Jos lehden nimi on tiedossa, Suomen kansallisbibliografiatietokannasta Fennicasta voi hakea aikakaus- ja sanomalehtiä lehden nimellä. Tulee valita perushaku ja hakutyypiksi lehden/sarjan nimi. https://finna.fi Lehtiä voi hakea Fennicasta myös sisällön mukaisen udk-luokan avulla valitsemalla tarkennettu haku ja hakutyypiksi UDK-luokka. Aineistoksi valitaan lehdet/sarjat ja aikarajaukseksi kirjoitetaan ja valitaan 1950-1959. Lehtien ja sarjojen luokituskaavio löytyy sivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio_k… Aikakauslehtiä voi hakea myös kirjoittamalla tarkennetussa haussa hakusanaksi 195? ja valitsemalla sille hakutyypiksi julkaisuvuosi. Aineisto rajataan lehtiin/sarjoihin. Kielenkin voi rajata…
Sodassa kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Sotaolosuhteissa kuolleeksi julistamisen saattoi tehdä puoli vuotta katoamisen jälkeen.
Vastausta kysymykseesi kannattaa tiedustella myös Maanpuolustuskorkealoulun kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sekä palvelut ovat myös siviiliasiakkaiden käytettävissä.
Lisätietoa:
Arkistojen portti: Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto
Jarmo Nieminen: Viime sotien suomalaiset kadonneet. Ammattisotilas 3/2008
Raija Ylönen-Peltonen: "Vain sodassa…
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi seuraavat teokset. (Lindassa on usein kattavampi asiasanoitus kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haussa.)
Sukupuoliero agraarikulttuurissa : "se nyt vaan on semmonen" / Jan Löfström, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1380489~S9*fin
Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä / toimittaneet Jyrki Pöysä, Anna-Leena Siikala, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne, sananparret
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1003297~S9*fin
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toimittanut Jyrki Pöysä. asiasanoituksena mm. siirtymäriitit -- naiset -- synnytys,…
HI-virusta analysoimalla on päätelty, että se on syntynyt muuntumalla simpanssin immuunikatoviruksesta (SIV). Tämän arvioidaan tapahtuneen 1900-luvun alkupuolella keskisessä Afrikassa. Apinoita on metsästetty ruoaksi, minkä yhteydessä ihmiset ovat voineet altistua virusta kantavien yksilöiden verelle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv
The AIDS Institute: https://www.theaidsinstitute.org/education/aids-101/where-did-hiv-come-0
Yleisesti ottaen kirjaston lehtiin ei kuulu tehdä merkintöjä. Eri kirjastoissa voi olla erilaisia suhtautumistapoja sanomalehtien sudokujen täyttöön, mutta kannattaa kysyä etukäteen henkilökunnalta, saako sudokun täyttää. Tarvittaessa sivusta voi myös ottaa kopion.
Kysymyksessäsi viittaat ymmärtääkseni ilmiöön nimeltä fanius tai "fanittaminen". Tein haun ensin Finna.fi:ssä hakusanoilla fanit, fanius, fanikulttuuri ja psykologia. Suomeksi ei juurikaan löytynyt relevantteja teoksia, mutta alla pari lähinnä olevaa:
Loimala P (2002) Nuorten idolit, niiden merkitykset ja fanien persoonallisuus. Pro gradu.
Petrelius J (2023) Fanien kokemuksia idolin vaikutuksista heihin parasosiaalisessa suhteessa. Maisterivaiheen työ.
Hain myös Google Scholar -palvelussa hakusanoilla "fans", "fandom" ja "psychology". Englanniksi aiheesta löytyy useita kirjoituksia, artikkeleita ja tutkimuksia hieman eri näkökulmista. Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä, jos haluaa tutkia fanikulttuuria ja…
Selailin Helsingin seudun puhelinluetteloita. Vielä vuoden 1979 luettelosta löytyy Laatuvaunu Ky osoitteesta Itälahdenkatu 25. Vuoden 1980 ja 1981 luetteloissa Laatuvaunu Ky:n kohdalla puolestaan lukee seuraavasti: "ks. Starckjohann & Co Oy Ab. Palontorjunta Niittaajank. 3 B." Vuoden 1982 luettelossa Laatuvaunu Ky:ta ei löydy enää lainkaan.Hs.fi aikakoneen vuoden 1979 juttujen silmäilyn perusteella näyttää siltä, että Laatuvaunu Ky on vuosikymmenen vaihteessa integroitunut osaksi Starckjohann & Co Oy:ta. Käsiini saamieni tietojen perusteella jää hieman epäselväksi, mitä tässä yhteydessä on tarkalleen tapahtunut Itälahdenkadun Laatuvaunulle. Yksi veikkaus voisi olla, että Laatuvaunun toiminta on lakannut välittömästi…
Valkealan kirjastossa on lainattava diaprojektori. Ota yhteyttä siis Valkealan kirjastoon puh. 020 615 4516 tai sähköpostilla kirjasto.valkeala@kouvola.fi.
Lähetin kysymyksesi Helsingin Kaupunginarkistoon palautejärjestelmän kautta. Kaupunginarkiston erikoistutkija Tuomas Virtanen selvitti asiaa ja tässä hänen vastauksensa:"Olen tutkinut näitä kaupungissa 1960-luvulla toimineita lasten kesäsiirtoloita, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista, joka vastaisi kysyjän antamaa kuvausta. Kesäsiirtolatoiminta ei siis ole ollut suoraan kaupungin ylläpitämää vaan toimintaa ovat järjestäneet suomen- ja ruotsinkieliset opettajayhdistykset. Suomenkielisten koululaisten kesäsiirtolatoiminnasta on vastannut Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta, kun taas ruotsinkielisten lasten kesäsiirtolatoiminnan on järjestänyt Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening. Suomenkielisen…
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan…
Koska käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt mitään tietoa autogrammikuvista, niin kysyimme asiaa Museoviraston Kuvakokoelma-osastolta. Alustavassa puhelinkeskustelussa selvisi se, minkä itsekin päättelimme netistä löytyvien autogrammikuvien perusteella eli että kyseessä on usein taitelijoita esittävä kuva, jossa on myös kuvan kohteen nimikirjoitus. Saksan kielen sana autogramm tarkoittaa nimikirjoitusta. Jos saamme Museovirastosta vielä lisätietoa asiasta, niin informoimme teitä.
Kirjastosta löytyy seuraavia kirjoja, joista voisi olla apua:
Kansainvälinen etikettikirja (toim Luoto),
Powell: Maan tavoille, matkailijan käytösopas,
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin (Fintra-julkaisu, 1993),
Kulttuureja ja käyttätymistä,Eurooppa (2000),
Strange: Denmark, a survival guide to customs and etiquette (CultureShock -sarjaa),
Bendure: Denmark (Lonely planet -matkaopas).
Kirjastoissa käytös- ja tapatiedon luokka on 30.8 ja Tanskaa koskeva maantiedon/matkailun luokka on 43.3.
Lisäksi katsottiin Aleksi -artikkeliviitetietokantaa, josta ei aivan viimeaikaisia tähän sopivia artikkeleita näyttänyt juurikaan löytyvän, mutta Aleksi on Lahden kaupunginkirjastossa asiakaskäytössä, jos haluat jatkaa…
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Nämä lyhenteet liittyivät jäsenten lisämaksuvelvollisuudeksi kutsuttuun vastuuseen. Jos osuuskunnassa jäsenet eivät olleet henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista, kyseessä oli osuuskunta ilman lisämaksuvelvollisuutta (i.l.). Jos jäsenen kuului vastata säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista, kyseessä oli rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (r.l.). (Osuuskuntalaki 247/1954)
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)…
Tämä kirja on tosiaan Suomen julkisissa kirjastoissa varsin harvinainen, mutta Kansalliskirjastossa siihen voi tutustua sekä suomen että ruotsin kielellä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa on vuoden 1954 suomenkielisestä painoksesta yksi kappale (http://luettelo.helmet.fi/record=b1518645~S9*fin), jota säilytetään työhuoneessa eikä sitä siis voi lainata. On kuitenkin mahdollisuus pyytää kirjastoa tekemään vain 10 sivua laajasta kuvakirjasesta valokopio (maksullinen) tai jos se teknisesti on kirjavarastossa mahdollista, digitaalinen skannauskopio (tekijänoikeuslain 12§:n mukaan tämä on yksityiseen käyttöön laillista). Kannattaa selvittää vaihtoehdot ottamalla suoraan yhteyttä Pasilan kirjavarastoon. Varastossa on avoimet ovat…
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos) kertoo, että Toivanen-nimen alkumuotona on pidetty vanhaa muinaissuomalaista miehennimeä Toiva. Toivaset lienevät samaa sukua kuin Toivaiset,
Vanhoja merkintöjä nimestä on lähinnä Viipurin seudulta ja Laatokan Karjalasta sekä pohjois-Savosta ja entise nOulun läänin alueelta. Ensimmäisiä merkintöjä nimestä ovat esimerkiksi L toijffwan 1556 Viipurin pitäjästä ja laurens Toiffuain 1563 Rantasalmelta sekä Antti toijffuon 1541 Kerimäki.
Sukunimenä Toivanen tunnettiin 1900-luvulla lähinnä Pohjois-Karjalassa. ja Pohjois-Savossa, mutta sitä tavattiin myös Itä-Savosta ja kainuusta. Laatokan Karjalan ja Viipurin seudun karjalaiset veivät nimen mennessään länsi-…
Kappale on alunperin nimeltään Always Laughing, ja sen ovat tehneet Chris Arnold, David Martin ja Geoff Morrow. Discogs-verkkosivuston mukaan se levytettiin vuonna 1975 kaksi kertaa: sekä Joe Brownin että Guys 'N' Dolls -yhtyeen esittämänä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22Always+Laughing%22+arnold&type=all
Aurinkoon ei kannata katsoa. Nopea välähdys kiikarissa ei liene vaarallista, mutta jo lyhyehkö tuijotus suoraan aurinkoon paljainkin silmin saattaa vaurioittaa silmiä pysyvästi. Normaalisti ihminen välttääkin katsomista, sillä se tuntuu epämiellyttävältä.
Lähteet:
"Saako aurinkoon katsoa" Ylen sivustolla.
UV-säteily. STUK
What happens if you look at the sun with binoculars. Bino Expert
Why shoudn't you stare at the sun. Healthline.com
