Teoksessa Koski Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001 on tietoa em. kirjailijoista.
Kirjailijoiden kotisivut löytyvät esim. Oulun kaupunginkirjaston kotisivujen kautta, nuorten kirjallisuussivuilta Teuvosta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ .
Aiemminkin etätietopalvelussa on kysytty Anders Jacobssonista. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on linkkejä myös nuortenkirjailijoihin http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm .
Lehtiartikkelitietokanta Aleksiin kannattaa myös tutustua. Siitä löytyneet artikkelit ovat lehdissä Tyyris Tyllerö 2002:3 ja Kirjastolehti 1996:7-8.
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja…
Vaskin verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin viivakoodin alta löytyvällä kirjain/numerosarjalla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Kirjastokortista löytyvä tunnus on käyttäjätunnus ja pin-koodi toimii salasanana. Sitä tarvitaan myös lainausautomaattien käyttöön. Saat pin-koodin mistä tahansa Vaski-kirjastosta ottamalla mukaan kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Särkänniemen delfinaarion ja Merinisäkäsakatemian kotisivuilla kerrotaan, että delfiininkouluttajan työpäivä on noin 9-tuntinen ja ajoittuu noin klo 8-17. Yöaikaan delfiinit nukkuvat. Yöunille kertyy pituutta noin 8 tuntia, mutta nukkuessaankin delfiinien täytyy käydä parin minuutin välein pinnalla hengittämässä.
Merinisäkäsakatemian sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa ja vastauksia kiinnostuneiden esittämiin kysymyksiin: http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/fqa.html. Sivujen kautta voi esittää myös oman kysymyksensä delfiiniasiantuntijalle (http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/asiantuntija.html). Delfinaation elämästä ja delfiininkouluttajien työstä löytyy tietoa myös sen omilta kotisivuilta: http://www.sarkanniemi.fi/www/…
Ulkoasianministeriön kirjastosta löytyy aineistoa kehityskysymyksistä, kehitysmaista ja niiden kulttuureista. Ulkoasiainministeriön kirjaston aineistohaulla haulla naisen asema löytyy 811 viitettä, http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15861&contentlan=1&… . Hakua voi rajata liittämällä hakusanoiksi esim. naisen asema ja kulttuuri, naisen asema ja uskonnot sekä naisen asema ja yhtyeiskuntaolot.
Ulkoasiainministeriön verkkopalvelusta löytyy naisen asemaa koskevaa tietoa
http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15805&contentlan=1&…
Haulla "naisen asema" (hakulaatikko sivuston oikeassa yläreunassa) löytyy ajankohtaisia artikkeleita naisen asemasta eri maissa.
Kannattaa katsoa myös Maailma.net-sivuston…
Mistään ei löydy tietoa, että armeijaan voisi hakeutua vapaaehtoisesti, kun on saanut vapautuksen terveydellisistä syistä. Tässä tietoa Aseistakieltäytyjien liiton artikkelista sekä lakipykälistä.
Vapautus armeijasta terveydellisiin syihin vedoten on lopullinen aseistakiltäytyjien liiton artikkelin mukaan. Tosin vapautus voidaan myöntää joko kokonaan rauhan ajaksi tai määräaikaisesti korkeintaan kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen palveluskelpoisuus tarkastetaan uudestaan. Useimmat ensimmäisellä kerralla määräaikaisen vapautuksen saaneet vapautetaan myöhemmin kokonaan. Mikäli asevelvollista ei ole todettu kertaakaan palveluskelpoiseksi ennen sen vuoden loppua jona hän täyttää 25 vuotta (eikä hän ole jäänyt luvatta pois kutsunnoista…
Emme onnistuneet tunnistamaan toukkaa luotettavasti ajoissa. Kysymyksen voi lähettää Yleisradion luontoiltaan : 7.8. jälkeen kysymyksen voi lähettää myös Luonto Akatemiaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset
Sivustoja, joista voi olla apua toukkien tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Luontolehden kysymysarkisto https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/ (kesän jälkeen kysymyksen voi lähettää myös tänne)
Nora Schuurmanin Vahinkorakkauteen (1998), Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan -kirjaan (2005) ja Asta Ikosen Luokan makeimpaan lomaromanssiin (2003)ei ole jatko-osia. The nightmare room -trilogian toinen osa on Pahin painajaisesi, mutta siihen ei ole olemassa jatkoa.
Nora Schuurmanin uusin nuorten kirja on Auringonkukkatalvi (Otava, 2005). Asta Ikosen tuorein teos Kettukuja vaarassa (Karisto, 2004).
Tuorepuuro sanan ”tuore” viittaa sanana tuoreravintoon toisin sanoen raakaravintoon, josta tuoreravinto on yleisemmin käytetty ilmaus. ”Tuore” sanan merkitys tässä yhteydessä on ”kypsyttämätön tai raaka”. Raakapuuro on kuitenkin Kielikellon sivuston mukaan asiallisempi nimitys kypsentämättömästä puurosta, koska tavallinen puuro mielletään keitetyksi. Näin ”tuore” sanalla voitaisiin viitata esimerkiksi vasta kypsennettyyn puuroon, kuten kirjoititkin kysymyksessäsi. Tässä vielä linkki Kielikellon sivustolle, jossa käsitellään aihetta ”Eräitä sanaongelmia” otsikon alla.
https://kielikello.fi/ruoka-alan-sanaongelmia-ruokasanoja-suomalaisemmin/
Lastenkirjainstituutin Päivi Nordling vastasi seuraavalla tavalla: Vastaavanlainen kysymys on joskus esitetty meille tänne instituuttiin: mitkä kirjat ovat sellaisia, joita voi pitää sukupolvikokemuksena eli jotka (melkein) kaikki eri puolilla maailmaa asuvat alle 30-vuotiaat ovat lukeneet. Tähän ryhmään kuuluvat ehkä monet Astrid Lindgrenin kirjat, myös Tove Janssonin muumikirjat ja uudemmista J. K. Rowlingin Harry Potterit. Mahdollisesti kirjoja on listattu jonnekin, mutta en pysty äkkiseltään sanomaan mistä tällaista tietoutta löytäisi.
Onnetista poimin asiasanalla klassikot muutamia teoksia joista voi lähteä haravoimaan klassikoita, päällimmäisenä kaksi:
01.58 NYSTRÖM, Karna
100 böcker att läsa innan man blir vuxen
Lund : BTJ…
En löytänyt kirjastossamme olevista kirjoista linja-autolippujen hintoja.
Kysyin asiasta Suomen Linja-autohistoriallisesta Seurasta ja sain nopeasti vastauksen. Vastaaja muisteli, että aikataulukirja Suomen kulkuneuvot : turisti olisi sisältänyt painetut Matkahuollon lipputaulukot hintoineen.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei kirjaa ole, mutta Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät numerot vuosilta 1930-1985. Suomen kulkuneuvot : turisti | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | JYKDOK (finna.fi). Teos on saatavissa lukusalikäyttöön. Kirjastokortin yliopiston kirjastoon saa asioimalla kirjaston palvelupisteessä. Samalla voitte kysyä tarvitsemaanne teosta. Kirjaston yhteystiedot.
Helsingin seudun kirjastoista ei näytä löytyvän Åke Lindmanin Harjunpää ja kiusantekijät -elokuvaa. Helsingin seudulla sitä on saatavilla äänikirjana ja alkuperäisenä Matti Yrjänä Joensuun romaanina.
www.helmet.fi
- Elokuvan on aikanaan julkaissut videolla BTJ kirjastopalvelu.
Videokasettia on saatavilla muista Suomen kirjastoista. Esim. Tampere tai Hämeenlinna.
Kysykää elokuvaa kaukolainaksi lähimmästä Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Hei
Sitten kun sinut rekisteröity Lahden kirjaston asiakkaaksi voit halutessaan käyttää Hollolan kirjaston korttia. Rekisteröityessä pitää näyttää jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Asiasta enemmän kirjaston sivulla
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kortti.htm
Laila Hirvisaaren (ent.Hietamies) elämää koskeviin kysymyksiin on vastattu tällä palstalla ennekin. Voit katsoa vanhoja vastauksia kun menet Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkistoon. Kirjoita hakukenttään Hietamies Laila ja saat linkkejä ja tietoja Laila Hietamiehestä.
Hyvät tiedot Lailasta on Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960) kohdassa Etelä-Karjala -aineisto -> Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Samoin sinun kannattaa etsiä käsiisi Salme Sauren tekemä elämäkertakirja: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Jedit ovat tuttuja Tähtien sota -elokuvista. George Lucas, joka ohjasi ensimmäiset Tähtien sota -elokuvat, loi hahmot. Lisätietoa esim. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jedit
Kauppojen ja kirjastojen kuitit ovat lämpöpaperia. Sen pinnassa on kemikaaleja, joiden ansiosta teksti tulee näkyviin lämmöllä. Todennäköisesti kemikaalit ovat syynä siihen, ettei lämpöpaperia voi kierrättää paperinkeräykseen. Asiasta voi kysyä tarkemmin lähimmältä jätteenkäsittelylaitokselta.
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että perintö- ja lahjaveroa säätelee perintö- ja lahjaverolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378
Lakia selittäviä teoksia saadaa Helmet-haulla lahjavero
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Bengt-Åke Crasista löytyy hyvin niukasti tietoa suomenkielellä. Perustietoa on Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc5d3d3ca-9f4b-43e0-bf3b-2… on Wikipediassa lyhyt esittely suomeksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-Åke_Cras
Crasin kustantajan julkaisema kuvaus ruotsin kielellä, https://www.rabensjogren.se/115722-bengt-ake-cras
