Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html
Uuno Kailaan teoksessa Runoja (WSOY, 1932) on runo Sanat (Lapsifantasioja)
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Sanat elävät
ja minä voin ne nähdä.
Toiset ovat rumia ja toiset kauniita.
Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana.
Se maistuu suukkoselle.
Isäkin on hyvä sana,
mutta siihen kertyy joskus ukkosta
ja silloin on paras
livahtaa oven taakse piiloon.
Kesä on hyvin lämmin sana
ja sen löytää joka aamu
ruohikolta ja santakasasta.
Maailma on hyvin suuri sana,
joka ei mahdu aivoihin.
Vitsa on hyvin kirvelevä ja vihattava sana.
Ihmisillä on vielä tyhjiä sanoja,
käsittämättömiä sanoja.
Niinkuin synti ja kuolema,
jotka eivät merkitse mitään.
Mutta niitä pitää kuitenkin pelätä.
Hei,
Kyseessä on Charles Aznavourin alkuperäissävellys Yesterday whan I was young. Löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 10.
Lisäksi mm. nuottijulkaisussa: Vapaasti pianolla = Fritt fram på piano / Jukka Jarvola, Eeva Sarmanto-Neuvonen (1994).
Myös monissa muissa nuottijulkaisuissa. Alkuperäisellä nimellä hakemalla löytyy nuo ulkomaiset nuottikokoelmat, joissa lienee täydellisempi nuotitus, jos Toivelaulukirjojen nuotitus ei ole riittävä.
Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä.
Uuden kirjastokortin kadonneen tilalle saat kirjastojen asiakaspalvelusta. Mukaasi tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi kortti kadonneen tilalle maksaa kaksi euroa. Kuopion kaupunginkirjaston verkkosivuilta sivulta löydät kaikkien toimipisteidemme yhteystiedot: Palvelupisteet ja aukioloajat | Kuopio (finna.fi)
Kadonneesta kirjastokortista kannattaa aina ilmoittaa suoraan kirjastoon, jotta kortti voidaan väliaikaisesti kuolettaa väärinkäytösten estämiseksi. Kirjaston käyttösääntöjen (pdf) mukaan kortin haltija vastaa kaikesta kortilla lainatusta aineistosta siihen asti, kunnes katoamisesta on ilmoitettu.
Helpointa ja nopeinta on soittaa asiakaspalveluun, esimerkiksi…
Kissan kehto ('Cat's Cradle') on hyvin vanha peli, tai lankaleikki, jossa muodostetaan kuvioita sormien väliin pujotettujen lankojen avulla. Myös Kurt Vonnegutin teoksen nimi viittaa tähän peliin.Lähteet: https://www.litcharts.com/lit/cat-s-cradle/symbols/cat-s-cradlehttps://en.wikipedia.org/wiki/Cat%27s_cradlehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kissan_kehtohttps://www.youtube.com/watch?v=xO9ERRXu5yE
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Franz Kafkan teosten tulkintoja löytyy muun muassa osoitteesta
http://www.vr.net/~herzogbr/kafka/index.html .Löytääksesi vastaavia sivuja Ernest Hemingwayn kirjoista käytä Ask Jeeves-hakupalvelua. Löydät sen osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ , kohdasta Tiedonhaku. Näin saat esiin pikahakuruudun. Valitse Ask Jeeves ja kirjoita hakulauseeeksi esimerkiksi Ernest Hemingway on the web tai pelkkä Ernest Hemingway. Samaa hakumenettelyä voit käyttää myös Franz Kafkan, samoin kuin kaikkien muiden sinua kiinnostavien kirjailijoiden kohdalla.
Turun kaupunginkirjastossa on yritystoimintaa käsittelevä kirjallisuus liiketalouskirjallisuuden joukossa, luokassa 69.1. Yrityksen perustamisesta löytyy materiaalia aineistorekisteristämme osoitteessa www.turku.fi/kirja yhdistämällä asiasanat "yritykset" ja "perustaminen". Yritystoiminnan menestymisen salaisuudet selviävät monesta alan teoksesta kuten esim. Jylhä, Eila: "Menestyvä yritys" tai "Strateginen yrittäjyys", jossa kirjoittajina on monta alan arvostettua asiantuntijaa. Liiketoiminnan eettisyydestä on mm. kirjoitettu teoksessa Könnölä, Totti: "Elinehtona eettisyys: vastuullinen liiketoiminta kilpailuetuna".
Yritystoiminnan uhkista löytyy esim. teos Strang, Lars: " Yritystoiminnan uhkatekijät: - tunnista, ennakoi, selviydy".
Pirkko Saisiosta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Lisäksi esimerkiksi Yle Areenassa on katsottavissa dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Tarkoittanet Fedon A. Lindbergin Syön itseni hoikaksi -kirjaa. Muita vähähiilihydraattisia dieettejä löytyy Robert C. Atkinsin, Antti Heikkilän ja Pertti Pakarisen kirjoista. Uusimpia teoksia aiheesta ovat Rick Gallopin kirja GI-dieetti ja Fredrik Paulunin Verensokeriblues vuodelta 2003.
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo antoi vastaukseksi
tarkennettu hakuun = (tiedontar?)[in Asiasana/Ämnesord/Subject] AND ("kirjasto?")[in Kaikki sanat
25 viitettä, joista uusimpia :
Haasio, Ari
Tiedonhankintatutkimuksen perusteet / Ari Haasio & Reijo Savolainen
Julkaistu: Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. Kirjassa laaja lähdeluettelo.
(Saatavissa Uudenkaupungin kirjastossa)
Lehtiartikkeleita ARTO-tietokannasta :
Manninen, Kalevi : Elektronisesti tallennetun tiedon hankinta yksilön tiedontarpeiden näkökulmasta Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa Julkaisussa: Informaatiotutkimus. - Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. - ISSN 1239-3614. 25 (2006) : 4, s. 97-104.
Ágústa Pálsdóttir : Health and…
Löysin ainakin kaksi aika laajasti näitä asioita käsittelevää kirjaa. Kirjat löytyvät ainakin Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista, joista niitä voi tilata myös kaukolainoiksi:
"Muoti: suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999", toimittanut Charlotte Seeling, 2001
Tolkien, Tracy : "Vintage: the art of dressing up", 2000.
Tämä englanninkielinen kirja käsittelee nimenomaan aikakautta 1940-2000 ja siinä kerrotaan pukeutumisen lisäksi myös tämän aikakauden kampauksista ja meikeistä.
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainoiksi Seinäjoen kirjaston kautta.
Tommi on yleinen nimi ja Tommi-nimisiä on yli 15000 Suomessa, josta yksi on nainen.
Voit tarkistaa nimen yleisyyttä Väestörekisterikeskuksen nimihausta.
Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Tommi on muunnelma Tuomakseta, joka on raamatullinen nimi.
Eevert on pohjoissaksalinen lyhentymä Eberhardista ja tarkoittaa "pelkäämätön kuin villikarju".
Aino lienee suomenkielinen muunnos Annasta, joka on kreikkalinen muunnos heprean Hannasta joka tarkoittaa "Jumala on armollinen"
Maija on kansanomainen muunnos Mariasta, joka on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Ainakin Pekka Simojoki on laulanut tämännimisen laulunsa. Tietoja sen äänityksistä saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla laatikkoon TULKOON JOULU ja painamalla hae. Tästä laulusta löytyy netistä yhtä ja toista aineistoa, esim. http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/videot/974/
Eppu Nuotiolla ei ole omia fani- tai kotisivuja eikä hänelle näin ollen löydy suoria yhteystietojakaan. Kirjailijoille voi lähettää lukija- tai fanipostia kustantajan kautta. Eppu Nuotion kirjojen kustantaja on viime vuodet ollut Otava. Kustantajan nettisivuilta löytyy lisätietoja kirjailijasta sekä kustantamon yhteystiedot:
http://www.otava.fi
Aiemmmin Nuotion kirjojen kustantaja oli Tammi. Myös Tammen sivuilta (http://www.tammi.fi) sekä Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Nuotio) löytyy tietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Pienetkin lapset kuuntelevat mielellään runoja ja loruja, varsinkin jos niihin liittyy jokin leikki tai laulu. Monet kirjastot ovat koonneet sivuilleen tietoa ja suosituksia lasten runoista. Vaikkapa näiltä sivuilta löytyy hyviä vinkkejä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/lasten/kirjat.aspx?TopicID=3
http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm
http://www.runoraitti.fi/index2.htm
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
