Kattava Helle Kannila -sivusto löytyy verkosta osoitteesta http://www.kaapeli.fi/~fla/kannila/ .
Tiiviin selostuksen löydät myös Ylen Suuret suomalaiset -sivulta osoitteesta
http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=80…
Kannattaa myös kokeilla hakua HelMet -kirjastojen aineistotietokannasta, jos haluat muutakin kuin verkkomateriaalia. Laita HelMet-haussa (www.helmet.fi) kohtaan sanahaku "helle kannila" ja aineistotyypiksi kirjat niin näet, mitä pääkaupunkiseudun kirjastoissa on saatavana.
Suositeltavin teos olisi Johan von Wrightin Oppimiskäsityksen historiaa ja pedagogisia seurauksia. Myös Pekka Himasen toimittaman Verkkoyliopistostrategia-teoksen osa 2: Oppimiskäsityksistä voisi olla avuksi. Molempia löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Verkossa on saatavilla myös artikkeli Pragmatistisia näkökulmia konstruktivistisiin oppimiskäsityksiin. Sen osoite on
http://elektra.helsinki.fi/se/p/0355-1067/38/1/pragmati.pdf
Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjaston kotisivut ovat uudistuneet. Tuo kysymäsi Hurriganesin keikka löytyy kun etsit seuraavaa polkua: www.mikkeli.fi, palvelut, kirjasto. Kun olet kirjaston sivuilla valitse ylhäältä tiedonhaku ja siitä kirjaston verkkojulkaisut ja Rock in Mikkeli ja konsertit. Sieltä löytyy kysymäsi asia. Kuvat on otettu sanomalehdistä mutta teksti ei ole. Keikka pidettiin Mikkelin Yhteislyseolla ei Mikkelin Lyseolla 5.12.1973
Roseniuksen runo, joka ilmestyi ensi kerran Pietisten-lehden vuoden 1849 numerossa 1, on suomennettu 1800-luvulla ainakin kahdesti, ensinnäkin
kokoelmassa Hengellisiä Wirsiä 2. - 1870 (numero 9)
ja
lehdessä Hengellinen Sanan-Saattaja 1870, vihkoissa 27-28 (laulu 23)
Toinen suomennos esiintyy evankelisen herätysliikkeen laulukirjan Siionin kannel vuoden 1892 laitoksessa numerolla 183 ("Metsässä niin synkässä", kaikki alkuteoksen 28 säkeistöä).
Valitettavasti ulottuvillani ei ole Siionin kanteleen vuoden 1923 laitosta eikä saman herätysliikkeen piirissä julkaistua Nuori Siion -laulukirjaa, joten en pysty sanomaan mitään laulun myöhemmistä vaiheista evankelisissa laulukokoelmissa. Vuoden 1961 Siionin kanteleessa sitä ei enää ole. Tietysti…
Kaikista kirjailijoista ei tosiaan löydy suomen kielellä tarpeeksi tietoa esitelmää varten. Joan Aikenista ei löydy tietoja suomenkielisistä kirjoista, mutta netissä on sentään jotain.
Wikipediasta löytyy hyvin niukka artikkeli osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joan_Aiken ja suomenkielisillä scifi- ja fantasiakirjallisuussivuilla on myös vähän tietoa osoitteessa:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… . Muuten Google-haulla (suomenkielisiltä sivuilta) tuli esille lähinnä kirjannimiä.
Neiti Etsivä -kirjoista on kyselty monenlaista aiemminkin
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Laita hakusanaksi Carolyn Keene tai Neiti Etsivä palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, ja löydät näitä kysymyksiä ja vastauksia.
suomenkielisestä Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
löytyy lyhyet tiedot Neiti Etsivästä, englanninkielisestä enemmänkin http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Paula Drewin äiti kuoli, kun Paula oli kolme-vuotias. Tämän jälkeen taloudenhoitaja Hannah Gruen on ollut Paulalle kuin äiti ks. http://www.funtrivia.com/en/ForChildren/Nancy-Drew-4256.html
Neiti Etsivästä on kirjoitettu esim. seuraavat kirjat:
- Stewart Dyer C.& Tillman Romalov N. (ed.) (1995):…
Olemme etsineet lukuisista tietokannoista ja laitoimme kysymyksenne valtakunnalliselle Tieto-listallekin, johon kuuluu vastaajia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tiennyt tätä. Erästä bulgarialaista Pavel Vezinovia ehdotettiin, mutta hän on kirjoittanut teoksen 'Raja', alkukielellä Barierata, joka suomennettiin vuonna 1983.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Tori Amoksen nuottikirjoja 8 kappaletta. Kaikki näistä sisältävät myös pianonuotit. Nuottien laina-aika on neljä viikkoa.
Kokonaista kirjaa sosialismista/kommunismista ja muodista ei Helmet-kirjastoista löydy. Ainakin alla luetelluista kirjoista ja lehdistä löytyy kuitenkin artikkeleita aiheesta. Ne löytyvät myös Helmet-kirjastoista.
- Gronov, Jukka, Oliko sosialismissa muotia? Neuvostokulutuksen historiaa (teoksessa Arjen talous: talous, tunteet ja yhteiskunta / Pertti Jokivuori & Petri Ruuskanen (toim.) (2004)
- Gronow, Jukka, Kulutusyhteiskunta ja sen kriitikot. (Tiede & edistys. 1992, nro 1, s. 8-16)
- Salonen, Kirsti, Muoti saapuu Moskovaan (Parnasso, 1987, nro 2, s. 107-108)
- Gronow, Jukka, Neuvostomuodin synty: toisen maailmansodan jälkeisen kulutuskulttuurin erityispiirteitä Neuvostoliitossa / Jukka Gronow ja Sergey Zhuralev (teoksessa…
Kyllä on, tällainen laite on Helsingissä Pasilan ja Töölön kirjastoissa sekä Kohtaamispaikan neuvontapisteessä. Pasilan laitteen voi varata puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta, Töölön ja Kohtauspaikan puhelimitse. Ohjeet ja lisätietoa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ajankohtaista/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Kovin vähän tietoa rukkasmarssista löytyi. Vuoden 1980 Mitä-missä-milloin-kirjassa (sivulla 40) on kuva rukkasista portailla ja muutama rivi tekstiä. Todennäköisesti Helsingin Sanomissa ja ehkä joissakin muissakin sanomalehdissä on asiasta uutinen. Aikakauslehdet, ainakaan Suomen kuvalehti tai Seura, eivät aihetta käsitelleet.
Vaikka Karin Boyelta ei ole julkaistu omaa kokoelmaa suomeksi, hänen yksittäisiä runojaan on kyllä käännetty. Niitä voi löytää luettavakseen esimerkiksi seuraavista antologioista:
- Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
- Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti…
Wikipedian artikkelissa "Valokuva" on maininta, että vanhimman säilyneen valokuvan valotti vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce. Sen tarkempaa tietoa tuskin voi ollakaan, koska ensimmäisen kuvan ottaja itsekään ei ole voinut mitenkään tietää, onko hän ollut ensimmäinen.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa autamme mielellään hankalissa kysymyksissä, mutta koulutehtävien tekemisen idea on siinä, että ne tehdään itse. Nykyaikana tiedonhaku esimerkiksi valokuvan historian kysymyksissä on suhteellisen helppoa vaikkapa juuri Wikipedian avulla. Suosittelen, että otat esiin tuon suomenkielisen artikkelin Valokuvauksen historia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia) ja tutkit asiaa vaikkapa sen pohjalta.
Heikki Poroila…
Alla opinnäytteitä ja selvityksiä aiheestasi. Tiedot ovat peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta: http://finna.fi
Hyviä hakusanoja ovat ainakin katkaistut hakusanat (katkaisumerkki ?) neuvola?, lastenneuvola?, lastensuojelu?, moniammatilli?. Laita hakusanojen väliin and-operaattori.
- Monialaiset verkostot perheitä tukemassa / Eija Noppari (toim.) (2008)
- Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen alle kouluikäisten lasten perheissä Koskella TL : perhetyön, varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyön kehittäminen / Maria Saari (Opinnäyte, Ylempi AMK-opinnäytetyö : Turun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, 2012)
- Toimijoiden kokemuksia varhaisen tuen perheleiritoiminnasta / Tiina Harjula (AMK-opinnäytetyö : Oulun…
Internetistä löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista, josta kirjailijat löytyvät aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Kunkin kirjailijan kohdalta löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan myös kirjoja, joista löytyy tietoa ko. kirjailijasta.
Valtakunnallisia yhteisiä tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Paikallisia tilastoja jotka kattavat tietyn aikavälin löytyy kyllä. Esim. pääkaupunkiseudulla on tilastoitu Helmet-kirjastojen lainatuimmat v. 2017. Lainoja kymmenelle eniten lainatulle kertyi viime vuonna yhteensä 52 592. Erään verkkolähteen mukaan 100 000 painettua kirjaa vaatisi n. 400 puun kaatamisen. Eli kirjan ostamisen sijasta lainaamalla säästyisi n. 200 puuta.
Helmet.fi, http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainatuimmat_kirjat_2017
Yle.fi, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/14/puusta-kirjaksi
Hei!
Et ole ensimmäinen, joka tätä asiaa kysyy. Soturikissat on laaja seikkailusarja ja joskus tuntuu, että juuri tämän sarjan kohdalla on vaikea antaa selkeää "Sopii tämän ja tämän ikäisille" -vastausta. Nuorin lukija, jonka tiedän, on ollut 8-vuotias ja tämän myötä toteankin, että kirjojen sopivuus riippuu todella paljon lukijasta ja siitä kuinka paljon on lukenut jo ennestään. Soturikissoissa on joitakin raakojakin kohtauksia, jotka voivat tuntua herkemmistä lukijoista pahalta. Mutta sarja ei ole pelkkää raakuudesta toiseen hyppimistä. Itse antaisin kolmosluokkalaisen kokeilla sarjan lukemista. Jos sarja ei tunnu lukijasta hyvältä, niin sen voi aina lopettaa kesken.
