Kirjastostamme löytyy ainakin nämä, joista mahdollisesti on apua:
Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin/ Huang, Paulos
Merkkien valtakunta / Lindqvist, Cecilia
The simple art of chinese calligraphy/ Qu, Li lei
Näissä kirjoissa on tietoa Marvi Jalosta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. Kirjoissa on pienet kuvat kirjailijasta. Netissä tietoa löytyy Sanojen ajasta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Museoviraston sivuilta löytyy tällainen ohje:
Ikkunalasien kiinnittämiseen sekä huonekalujen ja lattianrakojen täyttämiseen tarvitaan öljykittiä.
Se valmistetaan vernissasta ja liitujauhosta. Peltipalaselle tai lasilevylle kaadetaan liitujauhoja, kasan keskelle tehdään kuoppa johon kaadetaan vernissaa ja ainekset sekoitetaan puulastalla taikinaksi. Pinnalle ripotetaan liitua ja taikina vaivataan käsin sitkeäksi. Liitujauhoa lisätään, kunnes saadaan tarpeeksi kova kitti.
Ohje on peräisin Marjatta Turkan Emännän kodinhoito –oppaasta sivulta 204 (julkaisija Maalaiskuntien liiton kirjapaino, 1949).
Samoilta sivuilta löytyy ohjeita myös vanhojen ikkunoiden korjaukseen:
http://www.nba.fi/fi/3_restmaailma
Voit katsoa aikaisempia Sweet Valley High -aiheisten kysymysten vastauksia tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi esimerkiksi sweet.
Arkiston osoite:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Englanninkielisen wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Sweet_valley_high) kirjasarjan viimeinen osa ilmestyi vuonna 2003. Viimeinen osa, numero 143 varsinaista Sweet Valley High -sarjaa on nimeltään Party Weekend.
Kaikki Francine Pascalin kirjat voit katsoa seuraavasta osoitteesta
http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/
Antiikin ja keskiajan kirkkohistoriaa käsitteleviä kirjoja löytynee varsinkin isommista kirjastoista useampia. Sopivia kirjoja voi myös tilata kaukolainaksi muista kirjastoista, jos niitä ei oman kunnan kirjastosta löytyisi.
Joitakin suomenkielisiä teoksia:
Walsh: "Kristinuskon syntyhistoria";
Krötzl: "Pietarin ja Paavalin nimissä: paavit, lähetystyö ja Euroopan muotoutuminen";
Thiede: "Kala Rooman keisarille";
Hällström: "Johdatus varhaisen kirkon teologiaan";
Eusebiuksen kirkkohistoria.
Eusebiuksen kirkkohistoria on vanhimpia kirjallisia lähteitä aiheesta. Kirja on kirjoitettu kilpailevista uskonnoista voiton saaneen ja keisari Konstantinuksen suosiman kristillisen kirkon näkökulmasta n. vuonna 324 jKr. Kirjan uusissa laitoksissa (esim…
Kirjastoalan meneillään olevasta tutkimuksesta löytyy tietoa esim. seuraavista osoitteista.
Tampereen yliopiston Tutkii-tietokanta: https://tutkii.uta.fi/cris/index2.html
Tampereen yliopiston informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://www.info.uta.fi/tutkimus/index.php
Oulun yliopiston informaatiotieteiden laitoksen Hankkeet ja projektit -sivu: http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/hankkeet.html
Åbo Akademin informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://web.abo.fi/fak/esf/bii/research/index.htm
Opetusministeriön kirjastosivuilta löytyy tietoa jo valmistuneista selvityksistä ja projekteista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/?lang=fi sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä: http://www.minedu.fi/OPM/…
Aivan oikein, Kansalliskirjasto (osa Helsingin yliopiston kirjastolaitosta, entinen Helsingin yliopiston kirjasto) kerää edelleen pienpainatteita, joiksi exlibriksetkin luetaan.
Exlibristä tulee toimittaa kaksi kappaletta. Lähetyksen mukaan tulee liittää kaksi lähettäjän täyttämää vapaakappaleiden lähetysluetteloa, joista toisen kirjasto sitten lähettää luovuttajalle kuitattuna takaisin. Lomakkeessa tulee olla lähettäjän yhteystiedot, tuotteen valmistusajankohta, lyhyt kuvaus itse tuotteesta ja alla lähettäjän allekirjoitus. Lähetysosoite on
Kansalliskirjasto /Vapaakappaletoimisto
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Kansalliskirjaston vapaakappaletoiminnasta kerrotaan tarkemmin osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/…
Ainakin seuraavissa nuottijulkaisuissa on Gershwinin Summertime kuorosovituksina:
4 voices: Das Chorbuch für gemischte Stimmer sekä
Sing all the best: SATB: Gershwin: volume 2. Kyseessä on nuotinnos 4 äänelle (sopraano, altto, tenori, basso) pianosäestyksellä.
Voisit kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Elizabeth Adler, Barbara Bradford Taylor, Sandra Brown, Diane Chamberlain, Jude Deveraux, Jane Stanton Hitchcock, Linda Howard, Judith McNaught, Kate Mosse, Nora Roberts, Danielle Steel. Kirjaston tietokannasta voi etsiä lisää nimiä hakemalla esim. kahdella asiasanalla: viihdekirjallisuus ja jännityskirjallisuus. Toivottavasti näistä löytyy jotakin mieluista luettavaa.
Vaikea oli kysymys, ainakaan vielä kukaan ei ole mietelausetta tunnistanut. Kirjastossa on kaksi kokoelmaa kello 12:n mietelauseita, mutta ne ovat 1980-luvulta. Olen lähettänyt kysymyksesi kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta asia selviää, lähetän sinulle tiedon.
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia. Henkilökunta arvioi kirjat ja ne otetaan joko kirjaston kokoelmiin tai mikäli kokoelmissa on jo riittävästi ko. teosta, poistokirjamyyntiin.
Sitaatin alkulähde on Shakespearen näytelmä Richard III (IV näytös, IV kohtaus, säe 70). Kuningatar Margareeta sanoo monologissaan ” Richard yet lives, hell's black intelligencer”. Matti Rossi suomentaa tämän kohdan ”Rikhard elää vielä, hornan musta renki”. Margareetalle Rikhard, joka on tappanut hänen lapsensa, on kaiken pahan ruumiillistuma.
Laulellen on Olle Bergmanin 1950-luvun puolivälissä säveltämä kappale, jonka suomeksi on levyttänyt Olavi Virta vuonna 1955. Laulun alkuperäinen nimi on Sjung och le.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 13. Laulettuna kappale löytyy cd-levyilta:
Virta Olavi: Kootut levyt. Osa 19 : 1955. Fazer Records, 1995.
Laulu on myös mukana sikermässä cd-levyllä:
Virta, Olavi: Kootut levyt. Osa 28 : 1960-1962. Fazer Finnlevy, 1993.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista levyjä on hyvin saatavilla.
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,…
Kirjassa Yhdessä lavalle: lasten esityksiä ja näytelmiä (toimittanut Kirsti Koivula) on sekä näytelmiä että lauluja. Kirja löytyy Järvenpään kirjastosta.
Kappaleen nimi on "Onko se Lenin?" ja se löytyy Tuula Amberlan albumilta "Siniset kyyneleet", joka on julkaistu alunperin v. 1988. Albumista on julkaistu remasteroitu cd-uusintapainos v. 2012 ja levy löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista. Kertosäkeen sanat ovat tarkkaan ottaen: Jaa, jaa, maaseutu kutsuu.
John Greenleaf Whittierin ja Charles Wesleyn virsien suomennoksista ei löytynyt mainintaa käytettävissä olevista tietokannoista eikä muista lähteistä. Whittierin Dear Lord and Father of Mankind on ote laajemmasta runosta The Brewing of Soma. Ainoa suomennos tekijältä näyttäisi olevan teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) löytyvä runo Virteni (My Psalm). http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c83c1f47-29…
Netistä löytyi tieto, että viimekeväisellä Sibelius-Akatemian Englantilaisen kirkkomusiikin viikolla sai ensiesityksensä kaksi Pekka Kivekkään suomentamaa virttä viikon oppiaineistosta Helsinki Hymnal, joista toinen on John Gossin säveltämä ja alun…
"Tiellä Via Dolorosaan" on suomenkielinen käännös Billy Spraquen ja Niles Boropin laulusta "Via Dolorosa". Laulun nuotinnos löytyy ainakin kokoelmasta "Gospel" (Prisma 1987), joka on mm. HelMet-kirjaston kokoelmassa (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1031150~S9*fin).
Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Uusi taivas, uusi maa" löytyy nuottina kokoelmasta "Juhlien juhla" (Suomen Lähetysseura 2008). Sekin löytyy HelMet-kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1885391~S9*fin).
Heikki Poroila
