Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
Seuraavista lähteistä ja kirjoista löytynee haluamaasi tietoa Venäjän mafian tatuoinneista:
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy jonkin verran tietoa aiheesta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Criminal_tattoo
Helmetistä, www.helmet.fi, löytyy myös kirja:
1.Venäjän alamaailma ja taide / Akos Kovacs, Sztrés Erzsébet ; [unkarista suomentanut Johannes Paananen] ; [suomalaisen laitoksen toimittanut Emil Bibelkoff];
2.Juntunen, J.: Tatuoitu, jonka lähdeluettelosta löytyy lisää viitteitä tatuoinneista. Siitä voisi erityisesti mainita teoksen: Baldaev,D.: Russian Criminal Tattoo Encyclopedia, 2003. Viimeksi mainittua ei tosin löydy Helmet-kirjastoista.
Suuret ikäluokat ovat vielä melko runsaat.
Vuonna 1951 syntyi kaikkiaan 93 063 suomalaista. Heistä oli elossa vuoden 2021 lopussa noin 70 000 eli noin 75 % (Kaavio on hieman epäselvä)
Pekka Myrskylän artikkeli Bye bye suuret ikäluokat Tilastokeskuksen sivuilla 5.12.2022 Linkki artikkeliin
Miesten ja naisten jalat eroavat tutkimusten mukaan useilta osin toisistaan. Välillä on oletettu, että naisten jalat ovat samanlaiset kuin miesten mutta vain pienemmässä koossa, mutta esimerkiksi Luon ym. (2009) sekä Wunderlichin ja Cavanaghin (2001) tutkimuksissa tämä väite on kuitenkin kumottu. Miesten jalat ovat muun muassa keskimäärin leveämpiä ja pidempiä kuin naisten, mutta toisaalta varpaiden kohdalla naisten jalat kuitenkin vaativat suhteessa enemmän tilaa. Voi siis olla, että vaikka kengät päällepäin näyttävät samanlaisilta, on niissä kuitenkin eroja kengän sisällä. Miesten ja naisten koot eivät aina myöskään ole suoraan verrannaisia, vaan yleisesti naisten tulisi valita miesten kengissä keskimäärin n. kahta kokoa…
Tarkoitit kysymykselläsi ilmeisesti tärkeimpiä vientituotteita.
Geographica: maailmankartasto -kirja kertoo Uuden-Seelannin vientituotteista näin: "Pakastetun lampaanlihan vienti Britanniaan aloitettiin vuonna 1882 ja Uusi-Seelanti on edelleen yksi maailman tärkeimmistä villan, juuston, voin ja lihan vientimaista. Maataloustuotteita kuljetetaan Australiaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja muualle Aasiaan."
Muita tärkeitä vientituotteita ovat mm. kiivi-hedelmät, omenat ja viinit.
Salla-nimi on muodostunut Suomessa Salli-nimen rinnakkaismuodoksi. Lapin nimistöstä tutulla Sallatunturilla on mahdollisesti ollut vaikutusta Salla-nimen yleistymiseen. Salli taas on tullut englannin Sallystä, joka puolestaan on Sarah-nimen hellittelymuoto. Suomessa vastaava nimi on siis Saara. Saara on yli 4000 vuotta vanha nimi, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Nimi tarkoittaa heprean kielessä ruhtinatarta. Tunnetuin Saara lienee Vanhan testamentin Aabrahamin vaimo.
Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005)
Liettuaa koskevaa kirjallisuutta kannattaa hakea esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi/. Siinä voi edetä esim. käyttämällä kohtaa aihe, johon voi kirjoittaa sanan 'Liettua' (ruotsalainen aineisto löytyy sanalla 'Litauen'). Seuraavassa vaiheessa hakua voi rajata esim. kielen mukaan sivun alalaidassa olevasta kohdasta rajaa/järjestä hakua. Liettuankielistä kaunokirjallisuutta on käännetty suomeen hyvin vähän. Mainitsen tässä vain kokoelman 'Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja' (ilm. v. 1983) sekä satukokoelman 'Meripihkameren satuja' (1985). Muistelmiakin näyttää olevan vähän: Maria Rolnikaiten kirja 'En voi vaieta' (1966) kertoo Liettuan juutalaisten kohtalosta toisen maailmansodan aikana…
Valitettavasti en pysty löytämään mainittua Helsingin Sanomien juttua. Kokonaisuutena on sanottava, että tuolta ajalta säilyneistä nimistä on aika vaikea tehdä luotettavia johtopäätöksiä ja niitä on vaikea yhdistää varmasti toisiinsa. Itse asiassa jo Jahve-nimen ääntäminenkin on epävarma, minkä vuoksi mielellään käytetään vain varmoja konsonanttikirjaimia JHWH. Varsin vakiintunut juutalainen näkemys, että tämä nimi ilmoitettiin vasta Moosekselle (2. Moos. 3: 14 ja 6:3). On kuitenkin luultavaa, että JHWH-nimeä on käytetty jo ennen Mooseksen aikaa, joskin tutkijoiden parissa on epäselvyys siitä keiden parissa. Eri vaihtoehtoja on tarjottu, todennäköisimpänä on pidetty midianialaisia tai heitä lähellä olevia keniläisiä paimentolaisheimoja.…
Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat:
Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta
Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja
Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua)
Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi
Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Heimo Lampi: Hylätty miljoona
Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki
Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä
Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä
Stefan Nyman: Anna online (…
Avieron ja avioerolainsäädännön kehityksestä Suomessa löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista: ///Sami Mahkonen: Johdatus perheoikeuden historiaan. - 1978/// ja ///Sami Mahkonen: Avioero, tutkimus avioliittolain erosäännösten taustasta ja tarkoituksesta. - 1980///. Mainitut teokset eivät tietenkään sisällä lainsäädännön viimeisiä uudistuksia. Vuoden 1734:n lain avioliitto- ja avioerosäädöksiä käsitellään myös teoksessa ///Ragnar Hemmer: Suomen oikeushistorian oppikirja 2. - Useita p.///. Oikeushistoriallisessa kirjallisuudessa usein mainittujen
vuoden 1686 kirkkolain ja vuoden 1734 yleisen lain suomennoksista on julkaistu näköispainokset: ///Kircko-lagi ja ordningi 1686. - 1986/// ja ///Ruotzin waldacunnan laki. - 1984///.…
Kirjassa Kulttuurin muuttuvat kasvot (SKS 1999) on Tom Selänniemen artikkeli "Moderni turisti ja klassinen rituaaliteoria". Viitaten Victor Turneriin liminaalisuutta selvitellään näin:
"Liminaalisuuden käsite viittaa välimaillla olemiseen. Itse sana tulee latinan sanasta "limen", joka tarkoittaa kynnystä. Jos olet kahden huoneen, vaikkapa makuuhuoneen ja eteisen kynnyksellä astumassa makuuhuoneeseen, et ole enää eteisessä, mutta et myöskään makuuhuoneessa, vaan välimailla, kynnyksellä. Kuvitteellisesti voidaan ajatella,että eteisen säännöt eivät enää päde, mutta makuuhuoneenkaan säännöt eivät ole vielä voimassa, joten hetken ajan ikään kuin kaikki on mahdollista ja sallittua. Liminaalitilaa onkin usein verrattu kuolemaan, kohdussa…
Aale Tynni kirjoittaa Eddan jumalrunot -teoksen johdannossa mm. näin:
"Eddan maailmanselitys on poimittavissa lähinnä kolmesta runosta. Ne ovat Näkijättären ennustus, Vafthrudnirin runo ja Grimnirin runo."
"Alussa oli vain tyhjyys, valtava kita Ginnungagap. Sana merkitsee hollantilaisen tutkijan Jan de Vriesin mukaan 'maagisten voimien täyttämää alkutilaa'. Siellä syntyi Ymir-jättiläinen, maailman ensimmäinen elollinen olento."
"Ymiriä ruokki Audhumla-lehmä, kuurasta syntynyt. Kun tämä lehmä nuoleskeli kuuran peittämiä kiviä, tuli kivistä esiin Buri-niminen miespuolinen olento. Burin poika Borr nai jättiläisneidon, ja heidän lapsiaan olivat veljekset Odinn, Vili ja Ve. Näistä tulivat ensimmäiset jumalat, aasat."
Johdannossa kerrotaan, että…
Laulu löytyy Yiruman nuottikirjasta Piano album. Kirja on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä lähikirjastossanne.
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä…
Hei!
Lentosotamies on ilmavoimissa palveleva sotamies.
Sivulta http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/varusmies_06_suomi/arvomerkit/i… löytyvät ilmavoimien arvomerkit.
Termin englanninkielinen vastine on airman (sivu http://www.sanakirja.org/search.php?id=239284 )
Le.Lv tarkoittaa lentolaivuetta. Lentolaivue 14:sta löytyy tietoja ainakin Wikipediasta sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaiheen_ilmas…
WW2 on varmaankin Toisen maailmansodan lyhenne (World War II)
Kirjailija Jaakko Syrjän Muistissa Väinö Linna -teoksen lähteenä on ollut "kaikki mitä Väinö on minulle elämästään kertonut, ja minkä olen itse nähnyt ja kokenut 40-vuotisen ystävyytemme aikana".
Kyseisessä teoksessa (2004, s. 333-334) Syrjä kirjoittaa seuraavasti: "Ovatkohan yhdenkään suomalaisen romaanin henkilöt joutuneet sellaisen esikuvajahdin kohteiksi kuin Tuntemattoman sotilaan? - - Vähän jo kyllästyneenä Väinö sanoi minulle kerran mahdollisimman selvästi: todellisia esikuvia ovat vain Pylkäs ja Koskelan esikuva Einari Kokkonen. Kun Väinö sitten myöhemmin jossakin yhteydessä kertoi jääkärikapteeni Kärnästä, komppanianpäälliköstään, oli helppo todeta, että kyllä hänkin aika läheisesti muistutti kapteeni Kaarnaa, vaikka ei ollutkaan…
Kirjeiden ja kirjeenvaihdon saatavuutta tutkimuksen lähdeaineistoksi lienee yksinkertaisinta havainnollistaa julkaistujen kirjekokoelmien avulla. Ne ovat tuskin koskaan lähestulkoonkaan täydellisiä; samoin kuin tutkijoiden käyttämä kirjeaineisto, julkaistu kirjeenvaihto perustuu siihen materiaaliin, joka on onnistuttu jäljittämään – tavalla tai toisella. Kirjoittajien jäämistöistä – tai parhaassa tapauksessa arkistoista – ei useinkaan kopioita lähetetyistä kirjeistä löydy (ellei kyseessä sitten ole joku, jonka on asemansa vuoksi ollut tarpeen säilyttää kirjoittamiensa kirjeiden kopiot, tai kirjeenvaihtonsa julkaisua nimenomaisesti suunnitellut henkilö), vaan ne ovat tavallisimmin peräisin vastaanottajilta ja heidän…
Ehdotamme seuraavia Helsinki-aiheisia romaaneja:
Aho Elisabeth: Sisar
Latvala Riitta: Taivaanrantojen maalari
Mustonen Enni: romaanisarja jonka ensimmäinen osa on Nimettömät
Rajala Panu romaanitrilogia: Senaatin ratsumies, Ratsumiehen rakkaus ja
Kuningasajatus
Saisio Pirkko: Sisarukset
Tre Herrar: Herra Corpwieth herrasmiessalapoliisi
Waltari Mika: Appelsiinin siemen, Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni
Winckelman Barbara: Kaupunki kapinassa
Kysymykseen muun Suomen elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta on vastattu aikaisemmin:
"Tässä muutamia aikakausromaaneja suomalaisesta elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta: Järnefelt, Arvid: Veneh'ojalaiset. (vuosisadan vaihde, torpparit, sosialismi, kapitalismi) Laakkonen, Pauli:…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Möttö” on esiintynyt 1600-luvun lopussa Iisalmessa. Merkintöjä löytyy myös Kangasniemeltä 1700-luvun alusta ja Seinäjoelta 1800-luvun puolivälistä. Kangasniemi ja Hirvensalmi mainitaan paikkoina, joissa nimen kantajia on ollut.
Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta. Mikkosen ja Paikkalan mukaan se saattaa olla samaa nimiperhettä kuin ”Möttönen”, ”Miettunen” ja ”Määttänen”. Mahdollisesti alkuperänä voisi olla muinaissuomalainen nimi ”Mielitty” tai nimen ”Klemetti” puhuttelumuoto ”Mietti” tai ”Miettu”. Muutama muukin teoria on esitetty, mutta varmuutta tosiaan ei ole.
Musta kuula -nimistä muistipeliä on valmistanut Salossa sijaitseva Tmi Memox, mutta kyseinen yritys on todennäköisesti lopettanut toimintansa. Yrityksen verkkosivut eivät ainakaan ole enää toiminnassa. En onnistunut löytämään Musta kuula -peliä myöskään yhdenkään suomalaisen pelikaupan listoilta. On tietysti mahdollista, että peliä löytyy vielä jonkun yksittäisen jälleenmyyjän varastosta. Peli löytyy myös joidenkin kirjastojen kokoelmista. Esimerkiksi Vaski-kirjastoissa on siitä useampi eri versio: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22musta+kuula%22&type=Al…
Aivojen virkistämiseen ja muistin kehittämiseen on olemassa jonkin verran tietokonepelejä. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on koonnut aineistopankkiinsa kattavasti…
