Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla…
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Petri Hiltunen kertoo, että strippejä on yhteensä 2844 kappaletta. Tämän sarjakuvasivuston luvuista laskemalla Jalavan albumeissa julkaistiin niistä ilmeisesti 1992 kappaletta. Arktisen banaanin kokoelmissa Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa on julkaistu lisää, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Hiltunen kertoo, että aivan kaikki stripit on julkaistu ainakin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, mutta kokoelma-albumeista osa on jätetty pois. Listaa kaikista lehdistä, joissa sarjakuvaa on julkaistu, ei valitettavasti Hiltusellakaan ollut.
Hiltusen Väinämöis-albumit löytyvät myös Ratamo-kirjastojen kokoelmista.
Paavo Cajanderin suomennos:
Percy: “Ja minä, lanko, sulle näyttää voin, Mitenkä pirun häädät totuudella:
Totuutta puhu vaan, niin piru häätyy. –”
Matti Rossin suomennos:
Tulikannus: ”Ja minä, miten piru häädetään;
se loikkii tiehensä, kun sille puhuu totta.
Kun vain puhuu totta, niin se jättää rauhaan.”
Lähteet:
Shakespeare, William 1994 Repr.: Complete works / William Shakespeare ; edited with a glossary by W. J. Craig.
Shakespeare, William 1958: William Shakespearen kootut draamat. 6,
suomentanut Paavo Cajander. 2. p.
Shakespeare, William 2004: Henrik IV. Ensimmäinen osa / William Shakespeare ; suomentanut Matti Rossi. Helsinki : WSOY, 2004.
Hei!
Traficomin Ajokortti-info.fi -sivustolla https://www.ajokortti-info.fi/fi/ajokortin-hankkiminen/ajokorttilupa on ohjeet ajokorttilupahakemuksen liitteistä, kuten passikuvista ja lääkärinlausunnosta. Sivustolla sanotaan seuraavasti:
Passikuvista
2 passikuvaa. Jos sinulla on kuitenkin voimassa oleva suomalainen passi tai henkilökortti, et tarvitse uusia passikuvia ajokorttia varten. Et tarvitse kuvia myöskään, jos olet toimittanut valokuvat ajo-, kuljettaja- tai ammattipätevyyskorttia tai ADR- tai taksinkuljettajan ajolupaa varten 1.1.2013 tai sen jälkeen.
Huom. valokuvaamosta saatua kuvakoodia ei voi hyödyntää ajokorttia haettaessa. Traficom voi hyödyntää poliisille sähköisesti toimitettuja passikuvia vasta sen…
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
Tämän Pedro Paulin laulun "Mujer" ovat Rauni Koudan suomenkielisiin sanoihin "Nainen" levyttäneet Kari Tapion lisäksi ainakin Einö Grön, Juhani Markola, Tuomo Salmi, Esko Rahkonen, Eila Pienimäki, Matti Tapani, Kari Hautasaari, Markku Suominen ja Rainer Nyman.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Vesi kiertää koko ajan maaperän (pohjavesi), vesistöjen (pintavesi) ja ilmakehän välillä. Ympäristöministeriön raportin Vesi ja vihreä talous (2014) mukaan suurin osa Suomen vesivaroista on pohjavettä, noin 700 km³. Pintavettä on 220 km³. Yli yhden hehtaarin kokoisia järviä on 56 000, mutta niiden keskisyvyys on vain n. 7 m.
Tässä joitakin ehdotuksia erityppisistä paksuista klassikoista.
Charles Dickens tunnetaan ikimuistoisista henkilöhahmoista, tarkkanäköisestä ihmiskuvauksesta ja yhteiskuntakritiikistä sekä satiirisesta huumorista. Dickensin tuotannosta kannattaa harkita esimerkiksi teoksia Kolea talo tai Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut.
Alexander Dumasin Monte-Criston kreivi on klassinen seikkailukirja, tarina kostosta ja rakkaudesta.
Nobel-palkitun John Steinbeckin tuotannosta voisivat sopia Vihan hedelmät tai Eedenistä itään.
Fantasiakirjallisuuden perusteoksia on luonnollisesti J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Alkujaan kustantajan kolmeen osaan jakama teos on nykyään saatavilla myös yksissä kansissa, kuten kirjailija…
Nuotti Maija Vilkkumaan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Ingalsin Laura löytyy kirjasta Gargano, Luca: Maija (WSOY, 2004). Nuotissa on laulun melodia, sanat, sointumerkit ja bassoääni. Kitarahitit 2 -nuotista (F-Kustannus, 2010) Ingalsin Laura löytyy myös, mutta siinä kappaleita ei ole nuotinnettu kokonaan, vaan sanojen ja sointumerkkien lisäksi se sisältää vain kappaleiden introt ja soolot kitaralle tabulatuurinuottikirjoituksena.
Nuotti Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan ja Kaija Koon esittämään kappaleeseen Tinakenkätyttö löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 22 (kosketinsoitinsovitus, sanat, sointumerkit). Kappale löytyy myös nuoteista Pop tänään vol. 3 (F-Kustannus, 2013) ja Kids hits (F-Kustannus, 2014). Niissä…
Voivat käyttää. Pinkin värisiä saappaita valmistetaan koosta 36 kokoon 46. Pinkki väri mielletään usein feminiiniseksi väriksi, mutta historiassa se on ollut päinvastoin maskuliininen väri.
Lähteet ja lisätietoa:
Hai-saappaat: https://www.nokianjalkineet.fi/tuote/hai-2/?color=pinkki
Savon Sanomat: Vaaleanpunainen oli ennen maskuliininen väri ja tytöt puettiin siniseen https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2984401
Helsingin Sanomat: Tiesitkö tätä? Vaaleanpunainen on historiallisesti miehinen väri https://www.hs.fi/elama/art-2000005195320.html
Antro Blogi: Vaaleanpunaisen sukupuolittunut historia https://antroblogi.fi/2018/10/vaaleanpunaisen-sukupuolittunut-historia/
Lähimpänä etelänapaa sijaitseva pääkaupunki Uuden-Seelannin Wellington. Se sijaitsee leveyspiirillä -41.28664.
Etelänapaa lähinnä oleva maa on Chile, mutta sen pääkaupunki Santiago sijaitsee huomattavasti pohjoisempana (leveyspiirillä -33.45694).
Lähteet:
LatitudeLongitude.org-sivusto: https://latitudelongitude.org/nz/wellington/, https://latitudelongitude.org/cl/santiago/
World Atlas -sivusto: https://www.worldatlas.com/webimage/countrys/an.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pääkirjaston on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Kirjastorakennus valmistui Lukiokadun varrelle vuonna 1983.
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
Sukunimet Kakko ja Kakkonen ovat karjalaisia nimiä. Viipurin pitäjässä on mm. ollut Kakkolan kylä, jossa on asunut Kakkosia jo 1500-luvulla. Nimen syntyä ei ole täysin selvitetty, mutta Kakko -nimi on mm. liitetty linnun nimityksistä kehittyneisiin henkilönnimiin, joita oli paljon Karjalaisissa. Tämä Kakko siis olisi kehittynyt seuraavasti kakko
Suomeksi on hiljan ilmestynyt ruotsalaisen aatehistorioitsijan Karin Johannissonin teos "Melankolina huoneet". Turkulaisen kulttuurihistorioitsija Kirsi Tuohelan väitöstutkimus "Huhtikuun tekstit" (2008) käsittelee kolmea naiskirjailijaa, Victoria Benedictssonia,Amelie Skramia ja Laura Marholmia, juuri melankolian näkökulmasta. Hänen lähdeluettelostaan löydät lisää tutkimuskirjallisuutta. Tuohelan artikkeli löytyy mm. teoksesta "Kulttuurihistoriallinen katse" (2010). Artikkelikokoelmassa "Nostalgia: kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista" (2007) voi myös olla hyötyä. Ruotsalaiselta uskontotieteilijä Owe Wikströmiltä on suomennettu teos Kaipauksen puolustus (2010). Norjalaisen Espen Hammerin pieni teos "Melankoli: en filosofiks esse…
Varaaminen aloitetaan etsimällä sen teoksen tiedot, joka halutaan varata. Sillä ruudulla, jolla näkyvät tiedot ja sijainnit eri kirjastoissa, on myös ruudun yläreunassa oranssi varaus-painike, josta pääsee lisäämään nimensä ym. tarvittavat tiedot. Varaus siis aloitetaan etsimällä haluttu teos. Täältä löytyy lisää tietoa varaamisesta:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat…
Valitettavasti mitään yksittäistä kirjaa, johon olisi koottu toisen maailmansodan sankareita ei löydy, mutta Hitleriä vastustaneiden ihmisten kertomuksia on. Tällaisia kirjoja löytyy Vaskin alueelta mm:
Hans Mommsen - Germans against Hitler : the Strauffenberg plot and resistance under the Third Reich (2009)
Philipp von Boeselager - Me tahdoimme tappaa Hitlerin : heinäkuun 20. päivän 1944 salaliiton viimeinen jäsen kertoo (2008)
Randall Hansen - Disobeying Hitler : German resistance in the last year of WW II (2014)
Paul Berben - Salaliitto Hitleriä vastaan : 20.7.1944 (1964)
Muistelen lukeneeni Sinuhen nimenomaan 13-vuotiaana ensimmäisen kerran. En usko, että siinä olisi mitään sellaista, mikä voisi järkyttää nuorta mieltä. Vielä 12-vuotiaana äitini kielsi teokseen tarttumisen, mutta en tiedä miksi. Ehkä siksi, että siinä "iloitaan naisten kanssa". Kirjan alku on katkeran vanhan miehen tilitystä, mutta sitten seikkailukertomus pääsee vauhtiin. Lukemaan vaan!
