Osa lehdistä löytyy Sipoon pääkirjastosta, osa Porvoon pääkirjaston varastosta. Lehdet ovat myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Pasilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Tikkurilan lehdet ovat lainattavissa, Pasilan ja Sellon lehdet kirjastossa luettavissa.
Postitusosoitteita ei ole saatavilla tarroina tai taulukkona. Kirjastot.fi-sivuston kautta löytyvät Suomen n. 400 kunnankirjaston kotisivut ja myös osoitteet, mutta jokainen omalta sivultaan:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Luettelo kunnankirjastoista löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivuston kautta, mutta sitä kautta ei löydy osoitetietoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
Kuntien kirjastot huolehtivat hankinnoistaan itsenäisesti tai muutamien kirjastojen kimppojen kautta, eikä hankinnoista tai lahjoista vastaavien osoitteista valitettavasti ole luetteloa.
HelMet -kirjastosta pääkaupunkiseudulta löytyvät seuraavat sarjaan liittyvät teokset:
- I riddarnas spår (Behandlar bokserien De svarta riddarna)
- I skuggan av ett tecken (osa 1)
- Dit ingen går (2)
Muita osia voi kysellä kirjastosta kaukolainattavaksi. Osat ovat
Vindens klagan, osa 3
Trollkarlens märke, osa 4
Skuggor, osa 5
Tistel bland rosor, osa 6
Amuletterna, osa 7
Järnjungfrun, osa 8
Demonernas vingar, osa 9
De okända, osa 10
Stenarnas tystnad, osa 11
Vinterdröm, osa 12
Järjestyslaissa (säädös 612/2003) säädellään yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Esimerkiksi liikenneasemat ja kauppakeskukset ovat yleisiä paikkoja. Rakennuksen omistaja vastaa turvallisuudesta rakennuksessa. Järjestyslain 5. pykälän voi katsoa viittaavaan vaikkapa liukuportaissa kulkemiseen. Pykälässä todetaan:
"Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää TAIKKA MUU ESINE TAI AINE AIHEUTA VAARAA IHMISILLE TAI OMAISUUDELLE."
Suora linkki järjestyslakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Hissien turvallisuuteen liittyy esimerkiksi seuraavia säädöksiä:
564/1997…
Elokuvan puuttuminen kirjastojen kokoelmista saattaa hyvinkin johtua siitä, ettei kyseistä elokuvaa ole tarjottu kirjastoille. Kirjastot eivät nimittäin voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta niin kuin tavalliset kuluttajat, vaan niihin täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi, jotta kirjasto voisi luvallisesti lainata elokuvia. Jos julkaisija ei tarjoa kirjastoille lainauslisenssiä, ei elokuvaa voida myöskään saada kokoelmiin.
Jos siis haluat saada elokuvan katsottavaksesi, täytynee sinun ostaa se omaksesi. Elokuvaa löytyy myytävänä, kun laittaa Google-hakuun hakusanat "Coraline ja toinen todellisuus" ja "DVD".
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä. Zinioon pääsee kirjautumaan kirjastokortissa olevalla numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla, joka annetaan kortin tekemisen yhteydessä.
Kamppia lähinnä oleva kirjasto on Kirjasto 10 Postitalossa, aivan Raitatieaseman vieressä. Kirjasto 10:n yhteystiedot ja sijainti löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10. Periaatteessa vielä lähempänä Kamppia on Lasipalatsissa…
Kysymys osoittautui varsin haastavaksi. Miesten ja naisten välistä ystävyyttä romaaneista kyllä löytyy, mutta melkein aina se osoittautuu alkusoitoksi romanssille.
Anna Gavaldan romaanissa Kimpassa naispuolinen päähenkilö tutustuu kahteen mieheen, joista toisen kanssa suhde muuttuu romanttiseksi, mutta toisen kanssa säilyy ystävyytenä. Dekkareissa esiintyy toisinaan ystäviksikin luokiteltavia mies-nais-työpareja. J. K. Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittamassa dekkarissa Käen kutsu miespuolisen yksityisetsivän ja hänen naispuolisen sihteerinsä välillä vallitsee ystävyys. Peter O'Donnellin Modesty Blaise -kirjoissa päähenkilöllä on miespuolinen työtoveri ja ystävä Willie Garvin. Kotimaisista voisi ehkä ajatella Matti Yrjänä…
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tällaista "Tupla Uuno" -nimistä kirjaa ("Tupla-Uuno" on erään Uuno Turhapuro -elokuvan nimi). Voisikohan kyseessä olla tämä teos:
Kansa, Uuno
Pakolla puna-armeijaan / Uuno Kansa ; toim. Reijo Ikävalko. - Jyväskylä ; Hki : Gummerus, 1987. ISBN:951-20-2919-7
Muita Kansa-nimisten tekijöiden edes vähän tuohon suuntaan viittaavia kirjoja ei löytynyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jos kysyjä etsii Pentti Vilppulan tangoa vuodelta 1968 (Hymysävel), ainoa paikka saada sen nuotti käsiin taitaa olla Jazz Pop Arkisto, jonka kokoelmissa sellainen näyttää olevan. Kannattaa laittaa sähköpostia info@jazzpoparkisto.net tai soittaa 09-7570040.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
Internetistä löytyy mm. Iso-Britannian hotellirekisteri, jossa on luokiteltuna eri tasoisia hotelleja ja retkeilymajoja. Osoite on http://www.uk-hotels-register.com/
Lisäksi monikulttuurisen kirjaston Maailma-infosta kannattaa vilkaista - sieltä löytyvät maat aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Esim. Excite Travelin Iso-Briannia-sivut osoitteessa http://www.excite.com/travel/countries/united_kingdom/ sisältävät monenlaista matkailutietoa myös Lontoosta.
Makupalat-linkkikirjastosta löytyy vapaa-ajan alta matkailulinkkejä. Osoite on http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta voi etsiä matkaoppaita Lontoosta valitsemalla luokaksi 417.11. Luokasta 461.03 löytyy…
Kiinaan sijoittuvia dekkareita ei ole etenkään suomeksi kovin suurta määrää. Xiaolong Qiun koko tuotanto sijoittuu nyky-Kiinaan, ja niissä on päähenkilönä kiinalainen poliisi. Toinen pidemmän sarjan julkaissut on Robert van Gulik, jonka teokset tosin sijoittuvat muinaiseen Kiinaan. Päähenkilönä on tuomari Dee, joka tutkii rikostapauksia apulaisineen.
Tässä vielä pari yksittäistä kriteereihisi sopivaa teosta:
Juha Kuikka: Kuoleman shakkia Shanghaissa (Myllylahti, 2010)
Lisa See: Kiinalainen verkko (Otava, 1999)
Toisiaan lähellä olevat nimet Toivanen, Toivainen ja Toiviainen perustuvat kaikki muinaissuomalaisena pidettyyn miehennimeen Toiva. Poikalasta arvostettiin, poikaa toivottiin kotinsa ja sukunsa turvaajaksi, ja tämä toive heijastui sellaisissa nimissä Toiva, Toivakka, Toivas, Toivettu, Toivio, Toivo, Toivottu, Toivalempi jne. Sukunimistöön ne ovat päässeet isän- tai talonnimestä.
"Toiva-nimistä" Toivo, Toivola, Toivonen, Toivio ja Toiva ovat länsisuomalaisia, Toivainen, Toivanen ja Toiviainen selvemmin itäisiä; Toivari ja Toivakka sijoittuvat liki itäisten nimien levinneisyysalueita, niiden länsipuolelle. Toiviaisen kanta-alue on ollut Etelä-Karjalassa ja Laatokan luoteisrannalla. Toiva(i)set ovat asuneet lähinnä tämän alueen…
Kaupunki- eli viemärihyttyset kykenevät lisääntymään lattiakaivojen seisovassa vedessä. Joillain hyttyslajeilla taas on elimistössään alkoholeja, minkä johdosta ne kykenevät selviytymään talvisissakin olosuhteissa. Viemärihyttysiä pystyy torjumaan kaatamalla kuumaa vettä lattiakaivoon ja siivoamisella.
IS.fi. Asiantuntija varoittaa: Hyttyset pian kiusana talvellakin, 17.8.2014.
IS.fi. Yle: Tämä hyttynen syö talvellakin - sikiää kodin lattiakaivossa, 3.12.2012.
Yle.fi. Talvihyttysillä on pakkasnestettä suonissaan, 16.12.2010.
Ester Alangosta ja hänen maalauksistaan ei valitettavasti tietoja löytynyt. Aiheensa ja tyylinsä puolesta taulu muistuttaa melkoisesti tuotteliaan Aarne Alangon töitä - hänen maisemamaalaustensa joukossa on useita liitekuvan tapaisia kuhilaita esittäviä tauluja. Arvelisin, että Ester Alanko oli Aarne Alangon puoliso: Hämeen Sanomien pikkuilmoituksista vuodelta 1925 nimittäin löytyvät samasta osoitteesta sekä "taiteilija Aarne Alanko" että "rouva Ester Alanko".Minun silmiini signeerauksen vuosiluku näyttäisi olevan -29.Alanko, Aarne (vhollming.fi)12.02.1925 Hämeen Sanomat no 35 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
Tove Janssonin kirjan "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" pohjalta
on Teatteri 2000 tehnyt näytelmän, joka on Tampereen kaupungin-
kirjastossa myös samannimisenä videona (tark.n:o 1-03956), jonka on
dramatisoinut Kaija Siikala. Tämä versio on tehty yhteistyössä
Teatteri 2000:n ja TV2/lastenohjelmien toimesta. Tekstiversiota en
löytänyt Treen kaupunginkirjaston kokoelmista, en myöskään Mandasta
(maakuntakirj. yhteisluettelo) enkä Lindasta (tieteellisten kirj.
yhteisluettelo).
Teatteri 2000:n puh. 03-2132 129 (Myyntipalv). -Teatterikeskus ry
Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Kirjakaapelilla (Lasipalatsi) on mahdollista käyttää PageMakeria. Ajanvaraus puhelinnumerosta 310 85000. Tarkempia tietoja ks. http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/kaapelilaitteisto.html
