Kannattaa kysyä seuraavaa Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen (STAKES)http://www.stakes.fi/ julkaisua: Laiho Saara: Urhea Pikku-Nalle. Kirja kertoo perheväkivallasta lapsen näkökulmasta. Kirjaa voi hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.turku.fi/kirja/kirjasto/
Kannattaa myös ottaa yhteyttä lasten etuja ajaviin järjestöihin Pelastakaa lapset http://www.Pela.fi/ ; Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/ ; Lastensuojelun Keskusliitto http://www.lastensuojelunkeskusliitto.fi/ ja kysyä mitä julkaisuja heillä mahdollisesti on.
Yleistietoa Ahvenanmaasta on esimerkiksi seuraavissa www-osoitteissa: http://www.goaland.net/fakta/index.asp?lang=fi ja http://www.fennica.ascentia.fi/f521.htm. Finlandia - Otavan iso maammekirja osassa 2 on melko kattava artikkeli Ahvenanmaasta. Seuraavat kirjat käsittelevät myös Ahvenanmaata: Säynevirta, Heikki: Åland - Ahvenanmaa, Forsgård, Helena: Tutustu Ahvenanmaahan ja Furman, Eeva: Luontoretki Ahvenanmaalle.
Internetissä ei todellakaan ole oikein mitään Risto Karlssonista. Edes WSOYn, eli Karlssonin teosten kustantajan, sivuilta ei ole kirjailijan tietoja. Eikä Karlsson ole ehtinyt mukaan myöskään suomalaisia nykykirjailjoita esittelevään tietokantaan Sanojen aikaan http://kirjailijat.kirjastot.fi .Siispä ei auta mikään muu kuin suunnata lähimpään kirjastoon.
Sieltä etsit käsiisi kirjan Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, julkaistu 1997). Kirjassa on esitelty niin kirjailija itse kuin myös hänen teoksiaan. Jos ei kyseinen juttu riitä pyydä kirjastosi tietopalvelua tekemään artikkelihaku. Näin saat selville missä lehdissä ja koska on ollut joko juttuja kirjailijasta tai arvosteluja hänen teoksistaan.
Muuten,…
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html asiasanalla iltapäivätoiminta löytyivät teokset:
- Koululaisten päivähoidon kehittäminen, 1982, Sosiaalihallitus
- Kuka on mun kaa, 1999, Lasten keskus
- Kirjeitä rehtoreilta, 2000, PS-kustannus: artikkeli Turvallinen iltapäivä koulun pienemmille
Lindasta-yliopistokirjastojen tietokannasta em. asiasanalla tuli 17 viitettä, joista muutama esimerkki:
- Kerhotyö ja iltapäivätoiminta tukee koulun tavoitteita / toim. Piritta Syvänen
1999, Kerhokeskus
- Koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen Laajasalossa 1997-1999, Helsingin kaupunki, Sosiaaliviraston julkaisusarja, 2000
- Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke 1999-2001 : loppuraportti,…
Seuraavat kirjat käsittelevät Kaustisen kansanmusiikkijuhlia:
Komulainen, Jorma: Kaustinen soi (Otava, 1983)
Suomela, Aaro: Kaustinen Folk Music Festival (WSOY, 1971)
Kirjat kuuluvat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa teosten saatavuuden:
http://lib.vaasa.fi:8080/session7DFBBAB31F6ABFC6D6F192F547D0EC1B/
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien verkkosivuilla
http://www.kaustinen.net/festival/page.asp?luokka_id=10&page_id=581
on linkki PowerPoint-esitykseen, jossa on jonkin verran tietoa musiikkijuhlista. Sivulla on myös sähköpostiosoite, jonka kautta voit kysyä tarkempia tietoja aiheesta.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston asiakas on aina vastuussa kortillaan lainatusta aineistosta. Alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta on vastuussa kortin takaaja. Eli jos tietokonepeli on lainattu sinun kortillasi, sinä olet vastuussa siitä, vaikka olisit lainannut sen edelleen kaverillesi.
Kadonnut tai vahingoittunut aineisto on korvattava, korvaushinnan saat tietää kirjastostasi. Voit toki sopia kaverisi kanssa, että hän maksaa sinulle kyseisen summan, jos hän on rikkonut lainaamasi pelin. Parasta on kuitenkin olla lainaamatta kirjaston aineistoa muille, jokainenhan voi vuorollaan lainata saman aineiston kirjastosta omalla kortillaan.
Parkour on niin uusi liikunnanlaji, että kovin paljon siitä ei kirjallisuutta vielä löydy.
Kirjoja, joissa kerrotaan mm. parkourista löytyi vain yksi, Heikki Roiko-Jokelan toimittama Alussa oli vesi -teos (2006).
Jyväskylän yliopistossa on tehty aiheesta gradu: Varonen, Perttu, Parkour - nuoret liikkeelle (2004).
Ruth Rendellin romaanissa Hepokatti (2006) kerrotaan katoilla kiipeilevistä nuorista.
Lehtiartikkeleita löytyy hakusanalla parkour useita, Arto-tietokannasta kolme ja Aleksi-tietokannasta seitsemän. Arto ja Aleksi ovat käytettävissä vain kirjastoissa, joten sinun kannattaisi käydä kirjastossa selaamassa niitä.
Internetissä on myös lukuisia parkour-aiheisia sivustoja, esim. www.parkour.fi .
Ainakin seuraavat Helmet-tietokannasta löytyvät kirjat käsittelevät Pohjanmaan ruokaperinnettä:
- Pohjois-Pohjanmaa à la carte, toim. Manne Stenros, Studio Avec Audiovisual 2004
- Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta, toim. Anneli Syrjänen, Pohjoinen 1999.
- Ruokaa Keski-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaan a la carte-hanke,1999
- Suomen maakuntaleivät, toim. Jaakko Kolmonen, Patakolmonen 1991
- Heikkinen, Leena:Perinteinen suomalainen, Valtion painatuskeskus 1988
- Suomen pitäjäruoat, toim. Jaakko Kolmonen, Patakolmonen 1987
- Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984.
- Pukonen, Seija: Makuja maakunnista, Tammi 1980
Edellä mainitut teokset saat esiin Helmet-haulla, jossa hakutapana on Sanahaku ja hakusanoina:…
Kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Suomipopin helmiä 4 : Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan" (Helmi, 2006). Nuottia ei löydy Nummi-Pusulan kirjastosta, mutta voit kaukolainata sen lähimmän kirjastosi kautta. Nuottia löytyy mm. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomipopin+helmi%C3%A4+4&se…
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö…
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,…
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Tällaisia sivustoja on monia, alla joitakin. Lisäksi mm. monet automerkit myyvät netissä omia autojaan. Lisää sivustoja löydät googlen kautta kirjoittamalla hakusanoiksi esim. auto myynti.
http://autot.oikotie.fi/autoliike/pr-automyynti/91851
http://www.nettiauto.com/
http://www.myyntiautot.com/
Pahkasian pahnueiden koko vaihtelee ympäristöolojen mukaan yhdestä kahdeksaan - keskimäärin kerralla syntyy kolme porsasta. Poikueita voi olla kaksi vuodessa. Pahkasikanaaras saavuttaa sukukypsyyden 18 kuukauden ikäisenä. Pahkasiat elävät noin 12-15-vuotiaiksi. Vaikka vaihdevuosi-ilmiötä on havaittu muillakin nisäkkäillä kuin ihmisellä, se on eläinkunnassa hyvin harvinainen eikä sitä juurikaan ole tutkittu luonnollisessa ympäristössään elävillä villieläimillä. Voitaneen kuitenkin otaksua niiden säilyttävän lisääntymiskykynsä elämänsä loppuun saakka.
Lähteet:
Grzimek's animal life encyclopedia. Vol. 15, Mammals IV
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Kateissa oleva teos voisi olla Sven Nordqvistin kuvakirja Kun Miinus lähti avaraan maailmaan (Weilin+Göös, 1985). Jossakin vaiheessa maailmanmatkaansa Miinus-poika saa mukaansa käynnistettävän majavan, joka voisi olla muistelemasi pieni eläin. Toisessa kohtauksessa hän osuu lipputankotehtailija Höpsyläisen viisikymmenvuotispäiville, ja tämän parhaat ystävät juhlivat sankaria hissaamalla häntä edestakaisin lippunarusta pitkin tankoa. Aukeamankokoisessa kuvassa Höpsyläinen nähdään naurusuin lipputangon huipussa. Kirjan loppupuolella Miinus antaa matkansa alussa saamansa kengän purjeveneeksi maailman pienimmälle kalastajaukolle, joka on kadottanut oman veneensä. Tämän kohdan kuvituksena on juuri kysymyksessä kuvaillun kaltainen kenkäveneen…
Suomen murteiden sanakirja määrittelee koppakaarin "huutokaupassa viimeiseksi, yhdellä kertaa myytäväksi (sekalaiseksi t. arvottomaksi) tavaraeräksi". Perunkirjassa se merkitsee sekalaista, erikseen luokittelematonta omaisuutta tai varallisuutta.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löydät lyhyesti tietoa Tuija Lehtisestä, myös lapsuudesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24.
Lapsuudestaan Tuija Lehtinen kertoo seuraavissa kirjoissa:
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996)
Miten minusta tuli lukija: tunnetut lastenkirjailijat kertovat (Avain, 2013)
