'Wikipediassa' kerrotaan, että Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) on saanut lukuisia arvostettuja kirjallisuuspalkintoja; P. E. Svinhufvudin muistosäätiön taidepalkinnon 1973, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon 1979 ja 1983, Kirjapöllö-palkinnon 1987, Kirjallisuuden valtionpalkinnon 1988 kirjasta Maan kämmenellä, Kirjallisuuden Karjala-palkinnon 1988 kirjasta Valamon yksinäinen, Lukijan Finlandia -palkinnon 1993 kirjasta Sonja, Pro Finlandia -mitalin 1993, Infon kirjailijastipendin 1997 ja Pro Carelia -ansiomerkin vuonna 2000. Hirvisaari sai professorin arvonimen 2002
En kuitenkaan uskalla mennä laittamaan palkintoja mihinkään järjestykseen.
Lisää tietoa Laila Hirvisaaresta löytyy kirjasta 'Kotimaisia nykykertojia', joka…
Suomen kielelle kyseistä kirjaa (Landau, Edmund: Handbuch der Lehre von der Verteilung der Primzahlen) ei ole käännetty. Sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica-tietokanta) eikä yliopistokirjastojen tietokannoista.
Myöskään pohjoismaisten tieteellisten kirjastojen hauissa ei löydy tietoa kirjan englanninkielisestä versiosta. Kirjaa ei tunne englanninkielisenä liioin Brittish Library eikä Kongressin kirjaston tietokanta (USA).
Åbo Akademin kirjastossa on yhdeksänosainen teos nimeltä Edmund Landau : collected works. Kirjastosta kerrottiin, että kirjoihin on koottu Landaun kirjoittamia artikkeleita eri kielillä. Tässäkään teoksessa ei Landaun englannin kielelle käännettyjen kirjojen listasta löydy kyseistä teosta.
Amazon.com -…
Tove Janssonin Muminpappans bravader ilmestyi vuonna 1950 ja suomennettiin nimellä Muumipapan urotyöt vuonna 1963. Vuonna 1968 kirjasta julkaistiin tekijän uudistama laitos nimellä Muminpappans memoarer. Kaikki suomennokset on tehty alkuperäisestä Muminpappans bravader –kirjasta, mutta kirjaa on käännetty eri kielille myös uudistetusta laitoksesta. Lähteet: mm. Salme Aejmelaeus, Kun lyhdyt syttyvät: Tove Jansson ja muumimaailma ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia:
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1395/
Kokoelma-äänitteellä "Niin paljon kuuluu rakkauteen" (VL-musiikki, 2003) Timo Tervon esittämä ”Tule lähemmäksi” kappaleen julkaisuvuosi on hyvin todennäköisesti 1985, koska se on esitetty ensimmäisen kerran MTV:n Kevään Sävel –kilpailussa 1985, jolloin se on sijoittunut 8. sijalle. Kappaleen tiedot löytyvät Äänitteeltä ”Tää päivä – Hääpäivä” http://www.fono.fi/
Äänitteeltä ”Lasi viiniä” löytyy Timo Tervon esittämä kappale ”Tule lähemmäksi”, jonka julkaisuvuodeksi on merkitty Violan Suomen kansallisdiskografian mukaan (1995?). http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Kirjastot Suomessa eivät toistaiseksi lainaa pop/rock ym. musiikkikappaleita netin välityksellä.
Tosin Pietarsaaren kaupunginkirjastolla on palvelu, jossa on mahdollisuus lainata musiikkitiedostoja kirjastosta, tallentamalla niitä omalle tietokoneelle. Tarjolla on valikoima klassista musiikkia, nähtävästi tekijänoikeuksista vapaita kappaleita.
http://www.fredrika.net/jakobstad/fin/
http://sob.btj.se/btjcgi/ebook/ewsearch_s.cgi?bib_id=9909
Useampikin yleinen kirjasto tarjoaa mahdollisuuden kuunnella musiikkia internetin välityksellä. Näiden kirjastojen käytössä on Naxos Music Library kokoelmat.
Kokoelmien Pop and Rock osastoon kuuluu yli 200 levyä. Palvelu toimii kirjastokortin numerolla. Musiikkitiedostot ovat "streaming"- muodossa -…
Hei!
Nick Smurthwaite on kirjoittanut Meryl Streepistä elämäkerran, The Meryl Streep Story, siinä on myös näyttelijän filmografia, mutta kirja on ilmestynyt jo vuonna 1984 ja sitä ei ole suomennettu.
Tuoreempaa tietoa Meryl Streepistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Meryl_Streep
Myös Finnkinon sivulla on tietoja tästä kuuluisasta ja paljon palkitusta näyttelijättärestä http://www.finnkino.fi/news/10/580/
Sieltä selviää esimerkiksi, että Sydämen soinnut -elokuvaa varten Streep opetteli soittamaan viulua!
Vuonna 2008 on tulossa John Patrick Shanleyn ohjaama elokuva Doubt ja seuraavana vuonna Nora Ephronin Julia & Julia, joissa molemmissa Meryl Streep näyttelee.
Luulenpa, että tietojasi ei löydy enää rekisteristämme.
Ota henkilöllisyystodistus(kuvallinen) mukaasi ja tule lähimpään kirjastoon; saat uuden kortin sekä samalla tunnusluvun netin käyttöä varten.
Linkin takaa löytyvä kappale ei ole "I'll survive" kuten sen (virheellinen) otsikointi antaa ymmärtää, vaan toinen B.B. Kingin kappale, "Peace of Mind". Siihen löytyy nuotti HelMet-kirjastosta seuraavista nuottijulkaisuista:
All-American blues. Volume 2: The original blues standards : Music, chords, souvenir photos (http://www.helmet.fi/record=b1001782~S9*fin)
Greatest hits (http://www.helmet.fi/record=b1339983~S9*fin)
I'll survive -kappaleen nuottia ei löydy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista eikä muistakaan suomalaisista maakunta- tai tieteellisistä kirjastoista. Sitä ei myöskään ole Yhdysvaltain kongressin kirjaston (The Library of Congress) kokoelmassa tai suurimpien verkkokauppojen (esim. Amazon http://www.amazon.com/, Sheet Music…
Tällä hetkellä Anders-kimpasta (Kannus ja Kaustinen) löytyy Jean Sibelius: Cello/piano, Finlandia Records FACD351, p1986, joka sisältää Sibeliuksen sellosävellyksiä, sekä sovituksia joistakin tunnetuimmista sävellyksistä (Valse triste, Valse romantique, Canzonetta...). Kokkolan kaupunginkirjastossa cd-levyä ei ole, mutta sen saa tilattua seutulainana Kannuksesta tai Kaustiselta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Toinen on Sibelius: Original works and arrangements for cello and piano, Naxos 8570797, p2008, jonka sisältö on melkein sama yllä olevan levyn kanssa, lisäksi siitä löytyy mm. Finlandia sovitettuna sellolle ja pianolle. Levyä ei löydy valikoimistamme, mutta on kuunneltavissa Naxos Music Library -palvelusta.
Naxos Music Library on…
Charles Spurgeon on kyllä tehnyt virsiä, mutta niitä ei ole nykyisin Suomessa käytössä olevassa virsikirjassa. Täältä http://www.wholesomewords.org/biography/biospurgeon4.html löytyy lisätietoa ja myös muutama hänen virsistään englanniksi. Sirkka Perälä on blogissaan kääntänyt yhden hänen virsistään suomeksi. Kyseessä ei kuitenkaan liene virallinen käännös http://satakieli.blogspot.com/2009/03/charles-spurgeon-1834-1892-aamuvi…
Muita suomennoksia ei valitettavasti löytynyt.
Hei,
Franz Schubertin Ave Maria-nuotinnos sovitettuna uruille löytyy Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta Schubertin kohdalta luokasta 78.62. Se on ainakin tällä hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan.
Muuttuneen nimen voi vaihtaa kirjaston asiakasrekisteriin missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, josta käy ilmi uusi nimi. Internetin kautta nimenmuutosta ei voi ainakaan toistaiseksi tehdä, eikä nimenmuutos kirjaudu automaattisesti kirjaston asiakasrekisteriin.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_.
Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Rakel Liehun runo löytyy kokoelmasta "Liian lähellä, liian äkkiä" (1982)
Elämän kangas: huolellisesti siitä ensin leikataan
kastemekko, hääpuku, kuolinpaita.
Mutta se mikä jää yli, vahvat reunasuikaleet,
tuhannet arjen tilkut,
ne ovat sinun,
niistä voit ommella yllesi lämpimän,
tuhatvärisen, iloisesti surullisimman
klovninpuvun.
On hyvin luultavaa, että Titanicin upotessa on todella ammuttu laukauksia. Vain yksi raportoiduista ammuskeluista on pitävästi käsitelty oikeudessa (konstaapeli Lowe ampui oman todistuksensa mukaan kolme varoituslaukausta ilmaan, kun pelastusveneeseen yritti kiivetä liikaa matkustajia). Muut ampumistapaukset ovat toisen käden tiedon varassa ja epäselviä, mutta luultavasti muitakin välikohtauksia on ollut. Fiktiivisessä elokuvassa kuvattu ampumavälikohtaus tietysti eroaa jonkin verran alkuperäisestä historiallisesta tapahtumasta, mutta sillä on pohja todellisuudessa.
Englanninkielinen selvitys Titanicilla ammutuista laukauksista löytyy täältä:
http://bit.ly/1rzY2CJ
Lukemasi kirja voisi olla Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirja on tosin ilmestynyt vasta vuonna 1990, mutta muuten se vastaa varsin hyvin kuvaustasi. Kirjan kuvailu löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.risingshadow.fi/library/book/1664-tahtisumun-vangit
Uimahalleissa saa opiskelija-alennusta myös kesällä. Uimahalleissa opiskelija-alennuksen saa voimassaolevalla lukukausitarralla aina uuden lukukauden alkuun asti. Esimerkiksi Mäkelänrinteen uimahallissa uusi lukukausitarra pitää olla kortissa alennusta varten viimeistään syyskuun loppuu mennessä, siihen asti kelpaa päättyvän lukukauden tarra.
Jimi Hendrixistä löytyy suomennettuna teos Henderson, David, Jimi Hendrix (Love kirjat, Hki, 1984). Sitä on vielä joissakin toimipisteissä jäljellä Helsingin kaupungin kirjastossa, näyttäisi että Malminkartanon ja Suutarilan kirjaston kappaleet ovat vielä todella kirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi).
Hendrixistä löytyy myös jonkun verran tietoa suomenkielisistä lehdistä, esim. Salminen, Kari, Nyt kierrätyksessä: Jimi Hendrix (Suomen kuvalehti 1997: 15); Juntunen, Juho, Jimi Hendrixin musiikki säilyy tuoreena, koska hän tulee aina olemaan 27-vuotias : Alan Douglas tuottaa musiikkia haudan takaa ( Soundi 1994: 6);(Soundi 1993:1-2); Porila, Mika, Jimi's blues (Blues News 1993:6);…
