Kainuun Sanomat ei ole ilmestynyt 6.7. vuonna 1927. Lähimmät päivät ovat edellinen päivä eli 5.7.1927 ja seuraava päivä eli 7.7.1927. Lehti on Kajaanin kaupunginkirjastossa mikrofilmatussa muodossa ja siitä voi saada kopioita, joiden laatu voi vaihdella ja osa kopioista voi olla heikkolaatuisia. Lehden yksi sivu joudutaan kopioimaan kahdessa osassa ja asiakkaan on itse huolehdittava sivujen yhdistämisestä. Sähköistä kopiota siitä ei ole mahdollista saada. Em. päivien lehdet ovat nelisivuisia, jolloin niistä tulisi kahdeksan kopiota/lehti. Kopion hinta on 0,50 e/sivu.
Kopiot voidaan toimittaa asiakkaan kotipaikkakunnan kirjastoon kaukopalvelun välityksellä. Eli asiakas pyytää kotipaikkakuntansa kirjastoa tekemään kaukopalvelupyynnön…
Kyseessä saattaisi olla itävaltalaisen Christine Nöstlingerin nuortenromaani Päiväjärjestys (Stundenplan), joka ilmestyi suomeksi v. 1979. Kirjassa kuvataan 14-vuotiaan Anikan elämää kotona, koulussa ja kahvilassa muutaman päivän ajan. Teoksen sisältämä kritiikki kohdistuu vanhempiin ja opettajiin, lähinnä näiden perustelemattomiin kasvatusperiaatteisiin. Kirjan saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Lähteenä on käytetty teosta Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita/toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen. BTJ Kirjastopalvelu 1997.
Kyseessä on Ensio Tiiran muistelmateos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta. Tammi, 2006. Kirja ilmestyi alunperin v. 1954. Teos kuvaa kertojan ja hänen ruotsalaisen toverinsa pakomatkaa laivalta, jonka oli määrä viedä heidät muukalaislegioonalaisina Kaukoitään.
Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Firenzen yleisten kirjastojen sivustoilla osoitteessa http://www.comune.firenze.it/comune/biblioteche/biblioteche.htm kerrotaan että Firenzen yleisten kirjastojen peruspalvelut ovat ilmaisia.Osoitteesta http://www.aboutflorence.com/libraries-in-Florence.html löydät kaikkien kirjastojen yhetystiedot.
Tieto siitä mistä kirjasta on kysymys olisi auttanut antamaan tarkemman vastauksen, mutta tällaisessa tapauksessa on yleensä tapahtunut jonkinlainen virhe tai erehdys, jolloin joku aiemmin jonossa olevista ei ole saanut varaustaan, esimerkiksi varattu kirja on kadonnut matkalla. Tällaisessa tapauksessa kyseinen varaaja voi pyytää uutta varausta ja hänet nostetaan varausjonon kärkeen.
Informaatikko Sirkka-Liisa Korkeila on tehnyt kesällä 2007 tutkimuksen e-kirjoista kirjastoissa. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista on julkaistu lehdessä Signum 2/2008. Tiivistelmä ja itse tutkimus ovat verkossa näissä osoitteissa:
http://pro.tsv.fi/stks/signum/200802/2.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf
Kuten tutkimuksesta ilmenee, e-kirjoja käytetään paljon enemmän tieteellisissä kirjastoissa kuin meillä yleisissä kirjastoissa. Tämä johtuu epäilemättä tarjonnasta. Ainoa yritys, joka välittää kirjastoille e-kirjoja, on Ellibs Oy. Yrityksen verkkokirjakauppa on osoitteessa
http://www.ellibs.com/
Sivustosta löytyy lomake, jonka avulla voit halutessasi katsoa, mitä erilaiset suomalaiset kustantajat ovat julkaisseet e-kirjoina…
Veden paineellapa hyvinkin. Vesivarasto voi olla esimerkiksi järvi tai vaikkapa keinotekoinen vesisäiliö. Kun se sijaitsee jonkin verran ylempänä kuin piste, josta veden on tarkoitus suihkuta, pelkkä paine riittää suihkun synnyttämiseen. Muinaisessa Roomassa vesi johdettiin akvedukteja pitkin kaupungin alavammisa kohdissa sijaitseviin suihkulähteisiin ja niistä edelleen yhä alemmas. Sama vesi saattoi siis kiertää useassakin lähteessä ennen katuojaan päätymistään.
Veden kierto on mahdollista synnyttää myös vettä lämmittämällä - vaikkapa yksinkertaisesti auringonpaisteessa - ja yhdellä alla olevista sivuista viitataankin siihen, että tällä tavoin olisi aikoinaan järjestetty pieniä suihkulähteentapaisia myös sisätiloihin.
Hyviä…
Kirja on kokoelma Timo K. Mukan tuotantoa, jossa on kolme ennen julkaisematonta käsikirjoitusta sekä lehdissä julkaistua proosaa ja artikkeleita. Toimittaja on Toni Lahtinen. Akateemisen kirjakaupan mukaan kirja ei ole vielä ilmestynyt:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Product…
Hankintatoive kannattaa lähettää suoraan Iisalmen tai Lapinlahden kirjastoon:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Hakemisto_A-o.iw3
http://www.lapinlahti.fi/?page=palvelut.perheosasto.koulutuspalvelut.ki…
Sähköpostiosoitteen muutos tehdään kirjastossa virkailijan käyttämään kirjasto-ohjelmaan. Voit siis joko käydä jossakin Kymenlaakson kirjastossa tai soittaa sinne. Voit myös lähettää muutospyynnön sähköpostilla esim. Kouvolan pääkirjastoon kirjasto@kouvola.fi. Yhteystietoja Kyyti-kirjastojen nettisivulla www.kyyti.fi.
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin…
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy koko joukko Shelleyn runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Shelleyltä ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin Jaakko Tuomikosken suomentama ”Shelleyn runoja” (Kirja, 1929).
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pitkän sulun syynä ovat laajat, montaa eri tahoa koskevat muutokset. Muutoksia ei tehdä vain Aaltokirjastojen järjestelmään, vaan syntyy uusi Keski-kirjastoverkko, johon tulevat mukaan Laukaa, Hankasalmi, Kepri- ja Aalto-kirjastot, eli 21 kunnan aineistot ja asiakastiedot.
Jotta tuleva tietokanta on ajan tasalla, on vanhat järjestelmät suljettava ja poimittava niiden tiedot, yhdistettävä ne, ajettava konversion läpi ja siirrettävä kokonaan uuteen kirjastojärjestelmään. Aikaa vievintä on todennäköisesti juuri neljän erillisen kokoelmatietokannan ja neljä erillisen asiakasrekisterin yhdistäminen.
Mukaan tulevat kirjastot käyttivät kahta erilaista ohjelmaa, mikä hidastaa yhdistämistyötä. Yhdistämisen yhteydessä myös tietokantaformaatti…
Marie-Henri Beylen eli Stendhalin teosta "Rome, Naples et Florence" (1817) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi
http://fr.wikipedia.org/wiki/Stendhal
Valitettavasti laulua ei ole tunnistettu. Kysymys on lähetetty kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti vastaus löytyy sitä kautta. Tai tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
Kaikkein kuuluisimman kolumbialaissyntyisen kirjailijan Gabriel Garcia Márquezin kirjoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoista (voit etsiä hänen teoksiaan ja tarkistaa niiden paikannustietoja vaikkapa tietokannasta, https://www.helmet.fi. Sen sijaan muiden kolumbialaisten kirjailijoiden teoksia on vaikeampi löytää, etenkin suomennettuina. Espanjaksi ja ruotsinnettuna löytyy toisen melko kuuluisan kolumbialaiskirjailijan Alvaro Mutiksen (Mutis) tekstejä, sama pätee José Eustasio Riveraan. Eteläamerikkalaisen kirjallisuuden antologioita löytyy joitakin kappaleita (esim. Masterworks of Latin American short fiction - eight novellas). Lisätietoa Etelä-Amerikasta ja sen kulttuurista voisit kysellä Latinalaisen Amerikan…
Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä.
Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen…
