Kuvauksesi sopii Elimäen tarkoitus -kirjaan, joka ilmestyi vuonna 1996. Vuonna 1997 julkaistiin Elimäen perimmäinen tarkoitus, joka on edellisen painoksen täysin uudistettu ja kuvitettu laitos. Elimäen kootut tarkoitukset ilmestyi vuonna 2002 ja Elimäen koko tarkoitus vuonna 2017.
Silja Hiidenheimo, Tuomas Nevanlinna, Kirsti Määttänen ja Tarja Roinila toimittivat yhdessä kaikki Elimäki-kirjat, jotka perustuvat John Lloydin ja Douglas Adamsin teoksiin The meaning of liff ja The deeper meaning of liff. Ensimmäiset kolme julkaisi Loki-Kirjat, viimeisen Teos-kustantamo.
Tumman marjapuuron värinen kansi on Elimäen tarkoituksessa, Elimäen perimmäinen tarkoitus sai voimakkaan lilan kannen. Seuraavissa onkin kannessa valokuva, jossa…
Käytettävissä olevista sitaattikokoelmista en löytänyt kysyttyä Einsteinin lausetta. Netissä lause esiintyy useammassa muodossa, mm. 'En ole älykkäämpi, mietin asioita enemmän kuin muut' ja 'En ole viisaampi kuin muut, vietän vain aikaa ongelmien parissa enemmän kuin muut'.
Näyttää siis siltä, että mitään vakiintunutta suomennosta tuosta lauseesta ei ole olemassa.
Kaikkia kirjoja ei ole saatavilla, joten vastaus pohjautuu myös verkkolähteisiin. Arkadi Renko näyttää olevan sitkeästi elossa ja pitkälti muuttumaton 2010-luvulla. Hän palasi Moskovaan, toimii yhä rikosetsivänä ja ratkoo rikoksia, joita hänen korruptoitunut syyttäjäesimiehensä ei aina haluaisi hänen ratkovan. Ura ei siis ole edennyt eikä Renkon persoona kauheasti kehittynyt. Tämä siitäkin huolimatta, että hän sai luodin päähänsä. Hän toipui kuitenkin nopeasti, eikä tunnu hätkähtävän, vaikka luodinsirpaleet liikuskelevat kallon sisällä. "Sitten voikin panna tupakaksi", hän toteaa fatalistisesti viimeisen kuultuaan, joten tupakointi jatkuu eikä keuhkosyöpä vielä uhkaa. Ikäkään ei juuri hidasta.
Uudelleen naimisiin Renko ei ole mennyt…
Foliopaperilla viitataan yleensä alumiinifolioon eli erittäin ohueksi valssattuun alumiiniin. Lehtimetallia voidaan valmistaa myös muista metalleista tai metalliseoksista, esimerkkinä vaikka tinapaperi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Alumiinifoliohttps://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtimetalli"How aluminum foil is made"
HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
Kirjastonhoitajan pätevyysvaatimuksista, ks. Kirjastolaki ja -asetus http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastolaki.html .
Kirjastonhoitajalta vaaditaan siis korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen aineopintoja. Suomessa voi tällä hetkellä opiskella informaatiotutkimusta kolmessa yliopistossa: Tampereen yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Åbo Akademissa ruotsin kielellä. Yliopistotasoista opetusta on järjestetty viime vuosina myös mm. Jyväskylän kesäyliopistossa, kesällä 2001 myös Helsingissä. Nykyisin on myös monia ammattikorkeakouluja, joissa voi suorittaa kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja, ks. linkki http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1002 sekä http://www.…
ePress-sanomalehtipalvelussa ovat luettavissa painettujen sanomalehtien näköisversiot. Painettu Aamulehti ei ilmestynyt sunnuntaina 6.11.2022 kuten ei Hesarikaan, joten sunnuntain lehdistä ei ole olemassa näköisversioita. Lehtien verkkosivuilla on aineistoa tilaajille myös niinä päivinä, jolloin painettu lehti ei ilmesty. Tilaajat, joilla on digilukuoikeudet, pääsevät lukemaan tätä aineistoa. Ainakin osa näistä jutuista ilmestyy myöhemmin myös painetuissa lehdissä.
Valokuvilla on kahdenlaista tekijänoikeuden suojaa. Kaikki kuvat saavat 50 vuoden suoja-ajan kuvaushetkestä laskien. Siten ns. amatöörin ennen vuotta 1964 näppäämät kuvat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Jos kuva kuitenkin katsotaan itsenäiseksi teokseksi - tämä on aina harkinnanvarainen tulkinta, joka ratkeaa viime kädessä oikeudessa -, sen suoja jatkuu kuvaajan kuolemasta 70 vuotta. Eli jos kuvaaja on kuollut 1943 tai aikaisemmin, kuva on tältä osin vapaa.
Valokuvasta tehdyn vedoksen omistusoikeus on samanlainen kuin millä tahansa teoskappaleella. Laillisesti ostetun teoskappaleen käytöstä saa omistaja päättää. Mutta tämä koskee vain sitä vedosta, ei verkkoon skannattua valokuvateosta. Jos alkuperäisen valokuvan oikeudet ovat…
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät…
Nämä artikkelit listaavat esimerkkejä teistä, jotka on katettu aurinkopaneeleilla. Kaikki ovat pienimuotoisia ja lähinnä koeluonteisia. Niihin kuuluu 70-metrinen pyörätie Alankomaissa, kilometri tietä Ranskassa ja samanmittainen maantie Kiinassa.
https://www.conserve-energy-future.com/solar-roads-benefits.php
https://energypedia.info/wiki/What%27s_Happening_With_Solar_Roads%3F
Pallonmuotoisen maailman esittäminen kaksiulotteisena tasona vaatii aina jonkinlaista muokkaamista. Tasokarttojen tekemistä varten on kehitetty erilaisia malleja eli karttaprojektioita. Mikään niistä ei kuitenkaan tuota maailmasta täysin oikeaa kuvaa, vaan joko välimatkat, muodot, suunnat tai pinta-alat vääristyvät väistämättä pallosta tasoksi siirryttäessä. Projektioista tunnetuin lienee jo 1500-luvulla keksitty Mercatorin projektio. Sitä on käytetty paljon maailmankartoissa, vaikka se tosiasiassa soveltuu niihin huonosti vääristäessään maiden mittasuhteita sitä voimakkaammin, mitä kauemmas päiväntasaajalta siirrytään. Niinpä esimerkiksi Suomi näyttää todellista kokoaan suuremmalta ja Grönlanti suorastaan jättimäiseltä. Pienempien…
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Tässä luettelo kaikista Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön teoksista, jotka kaikki on suomennettu ja jotka kaikki löytyvät myös Helsingin seudun (kuten useimmista muistakin) yleisistä kirjastoista. Kirjojen saatavuustiedot näet esim. internetin välityksellä osoitteesta : http://www.libplussa.fi.
ROSEANNA, 1965 - suom.
MANNEN SOM GICK UPP I RÖK, 1966 - The Man Who Went Up in Smoke - Mies joka hävisi savuna ilmaan
MANNEN PÅ BALKONGEN, 1967 - The Man on the Balcony - Mies parvekkeella
DEN SKRATTANDE POLISEN, 1968 - The Laughing Policeman - Bussimurha - film 1973, dir. by Stuart Rosenberg, starring Walter Matthau and Bruce Dern
BRANDBILEN SOM FÖRSVANN, 1969 - The Fire Engine That Disappeared Kadonnut paloauto
POLIS, POLIS, POTATISMOS, 1970 -…
Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864.
Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Lähteitä:
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)
Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015:
https://esahakala.blogspot.com/…
Näyttää siltä, että Raamatussa sana kallis korvataan nykyään sanalla kallisarvoinen. Sitä sanaa on käytetty kalliin tilalla jo vuoden 1992 käännöksessäkin esim.1.Piet. 2:4Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis (1933/-38)Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen (1992)Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luokse. Tuon kiven ihmiset hylkäsivät, mutta Jumala on sen valinnut, ja hänen silmissään se on kallisarvoinen (2028, UT2020)Tällä hetkellä käännettävän uuden suomennoksen kallis-sana on muutettu kallisarvoiseksi myös niissä kohdissa, joissa se vielä 1992…
Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf
Henrietta on muunnos ranskalaisesta nimestä Henriette, joka puolestaan johtuu saksalaisesta nimestä Heinrich (koti tai mahtava). Henrietta-nimi oli vuosisadan alkupuolella harvinainen, mutta on myöhemmin yleistynyt. Susanna on vanha nimi. Hepreassa nimi merkitsee liljaa. Katolisessa kirkossa Susanna on monen pyhimyksen nimi. Nimestä on paljon muunnoksia, muun muassa Susan ja Susanne. Rosalia on italialainen muunnos ruusua merkitsevästä nimestä Rosa. Se voi olla myös yhdistelmä nimistä Rosa ja Lia. Emilia on peräisin ylhäisestä muinaisroomalaisesta Aemilius-suvun nimestä. Sekin on hyvin yleinen nimi, josta on olemassa monia muunnoksia, esimerkiksi Emily ja Emelie.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää…
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982).…
Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
