Osoitteesta http://www.koirat.com löytyy aakkosjärjestyksessä eri koirarotujen kotisivuja. Australiankelpien sivuilla on kasvattajien nimiä ja sähköpostiosoitteita. Kannattaa varmaankin tiedustella heiltä suoraan pennuista, nimistä jne. Tietoa australiankelpiestä löytyy myös kirjoittamalla
hakusanan australiankelpie vaikkapa Altavistaan (www.altavista.com).
Väitöskirja on yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAN mukaan Tampereen, Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Kirja on luettavissa myös internetin välityksellä Tampereen yliopiston väitöskirjatietokannasta http://acta.uta.fi/ haettuna tekijällä tai nimikkeellä. Voit myös jättää kaukopalvelupyynnön Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tai internetin välityksellä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm .
Suomen kielen perussanakirjan mukaan :ansainta=ansaitseminen, tulojen hankinta.
Ansaintateoria=teoria, jonka mukaan eläke on työntekijän ansaitsemaa palkkaa.
Ansaintatulo= tulo, jonka talousyksikkö saa tuotantoon luovuttamastaan työstä ja pääomasta.
Selvitä itsellesi mitä mielipideaineistosta on tarkoitus saada selville eli mikä on tutkimusongelmasi. Mielipideluonteesta johtuen, aineistoon tulee myös suhtautua kriittisesti (lähdekritiikki). Mitään nopeaa erillistä tapaa tuskin on, sillä tutkimuksen teko on prosessiluontoista toimintaa. Tärkeintä on se että työtäsi ohjaa jokin kysymys tai kysymyksiä, jotka haluat selvittää.
Hyvä yleisopas on Sirkka Hirsjärven Tutki ja kirjoita (Vantaa 2000), joka kylläkin on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudun kirjastoista. Erityisesti luku II, joka käsittelee tutkimusprosessia.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy hakusanalla "tieteellinen kirjoittaminen" lisää oppaita
Voit myös katsoa…
Meillä on Töölön kirjaston musiikkiosastolla cd-levy, jolla Ludvig XIV hovin ilallisille sävellettyä "ruokailumusiikkia", säveltäjä on Lalande:
luokka: 785.2
LALANDE, Michel-Richard de
Sinfonies pour les soupers du Roi
Mielestäni tällä levyllä oleva raita 13 kuulostaa sivustolla soivalta kappaleelta.
Levyn voi varata lähikirjastoon (varauksessa auttava koodi on: cls0056890) tai sitten voi soittaa Töölön kirjaston musiikkiosastolle p. 310857025 ja pyytää, että levy varataan nimellä tänne hyllyyn ja sen voi noutaa sitten täältä.
Eeva Sainesta ei valitettavasti löytynyt tietoja kirjailijahakuteoksista eikä internetistä.
Hänen kirjojaan on julkaissut Kirjastopalvelu, joten ehkäpä kannattaisi vielä kysyä sieltä. Tässä yhteystiedot:
BTJ KIRJASTOPALVELU Oy
Vattuniemenkatu 23 A
PL 84
00211 HELSINKI
Puhelinvaihde (09) 584 0440
Sähköposti btj.kirjastopalvelu@btj.fi
Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä.
Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa.
Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion…
Pääasiallisesti kirjallisuudessa on pohdittu koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Suoranaisesti koulun ja jonkun ammatillisen yhdistyksen yhteistyöstä ei pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta löydy juurikaan kirjallisuutta, mutta seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Koulun pieni kulttuurikirja: koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma 1998-2001 (saatavana myös verkkoversiona osoitteessa: http://www.edu.fi/julkaisut/koulun_pieni_kulttuurikirja.pdf)
Yhdessä kasvattamaan: kohti välittämisen toimintakulttuuria (2005)(Teoksessa käsitellään koulun yhteistyötä esimerkiksi kirkon kanssa)
Tietoyhteiskunnan koulukirjasto: ossaakko nää aatella? (2004) (Keskitytään koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön)
Yrittäjyyskasvatusta…
Leena Satta-nimiseltä henkilöltä ei löydy kirjaa Songasta. Songasta on kyllä kylähistoria: Maanselän laidalla,
kyläsuunnitelma: Sonka, kuninkaitten kylä ja lehtiartikkeleita.
Kirjat ovat lainattavissa Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla ja myös artikkelit saa meiltä.
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös…
Käyttösäännöissä sanotaan, että kirjastokortti on henkilökohtainen. Se tarkoittaa myös sitä, että vaikka kyse on lapsen kortista, vastuuhenkilö ei voi sitä käyttää lainatakseen, jollei lapsi ole mukana. Virkailija toimi oikein ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Automaatilla tapahtuvaa lainausta henkilökunta ei tietenkään voi valvoa, joten tunnuslukujen kanssa täytyy olla tarkkana.
Suomen kansallisbiografia on internetissä käytettävissä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen asiakaskoneilla http://www.kansallisbiografia.fi
Kirjoittakaa hakuruutuun Wiklund. Voitte tulostaa artikkelin. Suomen kansallisbiografia on myös useissa kirjastoissa kirjana käsikirjastossa. Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Helmet-kirjastosta löytyy teos Aarne, Uuno V., Kultasepän tietokirja[Hämeenlinna] : [Kultakeskus], 1986, joka on näköispainos vuonna 1942 painetusta alkuperäisteoksesta. Sitä on vain yksi kappale Tikkurilan kirjastossa käsikirjastokappaleena, joten en pääse tarkastamaan sen sisältöä.
Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta saimme seuraavan vastauksen tiedusteluun:
Ikävä kyllä Geologian tutkimuskeskuksessa ei tehdä metallurgista tutkimusta. Itse olen tutkinut Lapin kultahippuja ja siinä yhteydessä olen jonkin verran tutustunut myös metallurgiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Alan kirjallisuus on ikävä kyllä enimmäkseen julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja niiden luettavuus on aika heikkoa fyysisen saatavuuden ja vaikeaselkoisuuden…
Suomen kirjastoista ei valitettavasti näytä kyseistä levyä löytyvän. Verkosta sen kyllä voi ostaa mp3-muodossa, halutessaan myös vain tiettyjä kappaleita levyltä, mm. ClassicsOnline-sivustolta: http://www.classicsonline.com/catalogue/product.aspx?pid=1465594 .
Pasilan pääkirjaston näyttelytiloista voit tiedustella kirjaston johtajalta Tiina Tarvonen, tiina.tarvonen@hel.fi, puh. 09 3108 5301.
Kirjasto 10:n näyttelytiloista voi kysyä osoitteesta kirjasto10@hel.fi tai puhelimitse numerosta 09 3108 5005 tai 040 334 6998.
Töölön kirjaston näyttelytiloja voi kysellä tietopalvelun numerosta 09 3108 5025 tai sähköpostiosoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Rikhardinkadun kirjaston näyttelytilaa hallinnoi Jyri-Petteri Volkoff, jonka tavoittaa numerosta 09 3108 5013.
Kirjastojen näyttelytiloista saattaa löytyä tietoja kirjaston omalta sivulta. Löydät kunkin kirjaston sivun HelMet-verkkosivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI etsimällä haluamasi kirjaston oikealla olevasta pudotusvalikosta.…
Näin yksityiskohtaista tietoa amerikkalaisesta käytännöstä ei löytynyt. Vuonna 1903 sormenjäljet otettiin USA:ssa käyttöön henkilöllisyydentoteamiskeinona ja vuonna 1905 perustettiin Washingtoniin sormenjälkikorttien keskitetty kokoelma (Bureau of Criminal Identification). Yhä useammat lainvalvontaviranomaiset perustivat omia sormenjälkien tunnistamisjärjestelmiä. Poliisiviranomaisten kasvava tarve saada valtakunnallinen sormenjälkien säilytyspaikka johti siihen, että vuonna 1924 Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:hin perustettiin sormenjälkien tunnistusosasto, joka toimi keskitetysti liittovaltion tasolla. Vuoteen 1946 mennessä sen kokoelmissa oli 100 miljoonaa sormenjälkikorttia käsin pidetyssä kortistossa ja vuoteen 1971 200 miljoonaa…
