Emme valitettavasti löytäneet ajatelman alkuperää. Ambrosiukselta on julkaistu kolumnien kokoelma "Aika ei johda unohdukseen -uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta" (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015), jossa tämän kaltaisia ajatelmia saattaisi olla. Emme saaneet kirjaa käsiimme, mutta kirjaa löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista:
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.382199
Jos joku kysymysen lukija tunnistaa ajatelman alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Asiaa kannattaa kysyä suoraan WSOY:ltä. Linkki asiakaspalveluun. Netistä löysin kuitenkin Suomen Kustantajien viime vuoden myydyimmät kirjat. Linkki sivustolle.Kirjakauppaliiton Mitä suomi lukee -sivustolta löytyvät tämän hetken myydyimmät. Linkki sivustolle.
Asiakastietokoneiden käyttöliittymiä ja asetuksia säädetään vielä. Valikoita ja työpöytänäkymää hiotaan ja rekisteröitymissivun teksteihin tulee käännöksiä. Palaute otetaan huomioon muutoksia tehtäessä. Prosessi kestää valitettavasti jonkin aikaa, sillä mukana on useita toimijoita.
Tietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai mitään muuta tunnusta. Kirjautuminen koneelle tapahtuu valitsemalla alkunäytöltä Vieras ja sitten klikkaamalla Kirjaudu sisään. Ulos kirjaudutaan kaksoisklikkaamalla työpöydän kuvaketta Kirjaudu ulos - Log Off.
Chromea voi tällä hetkellä käyttää vain Incognito-tilassa. Tulossa on päivitys, jonka jälkeen Chromen selaamistilan voi valita. Jos ei halua…
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy vapaasti luettavia sanomalehtiä toistaiseksi vain vuoteen 1939 asti tekijänoikeusrajoitusten vuoksi. Vuoden 1956 Kaleva löytyy kuitenkin Oulun keskustakirjasto Saaresta sekä fyysisenä kappaleena että mikrofilmimuodossa. Mikrofilmirullat saa käyttöönsä varaamalla ne OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Voit odottaa mikrofilmin saapumisesta tulevaa ilmoitusta, ja varata ajan kirjaston digiverstaalla sijaitsevalle (3. krs.) mikrofilmiskannerille sen jälkeen.
Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä julkaise vanhoja ylioppilaskoetehtäviä verkkosivuillaan, mutta niitä on mahdollista tilata ylioppilastutkintolautakunnan kansliasta. https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-suorittaminen/usein-kysyttya/mista-loydan-vanhoja-ylioppilaskokeitahttps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokuntaVuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae. 1974 löytyvät kyseisen vuoden ylioppilastutkinnon tehtävät. https://finna.fi/Record/helmet.1099922?sid=4983022246Myös valikoituja ylioppilasaineita on julkaistu vuosittain kirjamuodossa: Ylioppilasaineita. 1974. https://finna.fi/Record/helmet.2003488?sid=4983028873Kumpaakaan kirjoista ei…
Charles Dickensin A Christmas Carol on ilmestynyt Suomen kansallisbioliografia Fennican mukaan ainakin nimillä Joulu-ilta, suom. David Konstantin Wyyryläinen 1893; Jouluaatto : aavetarina jouluksi, suom. Werner Anttila 1932 ja 1999; Kaksi kertomusta : Jouluilta : aavetarina joulusta, suom. Kari Jalonen 1972 ja 2000; Joululaulu : aavetarina joulusta, suom. Marja Helanen-Ahtonen 1984; Joululaulu, suom. Tero Valkonen 2001. Lisäksi on yksi merkintä Joulun-aatto, suom. Waldemar Churberg 1878, mutta viitteeseen ei ole mekitty alkuteosta. Saiturin jouluyö on ilmestynyt Jukka Torvisen suomentamana 1986.
Lehti on mikrofilminä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää mikrofilmin kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=ti&q=kale…
Valitettavasti mainitsemastanne Mawlana Jalaladdin Rumin (k. 1273) runosta ei ole suomennosta.
Stephen Frearsin vuonna 2017 ohjaamasta elokuvasta Victoria ja Abdul on tehty DVD-tallenne, joka on lainattavissa myös kirjastoista.
Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta.
Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil…
Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta.
Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Ruokajäte on ruokaa, joka päättyy roskiin ehkä jo ennen kauppaan pääsyään. Espoon ympäristökeskus
Ruokahävikki on ruokaa, joka päättyy roskiin kauppojen, ravintoloiden tai kotitalousten kautta ylimääräisenä ruokana. Fiksuruoka.fi
Biojäte on kaikenlaista eloperäistä roskaa esim. hedelmien karoja ja kuoria. HSY.fi
Se, mitä ruokajätteeseen lasketaan, riippuu siis siitä, mitä osaa jätteestä tarkastellaan.
Setelien arvoa voit katsoa kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004
Julkaisu löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihinto-ja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön ylläpitämä Kielijelppi-sivusto opastaa viittaamaan nettisivuun lähteenä seuraavasti:
"Tekstin yhteyteen tuleva lähdeviite kirjataan muotoon: “Sivun otsikko”. Kielijelpin www-sivusto. < #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. Päivämäärä, jolloin sivua on käytetty lähteenä."
Eli tämä vastaukseni merkittäisiin näin:
“Lähdeviitteiden merkintä”. Kielijelpin www-sivusto.
< #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. 26.3.2015.
Helmet.fi-verkkosivuston mukaan C-kasetteja voi digitoida Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Vinyylilevyjä voi digitoida Pasilan kirjastossa.Digitointiin liittyvät yksityiskohdat vaihtelevat kirjastoittain, joten formaattiin ja sen laatuun sekä cd-levyjen ostoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteys suoraan kuhunkin kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta Kirjastot-välilehdeltä: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
