Matkailusilmä -lehden numerosta 2002:4 löytyy Liisa Hentisen artikkeli Wellness: käsite matkailussa. Julkaisu on saatavana Turun kaupunginkirjastossa.
Matkailun edistämiskeskuksen Internet -sivuilta löytyy wellness -käsitteen määrittelyä. Osoite: http://www.mek.fi. Valitkaa etusivun vasemmasta valikosta "tilastot, tutkimukset ja katsaukset". Tältä sivulta painakaa hae -painiketta ja kirjoittakaa hakusanaksi wellness tai hyvinvointimatkailu.
Seuraavista teoksista saattaa olla teille myös hyötyä:
Pauli Verhelä: Matkailun ohjelmapalvelut - matkailuelämyksen tuotteistaminen ja toteuttaminen (WSOY 2003). Teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirsi Hyvärisen Matkailualan kilpailustrategia - toimiala-analyysi suomalaisten kylpylöiden…
Kuntien käyttämät määrärahat kirjastoille selviävät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista, osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi/
katso myös opetusministeriön sivuilta
http://minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot
Fraasin alkuperästä kerrotaan Asikkalan Tallukkajalat -yhdistyksen verkkosivuilla http://www.suomenlatu.fi/asikkalantallukkajalat/ . Sivun ylälaidassa olevaa Historia-linkkiä klikkaamalla löytyy kohta Nimen historiaa.
Etsivä Sumanen on rikostarkastaja Martti Konosen työtoveri. Kirjailija Eero Pasanen on kirjoittanut useita dekkareita Konosesta, Sumanen esiintyy ainakin dekkarissa Kononen ja kolmen kopla.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Konos-kirjat löytyvät Helmetistä: https://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
Kirjavinkkauksesta on ilmestynyt ulkomailla lukuisia artikkeleita ja kokonaisia tutkimuksia. Suomessakin sitä on tutkittu. Alun perin amerikkalaisesta, mutta Ruotsin kautta Suomeen 1990-luvun alkupuolella rantautuneesta lukemaan innostamismenetelmästä voi etsiä tietoa esimerkiksi hakusanoilla booktalk ja bokprat. Linda-tietokannasta, jota pääset käyttämään kirjastoissa, löytyy mainituilla hakusanoilla viitetiedot esimerkiksi seuraavista tutkimuksista:
Schall, Lucy: Booktalks and more: motivating teens to read. Westport (Conn.) : Libraries Unlimited 2003. (Saatavana Oulun yliopiston kirjastosta.)
Bromann, Jennifer: More booktalking that works. New York : Neal-Schuman Publishers , cop. 2005. (Saatavana Oulun yliopiston kirjastosta.)
Chambers…
Opetusministeriöllä on sivut, joilla käsitellään kirjastolaitosta. Sivuilla kerrotaan, että kirjastot jakautuvat (Suomessa) seuraaviin kolmeen ryhmään:
1) yleiset kirjastot
2) tieteelliset kirjastot
3) koulujen ja oppilaitosten oppilaskirjastot.
Sivujen osoite on
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
HelMet tietokannasta löytyy teokset:
Burdett, John: Bangkok 8.
Burdett, John: Bangkok haunts
Burdett, John: Bangkok tattoo
Vazquez Montalban, Manuel: Los pájaros de Bangkok
Sila Khomchai: Kroopkrua klang ta non
suomennettu teos
Garland: Laguuni
Suomalainen Bangkokiin sijoittuva dekkari
Kirstilä, Pentti: Munthe
Lastenkirjoja:
Landström; Eeles: Tavoitteena kultamitali. Jukan ja kumppaneiden seikkailut Bangkokissa.
Keene, Carolyn: Pyhän linnun arvoitus
Ruotsalaisia Bangkokiin sijoittuvia teksia:
Gregory, Sandra: Glöm att ni har en dotter
Vinlenzi, Penny: Helt övergiven
Bangkokia koskevaa kirjallisuutta voit hakea lisää Worldcat tietokannasta http://www.worldcat.org/
Valitse Advanced search ja kirjoita kohtaan Subject Bangkok. Hakua voit…
Säätiöistä http://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri.html
Säätiölaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1930/19300109
Yrityksen perustamisesta ks. esim. http://www.vero.fi/default.asp?article=3244&language=FIN
Netissä on paljon tietoa uudelle yrittäjälle, esim. http://www.perustamisopas.fi/main/
Nuotit ja sanat (5 säkeistöä) löytyy Kisakenttä 1921 kausijulkaisusta s. 146-148. Laulun nimi on Joulutontut ja sen on sanoittanut Aarni Kouta ja säveltänyt Väinö Pesola. Lauluun kuuluu myös leikkiohjeet.
Leikin on järjestänyt Esteri Pesola.
Tästä kirjasta voisi olla sinulle hyötyä:
Miten minusta tuli minä / Marko Gustafsson (2009)
Alla mainituista lehtihaastatteluista saisit myös jotakin. Suluissa on lehden nimi, numero ja sivut, joilta haastattelu löytyy. Kysy kirjaa ja lehtiä kirjastostasi.
- M nin kuin maito : Haastateltavana kirjailija Sofi Oksanen (Gloria 2010, nro 11, s. 40-42)
- Salaisuuksien Sofi : Haastattelussa kirjailija Sofi Oksanen (Aamulehti, 2009-04-05)
- Kolme hymyä Sofilta : Haastateltavana Finlandia-palkittu kirjailija Sofi Oksanen (Anna, nro 50-51, s. 42-45)
Kysymyksestä ei käy tarkemmin ilmi, tarkoitatko lasten kuvakirjaa, satukirjaa vai romaania.
Joitakin valikoimaluetteloita tuolta ajalta löytyy, mutta niissä on luonnollisesti vain pieni osa tuona aikana ilmestyneestä kirjallisuudesta:
Lasten ja nuortenkirjoja. Suomen kirjastoseura 1977 ja 1980.
Laakso, Leena: Lasten ja nuorten jatkokirjat. Kirjastopalvelu 1983
Lehtonen, Ulla: Aihepiirit aakkosissa : valikoimaluettelo lasten kuva- ja tietokirjoista aihepiireit-täin. Kirjastopalvelu 1988.
Manninen, Kerttu: Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa. Kirjastopalvelu 1981
Loivamaa, Ismo: Lukemisia nuorille. Kirjastopalvelu 1993 (mukana myös 80-luvun alun kirjoja)
Toivekirjoja nuorille. Kirjastopalvelu 1987. (kirjoja vuosilta 1970-1986)…
Kiitos palautteesta.
HelMet-verkkokirjaston sivuja ei viime aikoina ole muutettu; myös kirjautumislinkki on entisellä paikallaan etusivun ( www.helmet.fi ) oikeassa yläkulmassa. "Omat tietoni" -linkin kautta voi tehdä myös paljon muuta kuin uusia lainoja: tehdä varauksia, muuttaa omia yhteystietoja, ylläpitää lainaushistoriaa ym. Niinpä linkin pääotsikkona ei voi olla lainojen uusiminen, vaan tämä on mainittuna yhtenä toimintona muiden joukossa.
Kun kirjaudut omiin tietoihisi, sivulle avautuu ensimmäiseksi lista voimassa olevista lainoistasi ja niiden eräpäivistä (mikäli sinulla tällä hetkellä on lainoja). Listan yläpuolelta löydät painikkeet "Uusi kaikki lainat" ja "Uusi merkityt lainat", joiden avulla voit helposti uusia haluamasi…
Kyseessä voisi olla joku Pentti H. Tikkasen Päämajan kaukopartioista kertovista kirjoista. Teossarjaan kuuluvat: Marskin kaukopartioritarit (1995), Päämajan sissit (1996), Sissit erikoistehtävissä (1997) sekä Sissejä ja partisaaneja (1998). Näissä teoksissa on sekä tietokirjan että romaanin piirteitä. Joissakin kirjastoissa ne on sijoitettu kaunokirjallisuuteen, useimmissa kuitenkin tietokirjoihin. Myös Tikkasen kirjassa Kohtaloita sodissamme (2000) kerrotaan mm. kaukopartiomiesten kohtaloista.
Muita kaukopartioaiheisia teoksia 1990-luvun loppupuolelta ovat mm. Reino Lehväslaihon Koukkaus itään (1999), Onni Palasten Sissi rajan takaa (1997) sekä Urpo Korhosen kirjat Ritaripartio : 14. divisioonan kaukopartio (1997) ja Sissiosasto :…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Vielä 1800-luvulla hautaustoimitukset jaettiin neljään ryhmään: julkiseen, hiljaiseen, paheelliseen ja häpeälliseen hautaukseen. Vuoden 1869 Kirkkolain 88 pykälässä säädetään, että ”se jostakin seurakunnasta kuollut, josta ei tiedetä kuka hän on taikka missä hänen oikea kotonsa on ollut” haudataan hiljaisuudessa. Hiljaisen haudansiunaamisen toimittaa pappi, mutta ilman minkäänlaisia menoja, puheita, saarnaa ja kellojen soittamista. Tämä pykälä kumottiin 1910. Tuntemattomien ruumiita haudattiin nälänhädän ja koleraepidemian aikana joukkohautoihin. En onnistunut selvittämään mitä tuntemattomien haudoille oli kirjoitettu. Lähteitä: Pentikäinen, Juha : Suomalaisen lähtö, 1990. s. 126- , Levähdyspaikka : Vantaan seurakuntien hautausmaat…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Bal-sukunimi on tai on ollut alle 40 henkilöllä. Nimien lukumäärät löytyvät henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisissa sukunimihakemistoissa nimeä ei ole. Bal on sukunimenä varsin monissa maissa: ilmeisesti ainakin Afganistanissa, Turkissa, Intiassa, Ranskassa ja Hollannissa:
http://www.houseofnames.com/Bal-history?A=54323-292
http://en.wikipedia.org/wiki/Bal
Nimen perusteella ei siis voi suoraan päätellä, mistä jonkun nimen haltijan nimi on peräisin. Sukututkimuksen avulla voi toivon mukaan selvittää, mistä maasta nimi on Suomeen tullut.
