Kääpiömerihevosen tieteellinen nimi on Hippocampus zosterae.
Merihevoset ovat kaloista hitaimpia. Niistä hitain saattaa hyvinkin olla kääpiömerihevonen, jonka "huippunopeus" on vain n. 0,016 km/h.
Lähteet:
Markku Varjo, Maailman kalojen nimet
Mark Carwardine, Eläinten ennätykset
Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori…
Eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisen vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mihin vaalipiiriin hänen väestökirjapitokuntansa kuuluu. Väestökirjanpitokunta taas on yleensä se kunta, jossa ulkosuomalainen on viimeksi Suomessa asuessaan asunut. Ulkosuomalaisen äänioikeutetun vaalipiiri mainitaan hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa ja sitä voi tarvittaessa tiedustella Digi- ja väestötietovirastosta.
Jos Suomen kansalaisella ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, hänen kotikuntansa määräytyy kotikuntalain 6 a §:n mukaisesti.
Ulkosuomalaisten äänestäminen - Vaalit
Tavallisimmin eniten munia kerralla munivaksi linnuksi mainitaan meillä Suomessakin elävä peltopyy (Perdix perdix), jonka pesässä munia voi olla jopa kaksikymmentä – joidenkin lähteiden mukaan tätäkin enemmän. Joidenkin vesilintujen pesistä voi löytyä tätä suurempiakin munamääriä, mutta tämä johtuu siitä, että samaan pesään on voinut munia useampi naaras.Millä linnulla eniten munia? (suomenluonto.fi) These Animals Spawn the Most Offspring in One Go (nationalgeographic.com) Grey partridge - Fascination Wildlife Grey Partridge (Perdix perdix) Dimensions & Drawings | Dimensions.com
Lukihäiriöt on periaatteessa tunnettu paljon ennen kuin tietoisuus niistä on ratkaisevasti alkanut näkyä kouluopetuksessa. Vielä 1960-luvulla syntyneet koululaisetkin ovat saaneet kärsiä ongelman vajavaisesta tunnistamisesta. Oppimisvaikeudet on ehkä havaittu ja mahdollisuuksien mukaan tarjottu tukiopetusta, kuitenkaan erityisesti tunnistamatta ongelmien kielellistä perustaa. Tilannetta kuvastaa hyvin Tarja Nenosen ja Aino Kojon kokoamasta kirjasta 1960-luvulla syntyneiden koulumuistoja : ihanuudesta yököttävyyteen löytyvä muistelus: "En osannut lukea, ja sitä varten kouluun mennään, et opitaan. Mulla oli lukihäiriö tai jotain muuta vastaavaa, kun mä kävin niin sanotussa tukiopetuksessa, -- Oon joskus aikuisena kysyny, et ku mul on…
Vaikka läntisessä kristikunnassa ei olekaan ollut tapana viettää Vanhan testamentin henkilöiden (Nooasta 1. Moos. 5:28-10:32) muistopäiviä, löytyy tässä tapauksessa kuitenkin useitakin historiallisesti perusteltuja vaihtoehtoja.
Suomalaisissa kalentereissa Nooalla on muinoin ollut nimipäivä joulukuun 23. päivänä (vuosina 1740-1748 heprealaista alkumuotoa jäljittelevä Noach, vuonna 1749 latinalainen muoto Noachus).
Roomalaiskatolisessa kirkossa Nooaa on muisteltu joulukuun 19. päivänä, ortodoksisessa kirkossa toukokuun 10. päivänä, Syyrian kirkossa toukokuun 2. päivänä ja Armenian kirkossa heinäkuun 26. päivänä. Raamatun vedenpaisumuskertomukseen liittyen on myös mainittu muita merkkipäiviä:
Nooa lähti arkista huhtikuun 28. päivä (…
Kansallisbibliografia Fennican mukaan suomeksi on julkaistu teokset "Maan uumenissa", "Ikuisen päivän maa" ja "Kuninkaan poika". Sarjaan kuuluu edelleen teos "Tarzan maan uumenissa", joka kertoo Tarzanin seikkailusta Pellucidarissa. Fennicasta ei löydy teoksia "Takaisin kivikauteen", "Kauhujen maa" tai "Villi Pellucidar". Kongressin kirjaston tietokannasta löytyvät edellämainitut sekä maininnat teoksista "Savage Pellucidar", "Back to the stone age" ja "Land of terror", joita ei siis ole suomennettu.
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi …
Postin käyttämät sähköavusteiset polkupyörät ovat Helkama Velox Oy:n valmistamia, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa. Tietoa pyörämalleista ja jälleenmyyjistä löytyy täältä: http://www.helkamavelox.fi/.
Postin kaluston historiaa Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/fi/info/tiedotusvalineille/tiedotearkisto/136…
Omaisuus säilytetään omistajan kustannuksella tai se myydään.
"EU selvittää, voiko venäläisiltä takavarikoidut varat käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen – Saarikko: "Juridisesti vaikeaa, mutta kannatettavaa" Yle 24.5.22
Näin käy pakotelistalle joutuneiden takavarikoidulle omaisuudelle – ”Kustannuksista vastaa pakotteiden kohde” Tekniikka ja talous 11.3.22
Lisätietoa pakkotteista ja niiden nykytilanteesta saa Ulkoministeriön sivustolta. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9068-2013-INIT/fi/pdf sekä laajemmin https://um.fi/pakotteet
Sana ruis taipuu mutkikkaammin kuin suomen sanat yleensä ja siinä ilmenee monenlaista vaihtelua. Abessiivissa sana taipuu rukiitta. Lisätietoa taivutuksesta löytyy täältä:Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ruis?searchMode=allKielikellon artikkeli: https://kielikello.fi/harvinaisten-taivutusmuotojen-pulmia/Wikisanakirja: https://fi.wiktionary.org/wiki/ruis
Jos haluaa Antero Mäkelän Isänmaa-levyllä tulkitseman tekstin sanatarkasti talteen, ainoa vaihtoehto taitaa olla sanelun mukaan kirjoittaminen. "Taivaan isä varjelkoon" ei ole tiukasti Huovisen sanojen ääneenlukua, vaan enemmänkin improvisointia Huovisen luomien teemojen pohjalta. Kokonaisuudessa on lisäksi eräänlaisena sideaineena mukana sotaan ja sotaveteraaneihin liittyviä osuuksia, jotka lienevät Mäkelän omaa panosta – en ainakaan onnistunut näitä katkelmia Veikko Huovisen kirjoittamiksi vahvistamaan.
Keskeisimmät tunnistamani Huovis-lähteet Mäkelän "Taivaan isä varjelkoon" -esityksessä ovat novellit Elämää lihakaupoissa (kokoelmasta Kuikka) ja Nyt siirtomaita valloittamaan (Rasvamaksa) sekä 10. luku romaanista Lentsu…
Olet tehnyt hyvän valinnan. Ihastuminen, rakkaus ja seurustelu ovat aina hyviä teemoja ja ne yhdistävät myös valitsemiasi teoksia. Näkö- tai nykyaikaisesti tulokulma on eri, mikä avaa vertailulle hedelmällisen kasvualustan.
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen on tallennettu äänikirjaksi suomen lisäksi myös saksaksi (Sinuhe der Ägypter, 2012), ja tšekiksi (Egypt́an Sinuhet, 2011).
Saksankielinen äänikirja näyttää kuuluvan Deutsche Bibliotekin kokoelmiin. Tšekinkielinen Sinuhe äänikirjana on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi
https://www.deutsche-bibliothek.org/online-katalog.html
Alla olevat tiedot pohjautuvat Helsingin sanomissa tammikuussa 2022 julkaistuun artikkeliin Lapsikaupan piirteitä.Vaikka hyvinvointivaltio oli jo rakentumassa, Suomesta luovutettiin adoptiolapsia 1970-luvun puoliväliin saakka. Virallisia adoptioita hoitivat kunnat ja Pelastakaa Lapset ry. Tämän rinnalle syntyi arveluttava ilmiö, jossa ulkomaalaiset pariskunnat etsivät lapsia adoptoitaviksi lehti-ilmoituksilla. Jollain tapaa vaikeassa elämäntilanteessa olevat naiset saattoivat näihin tarttua. Heitä houkuteltiin synnyttämään ulkomaille ja heille saatettiin maksaa siitä, että luopuivat lapsestaan.Helsingin Sanomat kirjoitti Suomesta Tanskaan suuntautuneista adoptioista 3.1.1974. Tanskaan tuli tuolloin toiseksi eniten adoptiolapsia Suomesta.…
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
Jyväskylän yliopiston soihtulogon alkuperäisen version suunnitteli 1937 Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojala. Logon graafinen ilme on muokkautunut vuosikymmenten saatossa.
Vapaa-ajattelijain liiton logon ensimmäinen aihio luotiin 1940-luvulla. Yliopiston logo on siis suunniteltu ensin. Vapaa-ajattelijain logon nykyinen versio vakiintui vaakunana vuonna 1991.
Lähteet: Logo - Jyväskylän yliopiston logo — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)
PAT - Tiedotteet (ateistit.fi)
Varatun aineiston kuljetusaika riippuu sekä lähettävästä, että vastaanottavasta kirjastosta. Joissakin kirjastoissa käydään joka arkipäivä ja joissakin taas vain kerran viikossa. Eli kuljetus voi kestää jopa viikonkin.
Hyllyssä ollut kirja on saattanut olla ns. jokerilaina, joita on pienemmissä kirjastoissa, esim. tässä tapauksessa Maskussa. Se tarkoittaa sitä, että kirjaan ei kohdistu varauksia, vaan se on aina lainattava kyseisestä kirjastosta. Jokerilainalla on haluttu varmistaa se, että myös pienemillä kirjastoyksiköillä olisi tarjolla uutta ja kysyttyä aineistoa.
Kari Tapion esittämään kappaleeseen "Yön tuuli vain" löytyy nuotti vuonna 2001 julkaistusta kokoelmasta Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat.
Petri Laaksosen Kyynelsilmin-kappaleen nuotti löytyy vuonna 1999 julkaistusta Salaa-nuottikirjasta.
Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
