Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden…
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös…
Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen murteiden…
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa…
Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 147.1-152.1 miljoonan kilometrin välillä. Lisää tietoa esim. Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm
Professori Matti Kuusen sananlaskutyyppikokoelmassa on yli 8000 sananlaskua, https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/. Niille on annettu aiheen mukainen luokitus, jonka saa näkyviin haun Code-kohdan alasvetovalikossa. Tyypit on myös on avattu kohdassa typology, mutta siellä teksti on englannin kielinen. Tämä on ainoa löytämäni, jossa sananlaskut on aiheen mukaisesti selattavissa.
Kotimaisten kielten keskuksen Sananparsikokoelma on verkossa, mutta se on alueittain järjestelty eli sen paikan mukaan, josta sananparsi on lähtöisin, https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml. Aineistoon on kuitenkin tarjolla haku.
Wikiquote-sananlaskut on järjestetty aakkosiin,
Suomenkieliset…
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen…
Kysymys ei ole varsinaisesti tietopalvelukysymys siten, että siihen olisi tarkistettavissa lähteistä oikea vastaus. Sikäli vastaus sisältää väistämättä myös vastaajan subjektiivisia näkemyksiä.
Feminiiniset johtimet tuntuvat nykyään varsin vanhahtavilta ja niiden käyttö on selkeästi vähentynyt. Sukupuolittuneisuutta on karsittu kielestä tietoisesti instituutioiden ja työnantajien taholta - Helsingin kaupungilla esimies on kuollut herättäen tilalleen henkiin esihenkilön - ja toisaalta sukupuolen erillinen korostaminen tuntuu tarpeettomalta ellei typerältä: miksi vaikka hiihtäjän sukupuoli tarvitsisi erikseen liitteellä tai johtimella kertoa, jos kaikki tietävät asian ilmankin?
Toisaalta voinee ajatella, että…
Voit käyttää Atwoodin runojen hakemiseen perushakua tai tarkkaa hakua Helmet-Finnassa.Perushakuun kirjoitat "Atwood, Margaret" ja valitse hakuruudun reunasta alavetovalikosta Tekijä. Kun olet saanut hakutuloksen, valitset vasemmasta reunasta kohdasta Genre runot.Tarkennetussa haussa voit yhdistää tekijän ja aiheen (eli asiasanan) runot, Atwood, Margaret (tekijä), runot (aihe).Molemmat haut voit tehdä myös yhteisessä Finna.fi-haussa. Silloin saat muidenkin kirjastojen ja muistiorganisaatioiden aineistoja hakutulokseen.Finnan vastaava tarkennetun haun hakutulos.
Tapaninen tulee Tapani nimestä, joka on suomalainen muunnos sanasta Stefanos. Stefanos oli kristikunnan ensimmäinen marttyyri, jonka muistoksi vietetään tapaninpäivää.
Tapaninen sukunimeä esiintyy eniten Savossa, erityisesti Kiuruvedellä ja Kuopiossa, jossa sitä on tavattu jo 1660 ja 1700 luvulla.
Voi olla että joku sukunimetön Tapanin jälkeläinen on saanut sukunimekseen Tapaninen.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa Tapaninen nimen tilastot. Tällä hetkellä Suomessa elää 770 Tapaninen nimistä ja ulkomailla 31.
Tapaninen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 801 403 398 770 31
Entisenä nimenä 297 20 277 269 28
Kuolleilla 372 145…
Matti Kuusen runoelma Kuolemanjuoksu sisältyy teoksiin Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja (toim. Olavi Paavolainen, 1943, s. 105 - 110), Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (toim. Eino Jäppinen, 1990, s. 51 - 53) ja Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (toim. Aino Räty-Hämäläinen, 1999).
Kaikki em. teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teosten saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Laulun Se kolmas J. H. Erkon sanoihin on säveltänyt Oskar Merikanto. Laulu on opusnumerolla 19.
Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Suomen nuorison laulukirja (toim. P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen, 1901), joka kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.heikkiporoila.fi/hp/wp-content/uploads/2020/11/978952687118…
Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Lauri Pohjanpäällä on runo, jossa on rivit "on kaunein silloin ihminen, kun käydä voi kuolon etehen hän lausuin: "Valtahas alistun, mut valtas ei yllä työhöni mun..." Runo löytyy mm. kokoelmasta "Kaipuu ylitse ajan: Valitut runot 1910-1954". Voisiko tämä olla oikea runo?
Tai olisiko mahdollista, että runo ei olisikaan Pohjanpään. Alpo Noposella on mahdoton ratkaista -niminen runo, joka alkaa näin: ”Se on, ystävä, ratkaista mahdoton, minä aikana ihminen kaunein on…” ja jossa säettä "minä aikana ihminen kauniimpi ois" toistetaan useamman kerran. Runo löytyy ainakin kokoelmista Tämän runon haluaisin kuulla ja Runo on vapaa.
Ann Bryantin Sisters club -sarjan kirjat ovat järjestyksessä: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden verkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua, Kohtalokas päivä.
Ann Bryantilta on toistaiseksi suomennettu ainoastaan Sisters club -sarjaa. Englannin kielellä Bryantin tuotantoa löytyy paljon. Hän on kirjoittanut useita lastenkirjasarjoja, mm. Ballerina Dreams ja Families in a Step Chain -sarjat.
Lisää tietoa Ann Bryantista ja hänen tuotannostaan löytyy englanninkieliseltä sivulta: http://www.annbryant.co.uk/
Ei löydy "Chopinin Spring Waltzia", koska kyseessä ei ole ollenkaan Chopinin sävellys, vaan ranskalaisen viihdesäveltäjä Paul de Sennevillen vuonna 1979 säveltämä Mariage d'amour ("Marriage of love"). Kappale on tullut tunnetuksi Richard Claydermanin esittämänä. Myös pianisti George Davidson on esittänyt sävelmää ja joku tämän esityksern YouTubeen ladannut käytti siinä yhteydessä virheellistä tietoa Chopinista ja "Spring Waltzista". Näin virhe on levinnyt laajalle ja tuskin katoaa internetistä koskaan.
Tämä Sennevillen sävelmä löytyy mm. seuraavilta nuottialbumeilta: Clayderman: Creative keyboard http://luettelo.helmet.fi/record=b1015510~S9*fin ja I can play that Richard Clayderman http://luettelo.helmet.fi/record=b1039257~S9*fin.
Heikki…
Kyllä. Kirjastot.fi-toimitus on vastuussa julkaisun sisällöstä kaiken kaikkiaan, joten kommenttikenttää moderoidaan. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaava toimittaja hoitaa vanhojen vastausten päivityksiä, korjaa rikki menneitä linkkejä, uusii sisältöä tai poistaa julkisesta palvelusta vanhentuneita vastauksia.
Kaikki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistava sisältö keskittyy tiedonhakuun ja hyvien tiedonlähteiden suositteluun.
Raul Roine on kirjoittanut sadun Viisauden jyvä.
Satu kertoo prinsessasta, jolla on kaikkea mutta viisauden jyvä puuttuu.
Satu löytyy ainakin teoksesta Roine, Raul: Satuja s. 35-39
Englannin kanaalin keskimääräinen syvyys on 63 m, syvimmillään se on 174 m. Suomenlahden keskimääräinen syvyys on ainoastaan 37 m, syvimmässä kohdassa merenpohjaan on matkaa 123 m.English Channel | Location, History, & Facts | Britannica English Channel Itämeri numeroina - Itämeri Uudenmaan-meri-ja-rannikkoalueselvitys.pdf
