Asiasanoilla siirtolaisuus, maahanmuutto, maastamuutto ja paluumuutto löytyy paljon kirjallisuutta pääkaupunkiseuden Helmet-tietokannasta. Pääpaino aihepiirin kirjallisuudessa on kuitenkin ehkä uudemmassa kirjallisuudessa.
Aihepiirin klassikoksi voisi kutsua Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarjaa (Maastamuuttajat, Uuteen maahan, Raivaajat, Viimeinen kirje Ruotsiin). Sarjan pohjalta on tehty myös huippusuosittu musikaali Kristina från Duvemåla. Yhdysvaltoihin lähdetään siirtolaisiksi myös Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa (Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti, Uusi Jerusalem, Maan avaruus ja Lakeuden kutsu). Siirtolaisuutta Amerikassa kuvataan myös Tuure Vierroksen Kankaanpää-sarjassa (Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta…
Kysyjä tiedustelee, miksi tasa-arvolain muutoksessa ei mainita peruskoulua. Laissa mainitaan syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot, muttei tarkemmin koulutyyppejä. Laki jää siis tälle tasolle. Tasa-arvolain muutoksen taustalla olevassa valmisteluaineistossa viitataan perusopetuslain kohtaan Oikeus turvalliseen opiskeluun.
SÄÄDÖKSET
1329/2014: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014)
jolla on muutettu Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta – Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Tasa-arvolain muutoksessa tulevat mainituiksi syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot - 6 c §, 7 §
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329
1325/2014:…
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Tällaisen vastauksen löysin aiempien vastaustemme joukosta: Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
Seuraavia kirjoja voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta.. Lisää materiaalia löytää HELKA-ainesitonhausta.
Birchenough, Charles, History of elementary education in England and Wales from 1800 to the present day. / Seaborne, Malcolm, The English school : its architecture and organization OSA: [1] 1370-1870 /
Armytage, W. H. G., Four hundred years of English education , 1964/Clarke, Martin Lowther : Classical education in Britain, 1500-1900.
Charles Dickens arvosteli kirjoissaan kotimaansa hallintoa ja aikakautensa kasvatusta; hän oli pahoillaan niitten puolesta, jotka joutuivat käymään pahamaineisia kouluja. Hänen teoksiinsa tutustuminen voisi olla myös kiintoisaa.
Suomen kirjastojen luetteloista ja kansallisbibliografiasta ei löytynyt turkinkielistä suomen historiaa, ei myöskään internetistä. Suomi-Turkki kulttuuriseuran puheenjohtaja kertoi, että Suomessa ei tällaista kirjaa ole julkaistu.
Turkin kansalliskirjaston (http://www.mkutup.gov.tr ) tietokannasta (hakusivun osoite: http://kitap.mkutup.gov.tr:4500/ALEPH/eng/NLT/NLT/NLT/FIND-A ) hakusanalla Finlandiya löytyy 37 dokumenttia, joiden kaukolainaus Suomeen on todennäköisesti mahdollinen, mikäli näiden joukossa on halutunlainen teos.
Ankaran yliopistosta (http://www.ankara.edu.tr ) voi tiedustella, olisiko Suomen historiasta tehty siellä opinnäytteitä.
Suomalaisia ystävyysseuroja:
Suomen turkkilainen yhdistys r.y.
http://fintur.hypermart.net/…
Jos lähikirjastossasi ei ole mielestäsi tarpeeksi nuorten kirjoja, voit tilata niitä muista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista). Käytössäsi on siis kaikkien edellä mainittujen kirjastojen aineisto, myös nuorten kirjat.
HelMet-kirjastojen yhteinen aineistotietokanta on Internetissä osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit tehdä varauksen joko kirjastossa tai Internetin kautta jos sinulla on tunnusluku. Mikäli tunnuslukua ei vielä ole, tai olet unohtanut tunnuslukusi, saat sen kirjastosta kunhan mukanasi on jokin henkilöllisyystodistus (alle 17 vuotiaalta kelpuutetaan myös kuvaton Kela-kortti).
Varausmaksu on 0,50 € / kpl (aikuisten aineisto), lasten aineistosta ei peritä varausmaksua.
Minkähän verran sinulla on ennestään? En tiedä, mitä aiemmat lähteesi ovat, mutta laitan tähän joitakin kirjoja, joista löydät tietoa:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 ja 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Marvi Jalon kirjojen kustantaja esittelee hänet sivuillaan:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1245&VID=default&SID=2418752065584…
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -kirjailijatietokannan kautta löydät myös tietoa:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1585&lang=FI
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi…
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Seinäjoella on oma lukudiplomi alakouluikäisille. Sen on suunnitellut kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston työntekijöistä ja alakoulujen opettajista koottu yhteistyöryhmä. Lukudiplomin nimi on Lukuseikkailu ja sillä on omat www-sivut, jotka löytyvät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/
Sivuilta löytyy diplomin suorittamisen ohjeet oppilaille ja opettajille sekä kirjalistat kunkin vuosiluokan diplomia varten. Lisätietoja Lukuseikkailusta saa esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastosta. Lisäksi Seinäjoen yläkouluissa ja lukiossa voi suorittaa lukudiplomin. Niistä saa tietoa koulujen äidinkielen opettajilta.
The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Kannuksen kirjastosta nuottia ei löydy. Kappaleesta on olemassa ainakin seuraavan nimisiä nuotinnoksia pianolle:
- High school musical : Piano vocal guitar (2005)
- Songs from Disney's High School Musical (Anderson, Tom, Higgins, John) 2008
- High school musical (2007)
Nuotteja on joissakin kirjastoissa eri puolella Suomea. Voit pyytää nuotin kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Pahoittelen varauksesi prosessoinnissa syntynyttä teknistä virhettä. Olit sattumalta tehnyt varauksen täsmälleen samalla kellonlyömällä, jolla toinen lainaaja oli lainannut yhden niteen kyseistä nimekettä, ja tästä syystä varaus oli tarttunut tähän samaan niteeseen, kun tämän prosessointi toisella koneella oli kesken. Kuten edellinen vastaaja mainitsikin, joskus näin tapahtuu, mutta se on kyllä erittäin harvinaista. Tällainen varauksen ja lainauksen ristikkäisyys on aina purettava manuaalisesti. Muutoin varaaja saattaa joutua odottamaan varaustaan kohtuuttoman kauan, koska varaus jonottaa juuri kyseistä nidettä; siis yhtä tiettyä kappaletta sen sijaan että kohdistuisi kaikkiin niteisiin.
Olen nyt siirtänyt varauksesi nimeketason jonoon…
Suomen lentopalloliitosta saadun tiedon mukaan Suomi on voittanut Neuvostoliiton 3-0 Jyväskylässä 16.8.1982 ja myös Oulussa 20.4.1984 sekä Bystricassa, Puolassa 17.5.1984.
Säe on peräisin Yeatsin runosta Byzantium. Se on ilmestynyt samannimisenä Aale Tynnin suomennoksena teoksessa Yeats, William Butler: Runoja (WSOY 1966, 2. p. 1999)
Se voi kestää yhdestä päivästä kuukauteen. Asiaan vaikuttavat monet tekijät: 1) luettelointipalvelun nopeus (saadaan sähköisesti), 2) viikoittain saapuvan aineiston määrä (10-20 laatikkoa tai enemmänkin viikossa), 3) henkilökunnan määrä (esim. onko tilapäisiä työntekijöitä saatavilla), 4) varattu aineisto pyritään käsittelemään nopeasti lainauskuntoon.
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
