Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias. Christinen ruotsalaisia muunnelmia ovat Christina, Kristina, Kristin, Kirstin, Kerstin, Stina ja Tina. Suomalaisia vastineita ovat Kristiina, Kirsti, Kersti, Krista, Tiina. Miehillä vastineita ovat Kristian, Risto jne. Nimen alkuperäinen merkitys aiheuttaa sen, että pyhimyskalenterit tuntevat monia samannimisiä. Perinteinen päivä meillä on ollut 24.7. (Agricolan rukouskirjassa v. 1544 'Christina neitzyt').///Svenska namnbok/Anders Malmsten///Etunimet/Kustaa Vilkuna///Suuri etunimikirja/Pentti…
Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä
kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat.
Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Onkohan kysymyksessä Aale Tynnin runo Itämainen satu?
Runo alkaa:
Tuhat sielua ruumiitonta
minut vartoen piirittää,
ja ruumiini kätkee monta,
oi, monta elämää.
Syvin, väkevin ihmetyksin
minä lapseni nähdä sain:
sinä synnyit, sinä yksin,
sinä joukosta miljoonain...
Tämä runo löytyy kokonaisuudessaan mainitsemastasi Tynnin teoksesta sekä hänen Kootuista runoistaan.
Muistat aivan oikein. Enid Blytonin Viisikko-sarjaa on julkaistu suomeksi 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. (ja uusintapainoksia senkin jäkeen)
L. M. Montgomeryn Anna kirjoja luettiin varmasti myös 1950- ja 1960-luvuilla, vaikka ne kirjoitettiin jo 1900-luvun alussa.
Birgit Th. Sparren Diana-kirjoja lukivat varmaan hieman vanhemmat teini-tytöt.
Saman ajan tyttökirjoja ovat myös Anni Polvan Tiina-kirjat, Rauha S. Virtasen Selja-sarja, Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarja sekä Helen Wellsin Ursula-kirjat.
Myös Louisa M. Alcottin kirjat ja Helen D. Boylstonin Sisar Helenistä kertova sarja olivat silloin suosiossa. Susan Coolidgen Katy sarja sijoittui koulumaailmaan, samoin Mary Marckin Neljäs luokka…
Yleisradio ei ole julkaissut Kantolan perhe -kuunnelmaa äänitteenä, joten sitä ei ole kirjastojenkaan kautta saatavissa.
Kantolan perheestä kertova kirja Brysselin kirje julkaistiin 2002 ja sitä löytyy kirjastosta - tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
YLE Radio 1:n tiedottaja Tuire Juuselan kanavan omalle keskustelupalstalle laittaman viestin (http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu/viewtopic.php?p=9144) mukaan sarja jatkuu kevään ajan nykyisellä lähetysajallaan ja sen viimeinen osa kuullaan sunnuntaina 29.5.2005.
Viikingeistä kerrotaan esimerkiksi kirjoissa:
Lainema, Matti: Ultima Thule - pohjoiset löytöretket
Hinneri, Sakari: Viikinkien Kalantiväylä
Korpela, Jukka: Kiovan Rusj keskiajan eurooppalainen suurvalta
Ihmisen suku 3. Etruskeista viikinkeihin
Roesdahl, Else: Viikingit
Viikingit
Lastenosastolta löytyy:
Clare, John: Viikingit
Deary, Terry: Karmea totuus viikingeistä
Kirjastossa on myös viikingeistä kertovia romaaneja ja sarjakuvakirjoja.
Viikingeistä kertovat tietokirjat löytyvät useinmiten luokasta 93 Pohjoismaiden historia.
Löydät pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.helmet.fi viikingeistä kertovat kirjat, kun kirjoitat kohtaan asiasana Viikingit
Oona –nimi on Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lähtöisin intiaaneilta, alkuaan muodossa Una. Vilkunan Etunimet –kirjan mukaan alkuperä on muinais-irlantilainen nimi Oonagh. Suomen almanakassa nimi on Aunen ja Aunin rinnalla 21.1. vuodesta 1995. Päivä johtuu siitä, että iirinkielisen Oonagh muodon katsotaan olevan lähtöisin Aunen kantanimestä Agnes. Linnea on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén kunniaksi luotu nimi, kasvitieteessä vanamon tieteellinen nimi (Linnea borealis). Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Oona oli vuonna 2005 30.suosituin nimi (372 Oonaa) ja Linnea 31. suosituin nimi (371 Linneaa). Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Pirjo Rissasen teos Äitienpäivä on ilmestynyt vuonna 2011. Kustantaja Gummerus osaa luultavasti kertoa, milloin Rissaselta on odotettavissa uusia teoksia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail… .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta on kysytty aikaisemmin kirjailijoita, jotka kirjoittavat Enni Mustosen -tyyliin http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4cba4b85-95… .
Seuraavat voisivat olla kiinnostavia: Marja Orkoma, Elsa Anttila,
Liisa Tammio.
Kotimaisista naiskirjailijoista on vuonna 1999 ilmestynyt hakuteos: Kotimaisia naistenviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta.
Maailma tänään -hakuteoksen (Bonnier 1997) mukaan Peru jakautuu kolmeen erilaiseen maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat rannikkoalue Tyynenmeren rannalla, Andien vuoristoalue ja Amazonin laaksoseutu sademetsineen. Ilmasto on näilä kolmella alueella erilainen. Suurin osa perulaisista asuu rannikkoalueella, jossa esimerkiksi pääkaupungissa Limassa lämpötila on tammikuussa +23 C ja heinäkuussa +17C.
WSOY:n Web-Facta kertoo Perusta mm. seuraavaa:
Peru, esp. Perú, tasavalta Tyynenmeren rannikolla Etelä-Amerikassa. Perun kolme pääaluetta ovat kapea rannikkoalanko, Andien vuoristoalue ja Amazonin alanko. Kuivien dyynikenttien peittämä rannikkovyöhyke on leveimmillään rannikon pohjoispäässä. Rannikon sademäärä on maailman alhaisimpia, kahden…
Varsinaista kaupunginosahistoriaa ei Kärpäsen tai Sopenkorven alueista ole meidän tietojemme mukaan tehty tai ainakaan julkaistu. Äidinkielenopettaja Pirjo Sandelius on tehnyt historiikin Kärpäsen koulusta "Kärpäsen koulu 50 vuotta 1950-2000". Kärpäsen ja Sopenkorven alueen oma asukasyhdistys Harjuntaustaseura on sellainen taho, joka voisi tietää alueen historiasta enemmän. Kärpäsen kirjaston henkilökunta voi antaa seuran yhteystiedot (kirjaston puhelinnumero on 03-8125 403 ja yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/karpanen.htm).
Muutamista Etelä-Suomen sanomien artikkeleista voisi myös olla apua: Lyyrylä, Eila: "Yhtenäisyys ja luonto Sopenkorven laitamilla" (ESS 1983:5, s. 7), Miestamo, Hanna: "Mökkiä ku…
Hei
Lyhyt vastaus kysymykseesi on EI. Ruoka on paljon muutakin kuin vitamiinit, lisäravinteet tai hivenaineet. Esimerkiksi ruoassa oleva ravintokuitu joka kulkee suoliston läpi imeytymättä vaikuttaa monin tavoin ihmisen terveyteen. Kuidut voivat mm. virittää hormoneja ja saada aikaan kaikenlaista muutakin elimistössämme mitä emme vielä edes tarkasti tiedä.
Ruoassa on lisäksi tuhansia aineita, joita emme tunne ja jotka toimivat eri tavalla kuin pillereissä. Kombinaatioita on lukemattomia erilaisia eivätkä esim. antioksidantit toimi jos niitä antaa yksitellen. Yhteenvetona. Pureskelemalla ruokaa ihminen voi pidemmän päälle parhaiten. Pelkillä pillereillä ihminen ei voi hyvin. Päinvastoin pilleridieetillä hän todennäköisesti kuolee…
On ihan sopivaa vastata kiitokseen kiitoksella. Tällöin kiitoksensaaja kiittää kiitoksenantajaa kauniista eleestä eli kiitoksesta.
https://www.lily.fi/blogit/halo/ota-vastaan-kiitos/
Väinö Svahn murhasi kolme ihmistä kesällä 1971 Hausjärvellä ja Hyvinkäällä ryyppyseurueen juhlinnan yhteydessä. Uhrit olivat Mikko Karating, 48, Irja Vesterinen, 61, ja Pentti Heinonen, 40. Rikosten tekotapana oli kirves ja puukko.
Väinö Svahn oli itse tuolloin 57-vuotias. Svahn asui Hyvinkäällä, ja mitään viittausta Jämsään en löytänyt. Hän sai elinkautisen tuomion, mutta sitä en onnistunut löytämään, että elääkö hän vielä.
Väinö Svahnin tekemästä kolmoismurhasta löytyy lisää tietoa Hannes Markkulan kirjasta Suomalainen murha.
Kun esimerkiksi planeetta syntyy, on todennäköistä, että siihen kohdistuu voimia, jotka saavat siinä aikaan pyörimisliikettä — samoin jalkapallon potkaisemisen yhteydessä on todennäköistä, että potkaistu pallo pyörii ainakin hieman akselinsa ympäri, sillä potku kohdistuu vain harvoin kohtaan, joka ei saa aikaan minkäänlaista pyörimistä. Tällaisten voimien johdosta planeetta alkaa pyörimään akselinsa ympäri, ja kuten kysymyksessä mainitaankin, niin kappaleet jatkavat alkaneessa liikkeessä niin kauan, että jokin voima vaikuttaa niihin, eikä avaruudessa ole planeetan alkaneen pyörimisliikkeen pysäyttäviä voimia.Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että olisi hyvin epätodennäköistä, että planeettaan ei olisi sen syntyessä kohdistunut voimia,…
Nykysuomen sanakirja antaa verbille palaa taivutusluokan 9, ja sen esimerkkisanana on taivutustaulukoissa kaivaa. Passiivin imperfekti kuuluu siis kaivettiin, palettiin, ja tuo kysytty muoto (passiivin 2. partisiippi) kuuluu kaivettu, palettu. - Äänteellisesti lähellä on verbi palata, joka on esimerkkisanana taivutustyypissä 40. Sen passiivin imperfekti kuuluu palattiin, ja pass. 2. partis. palattu.
Helsingin ensimmäinen pizzeria Don Rodolfo avattiin Snellmaninkatu 16:ssa vuonna 1970.
Helsingin Sanomissa 11.11.2007 ilmestyneessä jutussa ”Opiskelijat valtasivat kaupungistuvan Suomen” Mikko-Pekka Heikkinen kuvailee vuoden 1970 helsinkiläistä opiskelijaelämää. Siitä on peräisin seuraava katkelma:
”Iltapäivällä Kaija-Leena kävelee (torikauppiaille) myydyistä vihanneksista saadut rahat taskussaan Snellmaninkadulla sijaitsevaan italialaiseen pizzeriaan Don Rodolfoon. Hän istuu pienen ravintolan pöytään ja tilaa lempipizzansa Neptunen. Sen täytteenä on tähden muotoon aseteltuja sardiineja. Mitä herkkua, ajattelee Kaija-Leena.”
Ravintola Rodolfo jatkaa pizzerian toimintaa nykyään osoitteessa: Kirkkokatu 5.
Toinen pizzeria-pioneeri on Ragni…
Kysymyksesi on hyvin laaja ja monisyinen, koska uskontoja on paljon ja niiden sisällä on suuri määrä eri suuntauksia.
Yleisesti ottaen uskonnot kieltävät tappamisen ja väkivallan. Tämän takia ne useimmiten suhtautuvat aborttiin kielteisesti.
Eri uskontojen tarkempi suhtautuminen aborttiin kuitenkin vaihtelee ja myös saman uskontokunnan eri suuntausten välillä saattaa olla eroja. Esimerkkinä tästä ovat kristinuskon eri kirkkokunnat. Katolisen ja ortodoksisen kirkon kanta aborttiin on kieltävä, kun taas luterilaisella kirkolla ei ole yhtä selkeää kantaa. Ehdottomaan aborttikieltoon katolinen kirkko hyväksyy kaksi poikkeusta: kohdun ulkopuolisen raskauden ja kohtusyövän. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilainen kirkko ei ole ottanut…
