Jonninjoutavan jonni on vastaava alkusointuun perustuva adjektiivin vahvennussana kuin typötyhjän typö, täpötäyden täpö ja ypö sanassa ypöyksin.
Lähde:
August Ahlqvist, Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia. 1, Nominien synty ja taivutus ; Suomalainen runo-oppi
Nimi Dina, Dinah (oikeus, naistuomari) tulee hepreasta. Dina oli Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin tytär. Euroopassa Dina on tavallisimmin käsitetty lyhentymäksi dine-, tina- ja tine-loppuisista nimistä (esim. Adina, Albertina, Bernhardine, Claudine, Konstantine ym.).
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Verkossa olevan kansainvälisen nimipäiväkalenterin mukaan Dinalla nimipäivä esimerkiksi Latviassa 24.2. ja Norjassa 30.12. https://www.namecalendar.net/?name=dina&lang=en#.YVb8cueU-Uk
Liike-elämän palveluista löytyy kirjallisuutta sekä artikkeli- että
kirjatietokannoista. Aleksi-artikkelitietokannasta ja siihen sisältyvästä Finp-tietokannasta voi etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita yhdistämällä asiasanat liike-elämä ja palvelut. Kysy Aleksin käyttömahdollisuudesta kirjastossasi.
Fennica-tietokannasta (Suomessa julkaistun kirjallisuuden tietokanta) löytyy muutamia kirjoja samoilla asiasanoilla. Liike-elämän palvelut on käsitteenä niin laaja (sisältää mm. tietojenkäsittely-, mainos-, kirjanpito- ja lakiasiain palveluyrityksiä), että kannattaa myös tehdä hakuja kunkin palvelualan nimellä, ja yhdistää niihin asiasana palvelut tai palveluyritykset.
Tilastokeskus on julkaissut 1989 Tutkimuksia-sarjassaan tutkimuksia liike…
Svenska Akademiens ordlista löytyy osoitteesta http://spraakdata.gu.se/saol/saol.html ja sanakirjaan pääsee ko.sivulla olevan Svenska akademiens orbok -linkin kohdalta.
Muita Internetissä olevia sanakirjoja löytyy esim. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, luokista 88 ja 89 sekä tietosanakirjat ja hakuteokset luokassa 03 ja 04, osoite on http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
Jos lasketaan yhteen pääkirjastot (431 kpl), sivukirjastot (463 kpl) ja laitoskirjastot (92 kpl) niin vuonna 2002 Suomessa oli 986 kirjastoa. Lisäksi on 197 kirjastoautoa ja yksi kirjastovene. Lisää kirjastoihin liittyvää tilastotietoa saa osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/
Tiedustelemasi lintu kuuluu ehkäpä ulappaliitäjien (Procellariidae) tai ulappakeijujen (Hydrobatidae) heimoon. Olisi tärkeä tietää "tuulikiitäjän" tieteellinen nimi, jotta voi varmistaa, mikä lintu se tarkalleen on. Tuulikiitäjä-nimistä lintua en löytänyt, mutta merikiitäjän (=meriliitäjä) (Oceanites oceanicus) ja tyrskykiitäjän (=tyrskyliitäjä) (Bulweria bulwerii).
Birdlifen sivulta, http://www.birdlife.fi , löydät "maailman lintulajien suomenkieliset nimet" .
Suomenkielistä tekstiä ja kuvia löydät ulappakiitäjistä ja ulappakeijuista esim. seuraavista lähteistä: Uusi Zoo osa 4: Linnut ja Euroopan lintuopas (tekijä: Bruun, Bertel).
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://…
Internetistä löytyy Viron säädösten englanninkielisiä käännöksiä osoitteesta http://www.legaltext.ee/en/andmebaas/ava.asp?m=022
Sanalla food löytyi 15 säädöstä.
Elintarvikkeita koskeva säädöstö on tietysti paljon runsaampi kuin edellämainitut 15 säädöstä ja käsittää myös säädöksiä, jotka eivät suoraan käsittele elintarvikkeita, kuten esim. kuluttajansuojalainsäädäntö.
Viron liittyminen Euroopan unioniin toi runsaasti uusia elintarvikkeita koskevia säädöksiä Viroon. EU-asetukset ovat suoraan jäsenmaassa voimassa olevaa oikeutta, eikä niitä tarvitse erikseen siirtää jäsenvaltion lainsäädäntöön. Viron liittymissopimuksessa (joka voi sisältää viron liittyviä poikkeusoikeuksia eu-säädöksistä) ja EU:n vironkielelle käännettyjen eu-säädösten…
Ehkäpä etsimäsi termit löytynevät seuraavista julkishallinnon sanakirjoista:
Valtioneuvostosanasto. Helsinki : Valtioneuvoston kanslia : Edita, 2004.
Sijaitsee tällä hetkellä vain Myyrmäen kirjaston käsikirjastossa, ei anneta kotilainaan. Tulossa myös Pasilan ja Tikkurilan kirjastojen käsikirjastoon. Vanhempaa versiota (-98) voi lainata Tikkurilan kirjastosta, jossa se on nyt hyllyssä. Varata voi, varausmaksu on 0,50 e.
Tätä vanhempaa versiota voi lainata myös Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastosta (osoite: Vuorik. 7, puh: 09-19123920).
Juridiikan ja hallinnon suomalais-englantilainen sanasto / toim. Matti Joutsen. [Helsinki] : Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 1980
Saatavana lainaksi Opiskelijakirjastosta.
Yhdysvaltalaisten viinien laatuluokituksesta löytyy melko vähän tietoja. Kirjassa Viininmaistajaiset todetaankin ” Uudessa maailmassa pullon etiketti kertoo alkuperäalueen, mutta tiukat luokittelujärjestelmät puuttuvat. (Croft, Nicole: Viininmaistajaiset, 2003, s.12).
Yhdysvaltojen viineistä ja luokituksestakin jotakin löydät seuraavista teoksista:
Alkoholijuomien käsikirja 1 : miedot alkoholijuomat.
Johnson, Hugh: Suuri viinikirja.
Berglund, Juha: Viinistä viiniin 2005 : Viini-lehden vuosikirja
Berglund, Juha: Makuasioita viinistä ja ruoasta.
Robinson, Francis: Pieni viinikirja.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://kirjasto.kuopio.fi/ .
Internetistä löytyy paljon viinejä…
Äänikirjoja julkaistaan vähän suhteessa tavallisiin kirjoihin. Porin kaupunginkirjastoon hankitaan kaikki suurilta kustantajilta ilmestyvät äänikirjat. Viime vuonna hankimme noin 100 eri nimekettä kasetteina tai cd-äänikirjoina. Celia - näkövammaisten kirjasto lainaa myös äänikirjoja.Käyttöoikeus on kaikilla niillä henkilöillä, jotka eivät voi lukea tavallista painettua tekstiä. Kirjastoon asiakkaaksi ilmoittautuva henkilö täyttää ilmoittautumislomakkeen ja liittää siihen lääkärintodistuksen tai asiantuntijalausunnon. Lisätietoja saa osoitteesta http://celialib.fi/lainaus/index.html.
Toivo Kuulan yksinlauluista Syystunnelma Op.2/1 ja Vanha syyslaulu Op.24/3 ei löydy muita alkuperäistä sävelkorkeutta alemmaksi sovitettuja yksinlaulunuotinnoksia kuin jo löytämäsi toivelaulukirjojen sovitukset.
Joululahjaksi voisi kysellä kirjakaupasta uudempia Midi -musiikkikirjoja, joita löytyy mm. Kirkkonummen kirjastosta (voi tutustua kirjastossa ja arvioida ostoksen kannattavuutta), esim.
Comprehensive introduction to digital sound and music-making, 2004
Tähän uuteen Midi -musiikkikirjaan voi tutustua ennen ostopäätöstä pääkaupunkiseudun kirjastoissa: Harris, Ben Home studio setup : everything you need to know from equipment to acoustics, 2009.
ISBN 978-0-240-81134-5
Midi -musiikkikirjallisuusviitteitä voi katsella esim. täällä http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla hakukenttään midi musiikki ja painamalla Hae. Kokeile myös hakua home studio tai kotistudio. Uudempia teoksia voisi sitten kysellä kirjakaupasta.
Kysymyksessä mainittu J. Hirven…
Emme löytäneet varmaa tietoa, jonka mukaan Olkiluoto 3:sta olisi suunniteltu kaukolämpöputkea Helsingin Energialle. Helsingin Energiasta emme myöskään saaneet vahvistusta asiaan.
Tässä keskustelussa mainitaan kaukolämpöputken rakentamisesta Olkiluodosta Helsinkiin: "Kaukolämpöputki Helsinkiin maksaa kuitenkin Helenin ja Pöyryn arvioiden mukaan kaksi miljardia..."/Piia J. Häkkinen
http://greenpeace.cc/finland/2010/01/13/onko-uusiutuva-energia-liian-ka…
Aika ajoin on ollut puhetta kaukolämpöputken rakentamisesta Loviisan ydinvoimalasta. Loviisan Sanomissa julkaistussa artikkelissa on arvioitu, että kaukolämpötunnelin ja –putkiston rakentaminen Loviisasta Helsinkiin maksaisi noin 10 miljoonaa euroa/kilometri eli noin 700 miljoonaa euroa.…
Yleisissä kirjastoissa työskentelee eri tavoin koulutettuja henkilöitä, esim. kirjastonhoitajia ja kirjastovirkailijoita.
Kelpoisuusvaatimuksista säädetään kirjastolaissa ja -asetuksessa. Kirjastonhoitajan pätevyyteen korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Sinun tapauksessasi kirjastonhoitajan pätevyyteen riittäisi, että suorittaisit edellä mainitut opinnot. Joihinkin kirjastonhoitajan virkoihin/toimiin voidaan vaatia ylempi korkeakoulututkinto.
Listätietoja pätevyysvaatimuksista ja koulutusmahdollisuuksista saat Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/…
Sellon lisäksi Entressen kirjastossa Espoossa näyttäisi olevan kyseinen laite. Varaustilannetta voit tutkia osoitteessa www.entressenkirjasto.fi ja varaukset tehdään soittamalla info-tiskille: 09-81653776.
