Emme valitettavasti onnistuneet löytämään määritelmää käsitteelle mistään virallisesta, käytettävissämme olevasta lähteestä, vaikka selailimme sanakirjat ja kolusimme tietokantoja. Googlaaminen englanninkielisiltä nettisivuiltakin tuotti tulokseksi lähinnä sen tiedon, että kyseistä termiä käytetään yleisesti puheessa ja keskusteluissa, mutta mitään virallista tahoa ei sieltäkään löytynyt, joka olisi käsitteen määritellyt.
Tietäisiköhän kukaan palstamme lukijoista stoalaisen huumorin määritelmää?
Kätössämme oleva pallas pro- ohjelma ei ole vaikea oppia ja koska sinulla on jo kokemusta kirjastojen tietokannoista hakemisesta asiakkaana olen varma, ettei pallas pron oppiminen tuota vaikeuksia. Tervetuloa työharjoitteluun!
HelMet-verkkokirjastossa oli käyttökatko 14.2.2012 kello 23 alkaen, joten kyse oli varmaankin siitä. Katkot usein johtuvat HelMetiin tehtävistä päivityksistä. Nyt HelMet kuitenkin toimii taas normaalisti.
Kaikista Ratamo-kirjastoista löytyy englanninkielisiä pokkareita. Riihimäen kirjastossa englanninkielinen kaunokirjallisuus sijaitsee ns. pikku salissa. Kyselepä lisää käydessäsi. Myös kirjakaupat myyvät edullisia pokkareita.
Mainitsemasi kohta Jon Kabat-Zinnin kirjasta "Täyttä elämää" löytyy suomennoksen sivulta 31. Kappale alkaa näin: "Klinikalle tuli myös eräs hieman yli seitsemänkymppinen mies, joka kärsi kovista jalkakivuista. Hän tuli ensimmäiselle tunnille pyörätuolissa..."
Lähde:
Kabat-Zinn, Jon: Täyttä elämää : kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa (suomentaneet Marlene Sanoukian ja Tuija Turpeinen, Basam Books, 2007)
Laulukerho II –nimisestä nuottikokoelmasta (1945) löytyvät tällaiset vastaukset eli säkeistöt 4-6:
”Vain käsi Herran tuulia vie, on johdossansa mertenkin aaltojen myrskytie
On retket pilvein ohjaava Hän, Hän turvaa tähdet kannelle taivaan välkkyvän
Ei ihmislastaan jättää Hän voi, maan eksyneille kotihin kutsu vieläkin soi”
Tekstin on tehnyt Nestor Järvinen (1831-1901), pappi ja opettaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tämä löytyy esittelysivuilta:
"Diplomi 1 on tarkoitettu erityisesti 1.–2. luokkien oppilaille. Diplomin saat, kun luet kymmenen (10) kirjaa tältä listalta. Vähintään yhden (1) pitää olla runokirja. Samasta kirjasarjasta voi valita vain yhden (1) kirjan. Jos kirjasta on olemassa äänikirja, voit kuunnella myös sen. Voit lukea kirjan millä tahansa kielellä. Apua voit kysyä opettajalta tai kirjastosta. Jos haluat lukudiplomin kevään 2014 kevätjuhlassa, lue kirjat huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kun olet suorittanut lukudiplomin 1, voit halutessasi suorittaa bonusdiplomin lukemalla samalta listalta kymmenen eri kirjaa."
Kyllä ne voi lukea kuten mainitset, mutta suosittelemme monipuolista lukemista.
Kyyti-kirjastojen uutuuslistasta:
(1) Kyytin etusivun uutuusnauha (kansikuvallinen lista vasemmassa reunassa): kirjastot valitsevat saapuvasta uudesta aineistosta siihen esille uutuuksia viikoittain. Ovat siis todella uunituoreita kirjoja kirjastojen kokoelmissa.
http://www.kyyti.fi/uutuudet/kaikki
(2) Uutuusluettelon haku Etusivun Asioi kirjastossa -otsakkeen alta - Uutuudet ja Kyytin aineistohaku-sivulla (Tarkennettu haku): Aineistolajeittaisissa uutuuslistoissa on teoksia, jotka on hankittu n. kahden-kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Lista ei sisällä pelkästään uunituoretta aineistoa: jos vanhemmasta teoksesta hankittu kirjastoon lisäkappale tai saatu esim. lahjoituskappale, teos on mukana uutuuslistassa.
http://www.kyyti.fi/…
Aineistoa kannattaa etsiä käyttäen kirjastojen yhteistä monihakua
osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku, siinä kannattaa valita aakuntakirjastot, hakulomakkeeseen teoksen nimi -kenttään kirjoittaa
kawasaki ja valita kaikki kirjastot.
Viitteitä tulee kohtalaisen paljon, ja saattaa olla, että juuri GPZ500R-tyypistä ei ole omaa kirjaansa, mutta mahdollisesti se saattaa sisältyä johonkin yleisempään? Minun tietoni eivät riitä sen arvioimiseen. Jos sopiva kirja löytyy, sen voi tilata tarvittaessa kaukolainaksi.
Ässät-yhtyeen cd-levyä "Punakenkäinen tyttö" ei näytä olevan missään Helsingin kirjastossa, mutta muutamassa Espoon kirjastossa se on. Jos levy on hyllyssä, niin puhelimitse sen voi pyytää lähetettäväksi mihin tahansa Helsingin kirjastoon - lähetys kestää muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) saat selville, missä levy on paikalla: valitse "tarkennettu haku", kirjoita nimekkeeksi levyn nimi ja tekijäksi yhtyeen nimi.
Vertailun pohjaksi kannattaa perehtyä ainakin seuraaviin nettiosoitteisiin, joista löytyy ajankohtaista perustietoa kummastakin maasta:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/fi.html
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html
Lisäksi kokoelmistamme löytyy Hannu Leinosen ja Eino Lyytisen varsin informatiivinen teos nimeltä: Iso-Britannia - imperiumista Euroopan reunalle. (1993). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi/
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-…
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Tällä hetkellä missään kirjastoissa eivät työhuoneet ja digitointipalvelut ole käytössä koronarajoitusten vuoksi, eikä ole tietoa koska ne taas avataan.
Ainoa kirjasto missä tuo tallennus voisi onnistua on Sellon kirjasto ja sen Paja, eli asiaa kannattaa tiedustella sieltä, sitten kun kirjaston kaikki palvelut ovat taas normaalisti käytössä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
”VHS-DVD-digitointi: Digitointiin käytettävä laite on LG Digital DVD Recorder / VCR player combi RCT 699 H. Sillä voidaan digitoida tavallisia VHS-kasetteja sekä VHS-C - kasetteja. VHS-C - kasetit digitoidaan adapterin avulla. Lisäksi meillä on laite, jolla voi digitoida myös Video8…
Kun avaat teoksen tiedot HelMetissä (klikkaamalla sinisenä näkyvää teoksen nimeä), löydät teostiedoissa rivin ISBN. Numerosarjan lopussa lukee joko sidottu tai nidottu. Sidottu on kovakantinen painos, nidottu on pehmeäkantinen eli ns. pokkari.
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: numero 0600-060504 (4,50 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä.
Aleksi-aikakauslehtiartikkeli tietokanta löytää alla olevat artikkelit. "Uskomaton elämäni" teoksesta ja kuningatar Noorin elämää käsitellään laajasti Helsingin sanomien artikkelissa 26.4.03, eli samana päivänä kun kuningatar Noor al-Hussein vierailee Suomessa.
1 Drottning Noor om hopp och tro Hällsten, Annika Hbl 2003-04-26
2 Kuningatar Noor rooleistaan : tärkeintä on olla äiti Nevala, Marjo Kotiliesi 2003, nro 9, sivu 6-9
3 Uusperheen uurastaja Sharma, Leena Suomen kuvalehti 2003, nro 18, sivu 56-57
4 Kuningatar Noor rohkeana vaikeuksissa Koivunen, Elina Anna 2003, nro 18, sivu 50-54
5 Kuningatar kirjoittaa Lähi-idän rauhan puolesta(Tapasimme kuningatar Noorin) Ahola, Suvi HS 2003-04-26
Teokseta löytyy myös englannin kielinen…
