki hänestä hetkessä kuuluisan. "Carrie" on julkaistu suomeksi useina eri painoksina mutta tällä hetkellä suomennoksesta on painos lopussa. Antikvariaateista sitä voi tietysti kysellä. (Internetistä löytyy osoitteesta http://www.antikka.net verkossa toimiva antikvariaatti. Osoitteesta http://kotisivu.…
Muutamia esimerkkejä 90-luvun kirjallisuudesta:
- Hoppu, Kari: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi. Hki: Lakimiesliiton kustannus, 1997.
- Peura-Kapanen, Liisa: Lapset ja kaupallinen vaikuttaminen Internetissä. Hki: Kuluttajatutkimuskeskus, 1998. Tämä löytyy myös netistä http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi/docs/kuluttajapuntari/1999_1/lap…
- Tainio, Riitta:Lapset ja elintarvikemainonta. Hki:Suomen kuluttajaliitto, 1996.
- Takala, Virpi: 7-11 vuotiaat lapset televisiomainonnan vastaanottajina. Hki:Helsingin kauppakorkeakoulu, 1991.
- Advertising to children concepts and controversies/ M. Carole Macklin, 1999.
- Bjurström, Erling: Children and television advertising, Vällingby: Konsumen tv-verket,1994
- Barn och reklam - reklamen…
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
Puolan yritystoiminnasta ei Tilastokirjastossa ole muuta tietoa kuin mitä löytyy Puolan tilastollisesta vuosikirjasta. Vuosikirja on käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.stat.gov.pl/english/serwis/polska/2001/a2.htm
Yritystiedot löytyvät osiosta: 'Privatization process of the economy'.
Jatkossa Puolan yritystoiminnasta tullee tietoa Tilastokirjaston käytössä oleviin Eurostatin eli EU:n tilastoviraston tietokantoihin, koska Puola on yksi uusista jäsenehdokasmaista.
Tietoja voi luonnollisesti kysyä myös suoraan Puolan tilastovirastosta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.stat.gov.pl/english/index.htm
Elokuvaa A Streetcar Named Desire (Viettelysten vaunu) ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa videona eikä dvd-muodossa. Tennessee Williamsin näytelmää on kyllä kirjamuotoisena. Lisäksi elokuvaan sävellettyä musiikkia sekä teoksesta tehdyn oopperan musiikkia on cd-levynä. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokannasta www.helmet.fi
