Kysymyksesi on sen verran laaja, että vastauksen etsimiseen ei muutama työpäivä riitä. Ohessa kuitenkin linkkejä joista voit katsoa itseäsi kiinnostavien maiden tietoja.
Ulkoasiainministeriön sivulta löytyy maittain tietoja ja linkkejä ko. maan virallisille sivuille.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17195&contentlan=1&…
Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy linkkejä eri maiden maahanmuuttoviranomaisten sivuille
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2099
Eurooppatiedotuksen sivuilta löytyy tietoa Eu-kansalaisuudesta
"- Mitä tarkoittaa käytännössä Euroopan unionin kansalaisuus? Mikä on EU:n kansalaisuuden suhde jäsenvaltion kansalaisuuteen?
Euroopan unionin kansalaisia ovat EU:n jäsenmaiden kansalaiset.…
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY. Kustantamon sivuilta ei löydy tietoa American Wife -kirjan käännöksestä. Myöskään Kirjavälityksen tietokannasta ei löydy tätä kirjaa. Täytyy vain odotella käännöstä edelleen...
Kysymääsi kirjaa Tehtaiden savuja ja kukkaketoja : kuvia Harlusta ei tosiaan löydy Helmet verkkokirjastosta.
Opiskelijakirjastoon sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon teos on hankittu. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa https://finna.fi
SKS:n kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteessa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Tällä hetkellä kirja on saatavilla SKS:n kirjavarastossa.
Olisiko kyseessä Raimo Karhilan (oikealta nimeltään Eero J. Tikka) henkilöhahmo Pesonen, joka esiintyi kahdessa romaanissa: Pesonen (1981) sekä Pesonen ja pankkimiehet (1982). Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
Pesonen : jännitysromaani / Raimo Karhila
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1331286?lang=fin
Pesonen ja pankkimiehet / Raimo Karhila
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1331308?lang=fin
Kirjasammosta löytyy kuvaukset teoksista. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176021588934
Kuvauksesi tuntuu sopivan Jeremy Lucasin teokseen "Valtameren yksinäinen" (alkup. teos "Whale", suom. Erkki Hakala, WSOY, 1982). Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon löydät kuvauksen kirjasta sekä kuvan kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2689
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat…
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Hammaslääketieteen opetusta on tarjolla Helsingin, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa.
Lisätietoja yliopistojen sivuilta.
Helsinki: http://www.helsinki.fi/hammas/
Turku: https://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hammaslaaketiede/Sivut/home.a…
Oulu: http://www.oulu.fi/hammaslaaketiede/
Itä-Suomi: https://www2.uef.fi/fi/hammas
Tietoa pyrkimisestä ja pääsykokeesta: http://www.studentum.fi/Hammaslaeaeketieteellinen_paeaesykoe__d6285.html
Organisaatio(i)sta löytyy runsaasti kirjallisuutta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista mm.: Organisaatio ja yrittäjyys vuodelta 1997 ja Raili Moilasen Oppiva organisaatio - tausta ja käsitteistö vuodelta 1996, jossa pitäisi olla myös organisaatioteorioista. Molemmat ovat lainassa Vantaan pääkirjastosta. Mika Kamenskyn Strateginen johtaminen vuodelta 2000 on vasta tulossa Vantaan kaupunginkirjastoihin; Espoosta se on lainassa. Jouko Hannuksen Strateginen uudistuminen vuodelta 1999 on lainassa Vantaan pääkirjastosta, samoin Riitta Strömmerin Henkilöstöjohtaminen vuodelta 1999. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, Plussasta (http://www.libplussa.fi)), voi etsiä lisää aihehauilla: organisaatio(t), henkilöstöstöjohtaminen ja…
Germaaniset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan sivuhaaroista.
Tämä tarkoittaa sitä, että verrattuna muihin indoeurooppalaisiin kieliin germaaniset kielet ovat keskenään läheisempää sukua. Germaanisilla kielillä on yhteinen alkuperä, ts. ne polveutuvat samasta välikantakielestä, joka on nuorempi kuin indoeurooppalaisen kielikunnan yhteinen kantakieli.
Germaanisen kielihaaran kieliä yhdistävät yleisesti ottaen samat asiat kuin muitakin sukulaiskielistä muodostuvia kieliryhmiä. Näitä ovat mm. ääneopilliset piirteet, muoto-opilliset ainekset sekä sanat, erityisesti ns. perussanat kuten ruumiinosien ja lähisukulaisten nimitykset sekä ihmisen ja…
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on…
Fennican mukaan näytelmää ei ole julkaistu suomeksi, tässä hakutuloksessa löytyy Heinrich Heinen suomennettu kaunokirjallisuustuotanto, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm
Almansor saksankielisenä löytyy Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm
Hassan. Das war ein Vorspiel nur, dort wo man Bücher
Verbrennt, verbrennt man auch am Ende Menschen. (Almansor, 243-244)
Suomennos löytyy myös muodossa: Se oli vasta pelkkää alkusoittoa; kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä. Esim. Euroopan unionin Euroopan historian talon oppiaineistosta, https://historia-europa.ep.eu/sites/default/files/Discover/EducatorsTea… Lause on kaiverrettu Berliinissä…
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämälle Monikulttuurisen kirjaston sivulle on koottu "Maailma Infoa". Sen China-sivulta löydät useita linkkejä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/china.htm
Suomen Kustannusyhdistys ry:n kotisivu on osoitteessa http://www.sky.cultnet.fi , voit kääntyä heidän puoleensa. Jotakin löytyy internetistä: mene Suomen yleisten kirjastojen kotisivulle http://www.kirjastot.fi > kirjastoalan ammattisivut > kirjallisuus ja kustannustoiminta > ulkomaisia kustantajia ja kirjakauppoja > AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors > Publisher Web Sites: Subject Directory (huom! aihehakemisto!)> Reference. Tästä löytyy melkoinen määrä nimenomaan hakuteoskustantajia. AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors -kotisivu on osoitteessa http://www.library.vanderbilt.edu/law/acqs/pubr.html
Amerikkalainen kirjailija Marilyn Kaye syntyi 19.7.1949 New Britainissa Yhdysvaltain Conneticutissa. Hän käyttää myös salanimeä Shannon Blair. Kaye kirjoittaa sekä historiallista että romanttista kaunokirjallisuutta. Tutkinnot: B.A. (Emory University) ja Ph.D. (University of Chicago). Uransa aikana Kaye on toiminut toimitusassistenttina, informaatiotutkimuksen opettajana, tuntiopettajana sekä kirjastotieteen apulaisprofessorina. Hän kuuluu ALA:n lastenkirjakomiteaan sekä Beta Phi Mu'n kirjailijoiden kiltaan. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.geocities.com/ratman1986/kaye.html
Kirjailija Jari Tervosta kerrotaan mm. Sanojen aika -tietokannassa ( http://kirjailijat.kirjastot.fi ) ja WSOY:n kirjailijagalleriassa ( http://www.wsoy.fi/ ) sekä Lapin maakuntakirjaston Lapin kirjailijat -sivuilla ( http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm )
Jari Tervosta on tietoa myös kirjoissa esim.
Kotimaisia nykykertojia
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997
ISBN 951-692-397-6
(s. 129 - 131)
Miten kirjani ovat syntyneet 4
WSOY, Helsinki, 2000
ISBN 951-0-25018-X
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989, ss. 210-211) mukaan Melisan nimipäivä voi viettää 15.9.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tilastotietoja nimen yleisyydestä:
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
melisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 1 1
1920-39 0 1 1
1940-59 0 4 4
1960-79 0 17 17
1980-99 0 112 112
2000-04 0 61 61
2005 0 8 8
Yhteensä 0 204 204
Nimistä kiinnostuneelle lisää linkkejä esimerkiksi Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet
Ruotsin almanakasta ei löytynyt nimipäivää Melisa/Melissalle; muuta tietoa kyllä löytyi Internetistä
(ks. esim. http://www.svenskanamn.se/…
